Kysymys numero 2.
Näistä kaikista kysymyksistä tällä hetkellä eniten herättä minussa ajatuksia kysymys nro. 2 ("Onko mielestäsi tässä nykyisessä poikkeustilanteessa helpompaa toteuttaa jotakin näistä orientaatioista etäopetuksen kautta? Perustele, yritä keksiä esimerkkejä"). Mielestäni nyt pystyisi toteuttamaan ilmaisuorientoitunutta käsityötä, koska se voisi tuoda mielekästä yhdessä tekemistä perheen kesken. Esim. jos perhe on voinut yhdessä leikkiä/retkeillä jne. Mitä ikinä perhe nyt pystyy tekemään, ja sitä kokemusta voisi ilmaista kotoa löytyvillä materiaaleilla. Tai jonkun aistikokemuksen muuttaminen käsityön ilmaisuksi (tähän aistikokemukseen opettaja pystyisi kirjoittaa aika tarkat ohjeet). Perheissä on varmasti suurta vaihtelua sen suhteen, mitä kotoa löytyy, joten joustavuus materiaalien suhteen on tarpeen.
Lisäksi tuo teknologiaorientoitunut käsityö onnistuisi nyt etänä. Esimerkkinä tuli mieleen vaikka vipu ja sen toiminta. Voisi olla helppo toteuttaa kotioloissa (jos opettaja antaa innostavat selvät ohjeet). Voisi olla lämmittelynä esim. joku video vivun toimintaperiaatteista, jonka jälkeen kodista etsittäisiin erilaisia vipuja ja vaikka kuvattaisiin/kirjattaisiin niitä ylös. Sitten voisi olla joku soveltava tehtävä vivun rakentamisesta kotioloissa (jälleen kerran huomioiden kodin materiaalit).
Muotoiluorientoitunut käsityö soveltuvin osin etänä. Lapsen kanssa voi yhdessä tarkastella luonnon ja rakennettua ympäristöä, mutta kotiolot hiukan rajoittaa monella tuotteen valmistamista. Mutta erilaiset tietokoneella toimivat suunnitteluohjelmat (esim. tinkercad) voisivat toimia mallintamistyövälineenä.
Onko teille tullut minkälaisia ideoita etäkäsityöhön? :)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Jenny Riivali
Kysymys numero 2.
Elina keksi jo hyviä esimerkkejä eri käsityöorientaatioihin. Olen samaa mieltä siinä, että tilanne tuo haasteita sen suhteen, että kaikilla ei löydy tarvittavia välineitä kotoaan. Tuolloin tehtävänannon ja tehtävän tulee olla sellaisia, että siinä on joustoa käytettävien materiaalien suhteen. Toisena vaihtoehtona tuli mieleen materiaalipussukat, jotka opettaja vie esimerkiksi jokaisen oppilaan postilaatikkoon. Osa opettajista tekee tätä nyt poikkeustilanteen aikana ja ilmeisesti se on toiminut myös hyvin. Tuolloin ei tarvitse ainakaan murehtia jonkin materiaalin puuttumista. Jokainen opettaja kuitenkin tekee tilanteessa omat valintansa eikä ketään tulisi velvoittaa käymään jokaisen oppilaan luona vieden tavaraa. Toisaalta taas eri tehtävään soveltuvien materiaalien pohtiminen kehittää oppilaan luovuutta, jolloin onkin hyvä pohtia, mitä tavoitteita tehtävälle on. Onko tavoitteena jonkin tietyn tuotteen/asian tekeminen, eri materiaalien hyödyntäminen vai kenties juuri tietty tekniikka, johon ei voi soveltaa muita materiaaleja?
Koen myös, että etenkin ilmaisuorientoitunut käsityö on nyt helpostikin toteutettavissa. Usein lapset ovat innoissaan, kun pääsevät esittelemään omaa kotia ja tähän voi ottaa myös helposti monialaisia oppimiskokonaisuuksia esimerkiksi eri kulttuureista, erilaisista perheistä sekä omasta lähiympäristöstä. Ympäristöstä voi esimerkiksi kerätä materiaalia johonkin käsityöhön, missä tuo ilmi oman ympäristönsä ominaispiirteitä.
Teknologiaorientoitunut käsityö onnistuu minunkin mielestä kotona. Elinan esittelemä viputehtävä voisi toimia hyvinkin kotona ja lisäksi mietin, että sitä voi jatkaa/pohjustaa niin, että etsii omista leluista tai muualta kotoa erilaisia vipuja ja selvittää niiden toimintaperiaatteita. Oppilas voisi kuvata esimerkiksi videon, jossa selittää lelun tai jonkin muun esineen toimintaa ja siitä pitäisi löytyä pohjustusvideolla esiteltäviä asioita.
Muotoiluorientoituneessa käsityössä yhtenä keskeisenä tavoitteena on oppia tunnistamaan jokapäiväisen esineympäristön ominaisuuksia sekä arvioimaan ja havannoimaan esineiden käyttökelpoisuutta ja esteettisyyttä. Tähän ottaisin myös esimerkkitehtävänä oman ympäristön tutkimisen, josta voisi tehdä myös video-/kuvaesittelyn, jossa oppilas kertoo esineen käyttötarkoitusta ja arvioi esineen eri osa-alueita opettajan luoman arviointitaulukon mukaan. Lisätehtävänä voisi myös olla esineen kehittäminen toimivammaksi tai lisäosien keksiminen esineeseen. Oman esineen luomisessa haasteen on Elinankin mainitsema materiaalien mahdollinen puuttuminen, minkä vuoksi ongelmakeskeinen tehtävänanto on loistava, kun usein sellaiset tehtävät voi ratkaista monen eri materiaalin avulla.
Näistä eri orientaatioista tuli melko paljon ideoita ja koen, että jokainen on toteutettavissa etänä. Toki täytyy huomioida, että kaikilla ei ole kuvausmahdollisuutta tai nettiä käytettävissään, minkä vuoksi opettajan tulee olla tarkkana sen suhteen, että jokaisella on mahdollisuus myös suorittaa tehtävät. Tämän vuoksi en ensisijaisesti suunnittelisi käsityöorientaatioiden suorittamista etänä, mutta tämän tilanteen vuoksi ne ovat kyllä toteutettavissa. Lisäksi koen, että näitä tehtäviä on myös antoisaa tehdä pienryhmissä, minkä vuoksi suosin fyysistä läsnäoloa koulussa käsityön oppiaineen suhteen.
Elina keksi jo hyviä esimerkkejä eri käsityöorientaatioihin. Olen samaa mieltä siinä, että tilanne tuo haasteita sen suhteen, että kaikilla ei löydy tarvittavia välineitä kotoaan. Tuolloin tehtävänannon ja tehtävän tulee olla sellaisia, että siinä on joustoa käytettävien materiaalien suhteen. Toisena vaihtoehtona tuli mieleen materiaalipussukat, jotka opettaja vie esimerkiksi jokaisen oppilaan postilaatikkoon. Osa opettajista tekee tätä nyt poikkeustilanteen aikana ja ilmeisesti se on toiminut myös hyvin. Tuolloin ei tarvitse ainakaan murehtia jonkin materiaalin puuttumista. Jokainen opettaja kuitenkin tekee tilanteessa omat valintansa eikä ketään tulisi velvoittaa käymään jokaisen oppilaan luona vieden tavaraa. Toisaalta taas eri tehtävään soveltuvien materiaalien pohtiminen kehittää oppilaan luovuutta, jolloin onkin hyvä pohtia, mitä tavoitteita tehtävälle on. Onko tavoitteena jonkin tietyn tuotteen/asian tekeminen, eri materiaalien hyödyntäminen vai kenties juuri tietty tekniikka, johon ei voi soveltaa muita materiaaleja?
Koen myös, että etenkin ilmaisuorientoitunut käsityö on nyt helpostikin toteutettavissa. Usein lapset ovat innoissaan, kun pääsevät esittelemään omaa kotia ja tähän voi ottaa myös helposti monialaisia oppimiskokonaisuuksia esimerkiksi eri kulttuureista, erilaisista perheistä sekä omasta lähiympäristöstä. Ympäristöstä voi esimerkiksi kerätä materiaalia johonkin käsityöhön, missä tuo ilmi oman ympäristönsä ominaispiirteitä.
Teknologiaorientoitunut käsityö onnistuu minunkin mielestä kotona. Elinan esittelemä viputehtävä voisi toimia hyvinkin kotona ja lisäksi mietin, että sitä voi jatkaa/pohjustaa niin, että etsii omista leluista tai muualta kotoa erilaisia vipuja ja selvittää niiden toimintaperiaatteita. Oppilas voisi kuvata esimerkiksi videon, jossa selittää lelun tai jonkin muun esineen toimintaa ja siitä pitäisi löytyä pohjustusvideolla esiteltäviä asioita.
Muotoiluorientoituneessa käsityössä yhtenä keskeisenä tavoitteena on oppia tunnistamaan jokapäiväisen esineympäristön ominaisuuksia sekä arvioimaan ja havannoimaan esineiden käyttökelpoisuutta ja esteettisyyttä. Tähän ottaisin myös esimerkkitehtävänä oman ympäristön tutkimisen, josta voisi tehdä myös video-/kuvaesittelyn, jossa oppilas kertoo esineen käyttötarkoitusta ja arvioi esineen eri osa-alueita opettajan luoman arviointitaulukon mukaan. Lisätehtävänä voisi myös olla esineen kehittäminen toimivammaksi tai lisäosien keksiminen esineeseen. Oman esineen luomisessa haasteen on Elinankin mainitsema materiaalien mahdollinen puuttuminen, minkä vuoksi ongelmakeskeinen tehtävänanto on loistava, kun usein sellaiset tehtävät voi ratkaista monen eri materiaalin avulla.
Näistä eri orientaatioista tuli melko paljon ideoita ja koen, että jokainen on toteutettavissa etänä. Toki täytyy huomioida, että kaikilla ei ole kuvausmahdollisuutta tai nettiä käytettävissään, minkä vuoksi opettajan tulee olla tarkkana sen suhteen, että jokaisella on mahdollisuus myös suorittaa tehtävät. Tämän vuoksi en ensisijaisesti suunnittelisi käsityöorientaatioiden suorittamista etänä, mutta tämän tilanteen vuoksi ne ovat kyllä toteutettavissa. Lisäksi koen, että näitä tehtäviä on myös antoisaa tehdä pienryhmissä, minkä vuoksi suosin fyysistä läsnäoloa koulussa käsityön oppiaineen suhteen.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Veeti Hartikainen
Kysymys numero 2.
Hyvää pohdintaa! Olen samaa mieltä siitä, että ilmaisuorientoitunut on ehkä luonnollisin ja helpoin toteuttaa etänä, mutta varmasti muutkin onnistuvat. Esimerkiksi teknologiaorientoitunutta voisi toteuttaa vaikka monien kotoa löytyvien legopalikoiden avulla.
Erityisesti tälläisena aikana olisi mielenkiintoista selvittää perinteisiä käsitöitä, joita vaikka suvussa tehdään. Videopuhelu isovanhemmille ja keskustelua millaisia käsitöitä he ovat tehneet tai tekevät. Kaikkien suvusta/lähipiiristä ei välttämättä löydy, mutta uskoisin suurella osalla olevan jotain perinteistä lähipiirissä.
Pidin myös ideoista, jossa videolle voitaisiin selittää esineiden ominaisuuksia. tai teknologisten ilmiöien toimintaperiaatteita.
Hyvää pohdintaa! Olen samaa mieltä siitä, että ilmaisuorientoitunut on ehkä luonnollisin ja helpoin toteuttaa etänä, mutta varmasti muutkin onnistuvat. Esimerkiksi teknologiaorientoitunutta voisi toteuttaa vaikka monien kotoa löytyvien legopalikoiden avulla.
Erityisesti tälläisena aikana olisi mielenkiintoista selvittää perinteisiä käsitöitä, joita vaikka suvussa tehdään. Videopuhelu isovanhemmille ja keskustelua millaisia käsitöitä he ovat tehneet tai tekevät. Kaikkien suvusta/lähipiiristä ei välttämättä löydy, mutta uskoisin suurella osalla olevan jotain perinteistä lähipiirissä.
Pidin myös ideoista, jossa videolle voitaisiin selittää esineiden ominaisuuksia. tai teknologisten ilmiöien toimintaperiaatteita.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Elina Haarala
Kysymys numero 2.
Tykkään Veetin ajatuksesta soittaa isovanhemmille ja kysellä perinnekäsitöistä (jos ei omia isovanhempia, ehkä ope voisi selvittää joitain innokkaita mummeleita tai pappoja, joille saisi soitella?)! Varmasti olisi toimiva työmuoto muutenkin, mutta erityisesti nyt kun vanhat ihmiset varmasti kokevat normaalia enemmän yksinäisyyttä, koska heidän suositellaan välttelevän koronan takia ihmisiä. Varmasti piristäisi vanhuksia kun nuoret soittavat ja kyselevät siitä mitä he tietävät! :D Lapsethan voisivat tehdä tämän puhelun jälkeen ilmaisuorientoituneen käsityön, jossa ideoinnin lähtökohtana on tämä vanhusten kertoma "tarina" ja toisaalta myös kulttuuriperintö.
Tykkään Veetin ajatuksesta soittaa isovanhemmille ja kysellä perinnekäsitöistä (jos ei omia isovanhempia, ehkä ope voisi selvittää joitain innokkaita mummeleita tai pappoja, joille saisi soitella?)! Varmasti olisi toimiva työmuoto muutenkin, mutta erityisesti nyt kun vanhat ihmiset varmasti kokevat normaalia enemmän yksinäisyyttä, koska heidän suositellaan välttelevän koronan takia ihmisiä. Varmasti piristäisi vanhuksia kun nuoret soittavat ja kyselevät siitä mitä he tietävät! :D Lapsethan voisivat tehdä tämän puhelun jälkeen ilmaisuorientoituneen käsityön, jossa ideoinnin lähtökohtana on tämä vanhusten kertoma "tarina" ja toisaalta myös kulttuuriperintö.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.