Tehtävä 1. Eläinkunnan pääjaksot

Eläinkunta luokitellaan pääjaksoihin. Mihin pääjaksoihin kuvien eliöt kuuluvat?

Hae tietoa internetin avulla. Laita hakusanaksi lajinimi tai eliöryhmän nimi.

V: a. niveljalkaiset, b. selkäjänteiset, c. niveljalkaiset ja d. polttiaiseläimet

 

Tehtävä 2. Sammakot - video

Katso video sammakon kehityksestä ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

a) Kerro sammakon kehitysvaiheista? V: muna, toukka ja aikuinen yksilö
b) Miten sammakot talvehtivat? V: horros
c) Mitä rakenteellisia muutoksia tapahtuu toukkien (nuijapäät) kehittyessä vähitellen aikuisiksi sammakoiksi? V: Kidukset häviävät ja sammakot alkavat hengittää ihon läpi ja keuhkoilla. Pyrstö surkastuu ja raajat kehittyvät.

Tehtävä 3. Nisäkkäät

Matelijat on maaelämään täysin sopeutunut eliöryhmä, joka hallitsi maapalloa elämän keskiajalla. Suuret matelijat (hirmuliskot) kuolivat kuitenkin sukupuuttoon ilmaston muuttuessa. Vaihteleva, viileä ja kuiva ilmasto suosi nisäkkäiden evoluutiota elämän uudella ajalla.

Nisäkkäitä ovat nokkaeläimet, pussieläimet ja istukalliset nisäkkäät. Nokkaeläimet (esim. vesinokkaeläin ja nokkasiili) ovat alkunisäkkäiden kaltaisia. Niitä tavataan nykyäänkin Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Pussieläimiä (esim. koala ja punajättikenguru) tavataan myös pääasiassa Australiassa. Pääosa Australian nisäkkäistä eroaa siis muun maailman nisäkkäistä. Muilta mantereilta, paitsi Keski- ja Etelä-Amerikasta, kehittyneemmät nisäkkäät hävittivät aikanaan pussieläimet.

Pussieläinten poikaset syntyvät ”keskenkasvuisina”, koska pussieläinten epätäydellinen istukka ei pysty välittämään tarpeeksi ravintoa kasvavalle jälkeläiselle. Siksi jälkeläinen syntyy ikään kuin ennenaikaisesti ja kiipeää emon pussiin, jossa sen kehitys jatkuu nisästä imetyn maidon avulla.

Osa Australian pussieläimistä on rakenteellisesti samankaltaisia muilla mantereilla, samantapaisissa ekolokeroissa elävien istukallisten nisäkkäiden kanssa, vaikka pussieläimet ja istukkanisäkkäät eivät ole toisilleen aivan läheistä sukua. Istukkanisäkkäät ovat nykyisin runsaslajisin nisäkäsryhmä. Esimerkiksi Suomen kaikki nisäkkäät ovat istukallisia.

a) Mistä eliöryhmästä nisäkkäät polveutuvat? V: Matelijoista
b) Mitkä seikat mahdollistivat nisäkkäiden sopeutumislevittäytymisen matelijoiden valtakauden jälkeen? V: Tasalämpöisyys ja tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö.
c) Mitä nisäkäsmäisiä piirteitä on nokkaeläimillä? V: Nokkaeläimet ovat tasalämpöisiä ja karvapeitteisiä eläimiä.
d) Entä mitä matelijamaisia piirteitä on nokkaeläimillä? V: Ne muistuttavat matelijoita, sillä ne munivat munia ja niiden luusto ja suolisto on matelijoiden kanssa rakenteellisesti samantapainen.
e) Miten pussieläimet eroavat istukkanisäkkäistä? V: Pussieläimillä on erityinen pussi sikiön kehitystä ja poikasten kantamista varten. ”Pussieläimillä istukkaa vastaa alkeellinen hemiplasenta. Pussieläinten poikaset syntyvät tavallaan keskentekoisina, koska pussieläinten epätäydellinen istukka ei pysty välittämään riittävästi ravintoa kasvavalle poikaselle.”
f) Mitä yhteisiä piirteitä on pussieläimillä ja istukkanisäkkäillä? V: Tasalämpöisyys, karvapeite, tehokas hengitys- ja verenkiertojärjestelmä ja maidon eritys.
g) Miksi pussieläimet säilyivät Australiassa? V: Ei ollut kilpailua, sillä Australiaan istukalliset nisäkkäät ovat tulleet myöhemmin.
h) Miksi pussieläimet kehittyivät Australiassa useiksi lajeiksi? V: Australiassa oli erilaisia ekolokeroita ”vapaina” ja kilpailevia lajeja ei ollut. Näin ollen pussieläinlajit erikoistuivat ja sopeutuivat erilaisiin elinympäristöihin (sopeutumislevittäytyminen).
i) Vastinlajit, esimerkiksi pussiliito-orava ja liito-orava, ovat rakenteellisesti samankaltaisia. Mistä rakenteiden samankaltaisuus johtuu? V: Vastinlajit ovat samankaltaisia resursseja hyödyntaviä lajeja, mutta maantieteellisesti eri alueilla eläviä. Samankaltaiseen ympäristöön sopeutuminen.