Katolinen Etelä-Eurooppa



- katolinen kirkko kristikunnan kirkoista
suurin



- Rooman paavi katolisen kirkon johtaja



- paavi Franciskus



- asuu Vatikaanissa Rooman kaupungin
sisällä



- katolilaisia 1,1 mrd



- Latinalainen Amerikka, Afrikka,
Etelä-Eurooppa, Ranska, Irlanti,
osin Belgia, Slovenia, Kroatia, Puola,
Liettua, Kanadan ranskankielinen osa
Quebec



- Pietarinkirkko



- messu, joka päivä



- tabernaakkeli



- sormen kastaminen vihkivesiastiaan,
ristinmerkki



- 7 sakramenttia:



- kaste, konfirmaatio, pappeus,
ripittäytyminen, ehtoollinen (eukaristia),
avioliitto, viimeinen voitelu



- naispappeus kielletty



- pappien naimattomuus



- avioliitto, ehkäisy ja abortti kielletty



- rippituolit katolisissa kirkoissa



- pyhimykset



- eritoten Pyhä Neitsyt Maria on tärkeä
pyhimys



- Suomessa mm. Pyhä Henrik



- katolinen kirkko katsoo edustavansa
alkuperäistä kristinuskoa ja pysyvyyttä



- perinteillä (traditiolla) vahva asema



- latinan kieli



- nykyään myös kansankielisyyttä
messussa, mutta osa messusta latinaksi




- vastauskonpuhdistus (ns. katolinen reaktio)
1500-1600-luvuilla, jesuiitat (perustaja
Ignatius Loyola



- Concilium II eli Vatikaanin II konsiili
1962-65 uudisti katolisen kirkon oppia




Protestanttinen Pohjois-Eurooppa



- reformaatio 1500-luvulla, uskonsodat



- luterilaisuus, anglikaaninen kirkko,
reformoidut kirkot



- yhteensä 220 milj



- luterilaisuutta: Pohjoismaat, Pohjois-
Saksa, Viro, Latvia, Afrikassa Namibia



- Martin Luther ja Philip Melanchthon




- anglikaaninen eli episkopaalinen kirkko
(Church of England)



- myös GB:n ex-siirtomaissa: esim. Etelä-
Afrikka, Australia, Uusi Seelanti, Kanada



- liturgiassa yhdistetty protestantismin ja
katolisen kirkon piirteitä



- reformoidut kirkot: Sveitsi, Hollanti,
Skotlanti, Unkari, osin Romania
(Transilvania)



- USA:ssa reformoidut kirkot ns.
presbyteerisiä (Presbyterian) kirkkoja



- reformoitujen kirkkojen perustajia mm.
Jean Calvin (Ranskan kalvinistit / hugenotit)
ja Sveitsissä Ulrich Zwingli



- predestinaatio-oppi (varsinkin Zwingli):
jyrkempi suhtautuminen pelastumiseen
kuin esim. luterilaisuudessa




- ts. Jumala jo etukäteen valinnut taivaaseen
pääsevät





- ihmiset voivat tietää tämän vain siitä,
menestyykö ihminen elämässä esim.
rahallisesti rikastuu (ns. kalvinistinen
etiikka)



- Saksassa uskonpuhdistuksen ääri-
muotona vallankumouksellisuus
talonpoikaiskapinoissa (Thomas
Müntzer): haluttiin protestantismin
avulla luoda lähes sosialistinen
yhteiskunta



- protestantismissa syntyi monia
eri liikkeitä ja suuntauksia, em.
lisäksi esim. uudestikastajat,
nonkonformistit, mennoniitat,
kveekarit ym.


- näissä ryhmissä mm. pasifismi,
joulua ei vietetä (oli mm. USA:ssa
kielletty 1700-luvulla)




- protestantismi tulee Lutherin
vastalauseista (teesit ym.)
katolisen kirkon oppeja ja korruptiota
vastaan




- alun perin Luther ei olisi halunnut
erkaantua katolisesta kirkosta
vaan uudistaa sitä sisältä käsin




- ihminen pelastuu yksin uskosta ja yksin
Jumalan armosta



- Raamattu uskon ainoa perusta



- Raamattu siten pitää kääntää kansan
omalle kielelle




- reformaatio synnytti valtavan kirjapaino-
tuotannon



- jumalanpalveluksessa tärkeää saarna,
mikä korostui mm. 1600-luvulla
puhdasoppisuuden aikana



- lisäksi tärkeää rukous ja virrenveisuu



- ainoat sakramentit kaste ja ehtoollinen



- uskonpuhdistus käytännössä:
kirkoista poistettiin fyysisesti ja
jumalanpalveluksesta kaikki katolisen
kirkon muut sakramentit tai siihen
viittaava



- esim. pyhimystenkuvat, reliikit
(pyhäinjäännökset)



- arkikielessä sanaa uskonpuhdistus ja
reformaatio käytetään rinnakkain,
mutta ne tarkoittavat hiukan eri asioita




- ks. em. sanojen merkityseroista mm.
Junkkaala, Timo. "Reformaatio vai uskon-
puhdistus", Seurakuntalainen 10.10.2016.
(online, haettu 7.2.24)



- kaste lapsikaste protestanttisissa
kirkoissa



- yleisen pappeuden lisäksi on
maallikkoja, ja joissakin suuntauksissa
maallikkojen asema on merkittävä



Maallistuminen



- sekularisaatio



- uskonnon ja uskonnollisuuden
vaikutuksen vähenemistä
ihmisten elämässä



- jo pietismi 1600-1700-luvuilla oli
eräänlaista maallistumista
protestantismin sisällä



- erään tulkinnan mukaan pietismi
oli uskonnollista valistusaatetta,
ts. valistusfilosofia oli vaikuttanut
pietisteihin



- pietismi korosti henkilökohtaisen
uskonelämän merkitystä



- eräänlaista uskonnon privatisoitumista
pois yhteisöllisyyden korostamisesta



- lopulta pietismi johti ajatukseen, että
kirkon sisällä toimii tosiuskovien
seurakunta erotuksena muista
seurakuntalaisista



- maallistumisen aatehistoriallisena
taustana mm.:



- tieteellinen vallankumous,
tieteiden kehitys



- maailmankuvan laajentuminen,
löytöretket, tutkimusmatkat



- renessanssi (mm. yleisnero-ihanne,
antiikin ihailu keskiajan vihailu)



- maallisen vallan kasvu (itsevaltius)



- kapitalismi, rahatalous (porvariston
nousu)



- valistusaate ja vapausajattelu
(USA:n itsenäisyysjulistus,
Ranskan 1789 vallankumous)



- uskonnonvapauden, myöh.
ihmisoikeuksien vaatiminen



- 1800-luvulla imperialismissa
ei-länsimaalaisten ja ei-kristillisten
kulttuurien vaikutus
siirtomaaisäntiin (esim. orientalismi)



- ateismi / uskonnottomuus /
katsomusvapaus



- virallisesti päällisin puolin maallisia
valtioita mm. Ranska, USA, Turkki



- kylmän sodan ajan sosialistisissa /
kommunistisissa maissa uskonto oli
kielletty tai lähes kielletty



- edelleen ateistisia maita mm. Kuuba,
Vietnam, Kiina, Pohjois-Korea



- vastareaktioita maallistumiselle:



- kylmän sodan jälkeinen
uskonnollisuuden nousu, varsinkin
Itä-Euroopassa



- uushenkisyys, uususkonnollisuus
(esim. New Age, uuspakanuus yms.)