Antiikin Rooman armeija vaikutti merkittävästi Rooman valtakunnan historiaan. Rooman valtakunta ulottui laajimmillaan Euroopasta Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Valloitetuista alueista tehtiin provinsseja, jotka maksoivat veroa Roomalle. Provinsseista saatiin myös verotettavia asukkaita, viljelysmaata ja luonnonvaroja. Valloitetuilta alueilta otettiin myös orjia.

Armeija koostui tavallisista kansalaisista, jotka liittyivät armeijaan sodan ajaksi mutta palasivat sitten takaisin siviilielämään. Vasta tasavallan lopulla Rooman armeijasta muotoutui kurinalainen ammattiarmeija, jona monet sen yleensä tuntevat.

Legioonat, Rooman menestyksen perusta

Roomalaiset olivat sodankäynnin ammattilaisia. Arviolta 4000–6000:n miehen vahvuiset legioonat olivat takaamassa Rooman sotilaallista mahtia. Legioona eli jalkaväki oli maa-armeijan tärkein sotilasyksikkö. Legioonalaisen palvelusaika oli 20 vuotta, jonka jälkeen pääsi eläkkeelle. Legioonalaisista koottua noin sadan miehen yksikköä johti aina centurio eli sadanpäämies

Legioonalaisen varusteet

Roomalaisen sotilaan aseistus oli tarkoin määrätty. Legioonalaisen kypärä oli valmistettu pronssista tai raudasta ja vuorattu sisältä villalla. Rauta- tai pronssilevyistä koottu panssaripaita suojasi yläkehoa ilman, että se rajoitti sotilaan liikkumista. Panssaripaidan sisällä käytettiin villaista alustakkia. Legioonalaisen rautamiekka oli monikäyttöinen ja tehokas ase. Roomalaisten vastustajilla ei ollut yhtä laadukkaita miekkoja. Nahalla peitetty ja metallivahvisteinen puukilpi oli monikäyttöinen. Sillä pystyi suojaamaan itseään niin hyökkäys kuin vetäytymistilanteissa. Sotilaat marssivat jopa 25 km päivässä. Jalkineiden oli oltava kevyet, kestävät ja mukavat. Ratkaisu oli nahkasandaalit.

Katso, miten Rooman armeija kehittyi tasavallan ajasta imperiumin aikaan.