Arviointi
| Kouluun kiinnittymisen vahvistaminen |
| Tukioppilastoiminta Tukioppilaat ovat olleet aktiivisesti mukana 7.-luokkalaisten opastamisessa ja ryhmäyttämisessä koko lukuvuoden ajan. Tukioppilaille on järjestetty koulutusta ryhmänhallintataidoista ja kiusaamisen ehkäisemisestä yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. He ovat auttaneet uusia oppilaita sopeutumaan kouluun ja tuoneet kiusaamistapauksia opettajien tietoon ja käsiteltäviksi. Lukuvuoden aikana tukioppilaat ovat järjestäneet ryhmäytymisiltapäiviä ja pikkujouluja. Keväällä tukioppilaat tiedottivat uusien tukioppilaiden valinnasta ja järjestivät haastattelut. Uusia tukioppilaita valittiin 18 ja jatkavia 8.-luokkalaisia on 11. Tukioppilaita on ollut lukuvuoden aikana toiminnassa mukana yhteensä 37. Tukioppilaat järjestivät lähikoulujen 6.-luokkalaisille tutustumisvierailut/esittelyt yläkouluopiskelusta ja osallistuivat tulevien 7.-luokkalaisten tutustumispäivään järjestäen ryhmäytymistehtäviä. Seuraavan lukuvuoden suunnitteluun tukioppilaat ovat osallistuneet ideoimalla mm. liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi toteutettavia välituntiaktiviteetteja ja läksyapua nuoremmille oppilaille. Tukioppilaat olisivat halunneet olla enemmän mukana omien kummiluokkien oppitunneilla. |
| Tunne- ja turvataitojen harjoitteleminen Tunne- ja turvataitotunteja on pidetty kuukausittain joko luokanohjaajan tai aineenopettajan pitämillä oppitunneilla. Taitoja on harjoiteltu myös osana monialaista hyvinvointiaiheista oppimiskokonaisuutta. |
| Oppilaskuntatoiminta Toteutunut suunnitelman mukaisesti ja koulumme viihtyvyyttä on kehitetty. Oppilaskunta on tehnyt tiivistä yhteistyötä koulumme nuorisotyöntekijän kanssa. Kehittäminen olisi vielä askeleen parempaa, jos nuorisotyöntekijämme Rebekka olisi kokoaikaisesti koulullamme. |
| Nuorisotyö PUUTTUU |
| Kaupungin kouluun sitouttamisen portaat ja kouluun sitouttamisen malli Koululaisten poissaolomäärät ovat koko Suomessa lisääntyneet reilusti. Isoistakaan poissaolomääristä ei tule merkittäviä seuraamuksia. Luokanohjaajat ja muu koulun henkilökunta ovat siitä huolimatta puuttuneet poissaoloihin jokapäiväisenä työnään. Puuttumismallin ”portaat” eivät toimi käytännön työkaluna. Toimintaehdotukset ovat usein liian järeitä, ja toisaalta suuretkin poissaolomäärät voivat olla hyvässä hoidossa ilman kuvattuja puuttumisia. Puuttumismalli ei ohjeista, mitä seurauksia suurista poissaolomääristä on esimerkiksi arvioinnin kannalta. Terveydenhoitajan ja sairaalakoulun konsultaatiot eivät aina auta, sillä heillä ei ole resursseja puuttua tilanteeseen. Opettajan olisi yleensä tehtävä ratkaisuja ilman heitä, mutta keinoja on vähän. Wilman Noti on lisäkeino poissaoloihin puuttumiseen, mutta se ei luokittele poissaoloja, ja siksi luokanohjaaja joutuu aina tutkimaan poissaolot läpi. Tulee mielikuva, ettei Noti ole vähentänyt poissaoloja. Jotta asiaa voisi arvioida, tarvittaisiin tietoa poissaolomäärien muutoksista. |