Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Liikunta

Esiopetuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. Liikkumisen ja leikkien avulla lasten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät. Samalla heidän kehonhallintansa vahvistuu sekä heidän taitonsa hahmottaa omaan kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa.

Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisia perustaitoja eri ympäristöissä. Näitä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Tasapainoa harjoitellaan pysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla tai taitoradalla leikitellen. Liikkumistaitoja edistetään kierimistä, kiipeämistä, juoksua ja hyppelyjä sisältävillä harjoituksilla. Välineenkäsittelytaitoja harjoitellaan työntämällä ja vetämällä sekä käyttämällä monipuolisesti eri välineitä ja palloja. Lisäksi lapsia innostetaan harjaannuttamaan hienomotorisia taitojaan sorminäppäryyttä ja tarkkuutta kehittävien pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena on, että toiminta antaa kaikille lapsille mahdollisuuksia osallistumiseen ja onnistumiseen sekä tukee lasten hyvinvointia ja toimintakykyä.

Sievi

Sievissä on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen liikkumiseen. Esiopetuksessa on käytössä mm. monitoimihalli, urheilukenttä, leikkipuistoja, jääkiekkokaukaloita, hyvät hiihtomaastot sekä hyvät ja turvalliset retkeilymahdollisuudet luonnossa. Sievin esioppilaat saavat myös uimaopetusta.

Ruokailu ja kuluttaminen

Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaan liittyvän osaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssa mahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin lisäksi opetuksessa tutustutaan johonkin muuhun ruoka- ja tapakulttuuriin kotien asiantuntemusta hyödyntäen.

Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisen kuluttamisen merkityksestä. Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnat kulutuksesta ja mainonnasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.

Sievi

Sievin esioppilaat syövät esikoulussa lounaan koulun ruokalassa tai omassa luokassaan opettajan valvonnassa. Opettaja valvoo, että jokainen esioppilas saa lautaselleen terveellisen ja ravitsevan annoksen ruokaa. Ruokailuhetken tavoitteena on, että kaikki esioppilaat saavat syödä ruokaansa kiireettömästi, hyviä pöytätapoja noudattaen. Esiopetusvuoden aikana esioppilaat tottuvat uusiin makuihin maistelemalla kouluruokia. Uusiin makuihin voidaan tutustua myös teemapäivien tai -viikkojen avulla, esimerkiksi marjan maistajaiset, makumatka maailman ympäri, makuaistiharjoitukset.

Esiopetuksessa lapset harjaantuvat ottamaan ruokaa sen verran kuin syövät ja näin osaltaan vähentävät ruokajätteen määrää ja oppivat kohtuullista kuluttamista. Kohtuullisen kuluttamisen näkökulma huomioidaan myös kalusteita ja tavaroita hankittaessa ja niiden käyttämisessä. Opettaja ohjaa lapsia käsittelemään tavaroita oikein. Kädentöissä ja kuvaamataidossa voidaan käyttää kierrätysmateriaaleja, jolloin esioppilaat oppivat huomaamaan miten aina ei tarvitse ostaa uutta. Vanhan tavaran voi korjata tai vanhoista materiaaleista voi tehdä uutta ja hienoa. Kohtuullisen kuluttamisen teemaa voidaan käsitellä esimerkiksi matematiikan tuokiolla rahalaskujen yhteydessä, äidinkielen tuokiolla sanomalehtien mainoksia tutkien tai kauppaleikissä.

Hyvinvointi ja terveys

Lapsia ohjataan ymmärtämään liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitystä hyvinvoinnille ja terveydelle. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja sairauksia ja niiden syitä sekä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan fyysiseen terveyteensä ja mielen hyvinvointiin. Hyvistä ihmissuhteista ja niiden merkityksestä mielen hyvinvoinnille keskustellaan. Kaveruutta ja toisten huomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa harjoitellaan arjen tilanteissa. Lasten kanssa havainnoidaan nukkumisen ja liikkumisen määrää sekä mietitään niiden yhteyttä päivittäiseen virkeyteen ja hyvään oloon. Opetuksessa haetaan tietoa hygieniasta ja harjoitellaan siihen liittyviä perustaitoja osana esiopetuksen arkea.

Sievi

Esiopetuksessa huolehditaan lasten hampaiden hyvinvoinnista. Suuhygienisti vierailee syksyisin jokaisessa esiopetusryhmässä. Lapsille jaetaan joka päivä ruokailun jälkeen ksylitol-pastillit.

Turvallisuus

Lapset saavat esiopetuksessa tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjen toimintaympäristöihin ja esiopetuksen oppimisympäristöihin liittyviä yleisimpiä fyysisiä ja psyykkisiä vaaratilanteita. Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hankkia apua sekä toimia turvallisesti tavallisimmissa arjen tilanteissa. Lapsia rohkaistaan hakemaan aikuisen apua esiopetuksen ongelmatilanteissa ja kiusaamista kohdatessaan sekä kertomaan huolistaan. Opetuksessa harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumisen sääntöjä sekä turvallista toimintaa tieto- ja viestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla.

Sievi

Esiopetuksessa syksy aloitetaan usein harjoittelemalla toimintaa vaaratilanteissa. Tavoitteena on oppia, miten toimitaan, jos pitää varautua uhkaan sisätiloissa, miten poistutaan rakennuksesta ja mihin kokoonnutaan esim. tulipalon sattuessa. Ohjeet toimimiseen vaaratilanteissa löytyvät myös koulun turvallisuuskansiosta. Esiopetuksessa toimitaan esi- ja perusopetuksen kiusaamisen ehkäisysuunnitelman mukaisesti ja kaikkkeen kiusaamiseen, häirintään, syrjimiseen ja väkivaltaan puututaan viipymättä.
Palohenkilöstö ja poliisi vierailevat esiopetusryhmissä säännöllisesti kertomassa erilaisista turvallisuuteen liittyvistä asioista ja opastavat toimimaan niissä. Heitä voi myös pyytää tulemaan puhumaan esim. vanhempainiltaan.