7.4. Poissaolojen taustatekijöiden kartoittaminen
Taustatekijöiden kartoittaminen
Koulupoissaolojen taustatekijöiden kartoitus
Koulupoissaolojen taustatekijöiden kartoitusta on hyvä tehdä huolellisemmin ja systemaattisemmin jos poissaolojen määrä ja huoli oppilaan poissaoloista kasvaa (esim. PORRAS 3. ja 4).
Seuraavaan listaukseen on koottu esimerkkejä kartoitettavista asioista ja tahoista, jotka voivat selvittelytyötä tehdä:
Koulunkäynnin kokonaistilanne (luokanvalvoja/ -opettaja, moniammatillinen työryhmä)
- Poissaolojen määrä, laatu, toistuvuus
- Suoritusten tilanne, opettajien arvio tilanteesta
- Oppilaan vahvuudet (taidot, itsenäisyys, tunnollisuus yms.)
- Oppilaan kokemat vaikeudet opiskelussa ja koulunkäynnissä (arjenhallinta, opiskelutekniikat)
Oppilaan yleinen hyvinvointi ja terveys (moniammatillinen työryhmä, kouluterveydenhuolto, tarvittaessa erikoissairaanhoito)
- uni
- ravinto
- vapaa-aika / harrastukset
- päihteet, muut riippuvuudet (media)
- oppilaan kokema koulustressi (kokeet, läksyt), koejännitys
- koulumotivaatio
- yleinen terveydentila
- somaattiset oireet (vatsakivut, pahoinvointi, heikotus, päänsäryt)
- väsymyksen terveydelliset syyt
Oppimisvaikeudet, neuropsykiatriset piirteet/häiriöt (erityisopettaja, koulupsykologi, tarvittaessa erikoissairaanhoito)
- kapea-alaiset oppimisvaikeudet (esim. luki-vaikeus)
- ei-kielellinen oppimisvaikeus
- kehityksellinen kielihäiriö
- tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat (ADHD, ADD)
- autisminkirjon piirteet/häiriö
Mielenterveys (opiskeluhuollon henkilökunta, tarvittaessa erikoissairaanhoito)
- mieliala
- itsetunto-ongelmat
- ahdistus, pelot, sosiaalinen ahdistus, paniikkihäiriö
- muut mielenterveyden häiriöt
Psykososiaalinen ja – fyysinen terveys (luokanvalvoja/-opettaja, Kiva-tiimi, rehtori, opiskeluhuollon henkilökunta, tarvittaessa erikoissairaanhoito)
- sosiaaliset suhteet koulussa (kaverit/ luokka/opiskeluryhmä/ koulun aikuiset) ja vapaa-ajalla koulukiusaaminen, aiemmat kiusaamiskokemukset
- yksinäisyys
- kouluympäristö (sisäilma, aistiherkkyydet)
Koulun ulkopuoliset tekijät (opiskeluhuollon henkilökunta, perhesosiaalityö)
- vanhemmuus, rajat/ rakkaus, uusperheet, kodin ilmapiiri
- perheen vuorovaikutussuhteet, sisarussuhteet
- läheisverkosto, harrastukset, vapaa-aika, naapurusto, merkitys lapselle
- päihteidenkäyttö perheessä, lapsen päihteidenkäyttö
- perheväkivalta
- vanhempien mielenterveys, sisarusten mielenterveys, lapsen mielenterveys
- perheen taloudelliset ongelmat, köyhyys
- vanhempien elämäntilanne
- kriisitilanteet (mm. äkilliset perhettä koskettavat onnettomuustilanteet, vakava sairaus, avioero), traumat
- sosiaalisen median käyttö, pelaaminen, digimaailma, digiväkivalta, medianlukutaito
- vanhempien, sisarusten ja lapsen fyysiset terveysongelmat
- mahdollinen riski kunniaväkivaltaan
- perheen ideologinen ja/ tai kulttuurillinen tausta
- kotiopetus, jolloin vastuu koulunkäynnistä kokonaisuudessaan kodilla
4. Materiaalia kartoituksen tueksi
Koulupoissaolojen taustalla olevien tekijöiden kartoittamiseksi voidaan hyödyntää erilaisia koulupoissaoloja koskevia kyselyjä ja oppaita. Kyselyjä käytettäessä on kuitenkin tärkeä muistaa, että mikään yksittäinen väline ei ole kaiken kattava, vaan ne toimivat ainoastaan apuvälineinä kokonaistilanteen ja poissaolojen taustatekijöiden kartoittamisessa. Mukana myös ”syiden selvittelyjen ohje” oppilaan kanssa käytävän keskustelun tueksi.
Materiaalia koulupoissaolojen taustatekijöihin ja niiden kartoittamiseen liittyen
SRAS-R koulupoissaolokysely (Kearney). Eri lomakkeet vanhemmille, lapselle/ nuorelle:
http://www.socca.fi/files/7718/Koulupoissaolokysely_-_lapsi_nuori.pdf
http://www.socca.fi/files/7719/Koulupoissaolokysely_-_vanhemmat.pdf
http://www.socca.fi/files/7717/Koulupoissaolokysely_-_arviointiohje.pdf
ISAP Inventory of School Attendance Problems, (Knollmann, 2018). Käännös suomeksi 2019:
http://www.tuuve.fi/wp-content/uploads/2020/03/Koulupoissaolojen-oireet-ja-syyt-ISAP-Versio1.2.pdf
Arviointilomakkeita mielenterveyden ongelmiin, esim. mieliala, yleistynyt ahdistus, eroahdistus, paniikkioireet (suurin osa ainoastaan terveydenhuollon ammattilaisten, esimerkiksi koulupsykologien käytössä).
Opaskirja: Koulua käymättömät oppilaat , pieni opas koulunkäynnin tueksi
