Maailman kielet ja kielikunnat, suomen sukukielet

TEE PISTARI SUOMEN SUKUKIELISTÄ

  • Tee luokkakaverillesi pistari suomen sukukielistä opettajaltasi saaman monistemateriaalin pohjalta.
  • Tee 10 kysymystä.
  • Kirjoita kysymykset allekain ja numeroi ne. Jätä riittävästi vastaustilaa!
  • Muotoile kysymykset selkeiksi, jotta niihin on helppo vastata.
  • Tee järkeviä kysymyksiä. Älä kysy epäoleellisia tai liian yksityiskohtaisia asioita.
  • Tee sellaisia kysymyksiä, joihin pystyt itsekin vastaamaan!
  • Tee vaihtelevia kysymyksiä. Älä siis kysy esim. vain ”Kuinka monta vepsän puhujaa maailmassa on?” tai ”Kuinka monta viron puhujaa maailmassa on?
  • Tee kysymyksistä sellaisia, että niistä voi jokaisesta antaa yhden pisteen.

Esim:  Mihin kielikuntaan suomen kieli kuulu?
Montako puhujaa on unkari kielellä?

  • Käytä pistarin laatimiseen aikaa 1 oppitunnin verran. 
  • Keskity hyvään käsialaan!
  • Laita pistarin loppuun oma nimesi.
  • Anna valmis pistari opettajalle tunnin lopussa.


Pohdintatehtävä

MAAILMAN KIELET JA KIELIKUNNAT: Pohdittavaksi:

1. Mieti maailmalla puhutuimpien kielten TOP10-lista

2. Arvioi, kuinka monta eri kieltä maailmassa on

3. Miksi kielten lukumäärää voi olla lähes mahdotonta laskea?

4. Miksi osa kielistä kuolee vääjäämättä?

5. Mitä kielen säilyttämisen hyväksi voidaan tehdä?

6. Mistä voidaan päätellä, että kaksi kieltä on sukua toisilleen, esim. englanti ja ruotsi ja suomi ja viro?


Parityö kielistä

PARITYÖ MAAILMAN KIELISTÄ

  • Valitkaa pareittain alla olevista kielistä yksi ja tehkää siitä tietoisku A4-kokoiselle paperille. Työn voi tehdä koneella tai käsin. Työn voi tehdä ranskalaisin viivoin tai kokonaisin virkkein.
  • Ei kahta työtä samasta kielestä/kielistä!
  • Halutessanne voitte tehdä työn jostain muustakin kielestä
  • Merkatkaa työn loppuun lähteet

  • Tarkemmat ohjeet työhön löytyvät oppikirjasta s. 110, t. 4 b

kiina, hindi, ranska, saksa, bengali, norja, thai, baski, kreikka, englanti, portugali, suomi, jaava, venäjä, turkki, somali, espanja, arabia, lahnda, japani, navajo, ruotsi....


suomen sukukielet: saamelaiskielet, samojedikielet, hanti, mansi, viro, karjala, inkeroinen, unkari, udmurtti, komi, vepsä, lyydi, vatja, mari, ersä, moksa

Jokin muu kieli? Mikä?


Suomen kielen ominaispiirteitä

SUOMEN KIELEN OMINAISPIIRTEITÄ


1) SANAT KOOSTUVAT MORFEEMEISTA
  • Suomen kieli on synteettinen kieli, jossa pääte- ja liiteainekset lisätään sanavartalon perään. Morfeemi on kielen pienin yksikkö, jolla on oma merkitys.

kirja I sto I i I ssa I mme I kin
  • Morfeemien takia suomen kielen sanat ovat pitkiä:  järkähtämättömyydessäänkin

2) VOKAALISOINTU
  • Vokaalisointu tarkoittaa sitä, että suomen kielessä sanoissa voi olla vain etu- tai takavokaaleja (yhdyssanoja ja vierasperäisiä sanoja sääntö ei koske) Vokaalit i ja e käyvät molempien kanssa.

sääntö (vain etuvokaaleja)

kaula (vain takavokaaleja)

Huom! Konduktööri (vierassana), yöpuku (yhdyssana)


3) DIFTONGI

= kaksi eri vokaalia samassa tavussa > kau - nis, mai - se - ma


4) ÄÄNTEEN PITUUS

(vokaalit tai konsonantit) voivat olla pitkiä tai lyhyitä. Yhden äänteen ero voi muuttaa sanan merkityksen: tuli - tuuli, tuli - tulli


5) ASTEVAIHTELU

Suomen kielessä sanan keskellä äänteet k, p ja t voivat muuttua (tai kadota):

kukka - kukan , joki - joessa

kota - kodan, lippu - lipun

tyttö - tytöllä

Astevaihtelu ei koske lainasanoja: auto - auton

6) SUOMEN KIELESSÄ SANAN ALUSSA EI VOI OLLA KAHTA TAI USEAMPAA KONSONANTTIA

Tällaiset sanat ovat lainasanoja > traktori, professori, strategia


7) SUOMEN KIELESSÄ SANAT LOPPUVAT VAIN HARVOIN KONSONANTTIIN 

Sanan loppuun käyvät vain konsonantit n, l, s, t ja r

alasin, askel, mies, ohut, piennar


8) SANAT ÄÄNNETÄÄN KUTEN KIRJOITETAAN

t - a - l - o  >  vrt. ‘house’ [haus]

Tähän on kuitenkin muutama poikkeus:

  1. äng-äänne > kenkä - kengän (ääntyy kurkussa)
  2. loppukahdennus > sadetakki [sadettakki’]

tule tänne [tulet tänne]

3. luepa [lueppa],minullekin [minullekkin], niinpä [niimpä]



JOIDENKIN SANOJEN OIKEINKIRJOITUKSESTA:

enää (ei: enään), kuulostaa (ei: kuullostaa), vielä (ei: viellä) sydän, sydämen, sydämessä, sydämellinen (n-kirjain vain perusmuodossa, taivutusmuodoissa 1 m-kirjain, ei kahta!)

siellä (ei: siellä), erilainen (ei: erillainen), ensimmäinen (ei: ensinmäinen), tällainen < tämän lainen (ei: tälläinen), sekunti (ei: sekuntti), mitali (ei. mitalli), metalli (ei: metali)






Tietoa kielistä ja kulttuurista...

TIETOA KIELESTÄ JA KIELEN MERKITYKSESTÄ (lähde HS kuukausiliite elokuu 2015, nro 521)
  • Maailman kielistä jopa 80% pelätään kuolevan vuoteen 2100 mennessä.
  • Koulua ja englannin kieltä pidetään suurimpina uhkina kielten katoamiselle!
  • Suurin osa maailman ihmisistä on vähintään kaksikielisiä.
  • Valtakieliä puhuva huomaa kielen merkityksen parhaiten vieraassa maassa. Kun ei voi käyttää äidinkieltään, tuntee usein olonsa ulkopuoliseksi, jopa tyhmäksi.
  • Kieleen sisältyy valtava määrä niiden käyttäjien arvoja, tapoja, tarpeita ja historiaa.
  • Ihmisissä elää suurena illuusio, että kieliä voi osata oikein tai väärin. Kieltä oli eniten silloin, kun ihmiset olivat metsästäjä-keräilijöitä.

  • On hullua, että kaikkien pitäisi hallita yksi ja sama kielijärjestelmä. Tämä vaatimus tuhoaa paikallisia vain suullisina eläviä murteita ja kieliä.
  • Kielten katoamisen myötä kulttuurit yhdenmukaistuvat > joka viikko katoaa yksi tai kaksi kieltä
  • Kieli on ajatusten ja kulttuurin alusta
  • Vähemmistöt ovat yleensä monikielisempiä kuin valtaväestö

> on mieletön ristiriita, että esim. maahanmuuttajia pidetään usein kielitaidottomina, vaikka he luonnostaan saattavat osata jopa viittä kieltä!
  • Valtaosa maailman kielistä elää vain puhuttuna. Suurimmalla osalla kielistä ei ole kirjakieltä ollenkaan. Kieliä siis puhutaan enemmän kuin kirjoitetaan, eli monikielisyys tulee puhumisen, ei kirjoittamisen kautta.

Helsingissä reksiteröityjä äidinkieliä (1.1. 2015 - listalla ei mainita saamea, suomea ja ruotsia)

venäjä (16 592)

viro (11 665)

somali (7 961)

englanti (5 537)

arabia (4 248)

kiina (2 463)

kurdi (2 745)

espanja (2 463)

farsi (persia) (1 818)

saksa (1 732)

vietnam (1 665)


Helsingistä löytyy myös myös kieliä, joita puhuu vain muutama tai jopa yksi ihminen. Näitä ovat mm. komi (2), grönlanti (1), jaava (1), iiri (3)