Rooma jakautuu ja luhistuu

Keisari Augustuksen ajalta kerrotaan, kuinka erääsen talliin Betlehemissä syntyi Jeesus-lapsi. Kristinusko kehittyi ja yleistyi Rooman valtakunnassa pikkuhiljaa ja salaa. Kristittyjä vainottiin. Rooma alkoi rappeutua ja heikentyä.

Keisarivalta vaihtui keisarilta toiselle, kunnes vallassa oli keisari Konstantinus. Konstantinus sai ilmestyksen taivaalla loistavasta rististä ja päätti tehdä kristinuskosta Rooman virallisen uskonnon. Hän halusi uudistaa myös pääkaupungin ja perusti valtakunnan itäosaan Konstantinopolin kaupungin. Konstantinuksen valta ei yltänyt enää koko Rooman valtakuntaan ja legioonat olivat heikentyneet. Rooma jakautui Länsi-Roomaksi ja Itä-Roomaksi eli Bysantiksi. Länsi-Rooman pääkapunki oli yhä Rooma ja Konstantinopolista tuli Bysantin pääkaupunki.

Keskemmällä Euroopassa elävät kansat olivat vahvistuneet aikain saatossa. Pohjoisesta ja idästä vyöryi valloittajia Rooman alueille. Hunnit, idän paimentolaiskansa, olivat hurjimpia valloittajia. Hunnit olivat pelottavia, vaativiin olosuhteisiin sopeutuneita hurjapäitä. He karjuivat taistellessaan, söivät raakaa lihaa ja pukeutuivat eläinten nahasta tehtyihin kestäviin vaatteisiin. Heitä johti hunnikuningas Attila, joka uhkasi valloittaa koko maailman. Vaeltavat valloittajat ottivat haltuunsa koko läntisen Rooman alueen, mutta Bysantti säilyi ehjänä ja siellä antiikin aarteita pelastui.