Yhteiskuntaoppi
PIHATALKOOT 25.5. klo 10 alkaen
MERI ja 5.-6.lk
Etupiha
- asfaltti harjataan (portaiden vierusta, kivetysten reunat)
- vanhat pensaat leikataan matalaksi ja laitetaan hake päälle
- kukkalaatikoihin tuijat ja lisää orvokkeja
Pyörätelinealue
- telineet sivuun ja kerätään lehdet ja roskat, telineet takaisin
- kyltti, joka ohjaa pyörät oikeaan paikkaan
VIRPI, SUSANNA ja 2.-4.lk
Takapiha
- hiekoitus haravoidaan ja pikkukeppisilppu poistetaan
- asfaltti harjataan
- roskat kerätään
- rikkinäiset lelut roskikseen
Jalkapallokenttä
- haravoidaan, nurmen siemeniä kaljuun kohtaan
- rajaus, ettei voi pelata, kun ruoho kasvaa
SUVI ja 7.lk
Pihavarastot
- järjestellään, rikkinäiset poistetaan
- lähes kaikki lelut vihreään varastoon, pienen määrän välituntileluja voi jättää siten, että nekin laitetaan sitten kesäksi vihreään varastoon
- koetetaan voiko vanhan oven kappaleen vielä kiinnittää takaisin, jotta tyhjässä varastossa olisi edes ovi kiinni kesällä.
Pulpettien hiomapiste pihalla
SARI ja 1.lk
Metsä
- kaikki tavara metsästä pois, rikkinäiset roskiin, pihalelut yms. varastoon
- pölkyt takaisin istuimiksi koulun pihaan
- pienten kantojen sahaaminen ja puuntaimien harventaminen
KATARIINA, MIRA ja 8.-9.llk
- Penkkiprojekti- Kaseja Sarin avuksi metsään sahaamaan kantoja ja törröttäviä oksia
- Ysejä ja kaseja Virpin ja Susannan avuksi kantamaan kiviä, kun tehdään kiviupotusta metsän reunaan
Hankinnat:
- (patteri)lamppu varastoon
- nurmen siemeniä (apilaa)
- multaa
- haketta
- kukat kukkalaatikoihin
- nippusiteitä ensiavuksi maaleihin (myöhemmin uusi verkko)
- haravat
- harjoja nostetaan esille varastosta
- pressua ja köyttä majahommiin
Myöhemmin:
- uusi jalkapalloverkko x2
- uudet pihalelut yms ajanvietehankinnat
- roskis pihalle
- oppilailla ehdotus: kello pihalle
Ruokailu
Tiiu grillaa hodareita, mehua on. Hodarikojulle pääsee kutsuttaessa. Ensin tehdään työtä, sitten syödään ja vielä jatketaan!
Kun luokanvalvoja/-opettaja katsoo, että luokka on hoitanut hommansa, siirrytään sisähommiin omaan luokkaan opettajan johdolla. Sari auttaa Susannaa käsitöissä.
Kaikkien päivä päättyy klo 13.30
TEHTÄVÄ: alaikäisen työnteko
VIHKOON
Taloudellinen toiminta Suomen valtiossa tarkoittaa kaikkea sellaista toimintaa, jossa liikkuu raha. Valtio saa tuloja veroista, yritysten maksuista ja valtionyhtiöistä. Valtio käyttää rahaa asioihin, jotka ovat asukkaille tärkeitä, kuten kouluihin, päiväkoteihin, terveydenhoitoon, poliisiin, pelastuslaitokseen, oikeuslaitokseen, teiden kunnossapitoon, luonnon ja ympäristön hoitoon sekä tukee ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Valtiontaloutta hoidettaessa on tärkeää laatia budjetti eli talousarvio. Se on suunnitelma, joka kertoo mistä rahaa tulee ja mihin sitä aiotaan käyttää. Myös perhe tai yksittäinen ihminen voi tehdä budjetin.
VIHKOON
VIHKOON
Tehtävä: pihatalkoot
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
VIHKOON
Kansalaistaito on yleisnimitys kaikkien kansalaisten jokapäiväisessä elämässä tarvitsemille taidoille. Kansalaistaitoja tarvitaan, jotta ihminen voi kokea olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja täysvaltainen jäsen, tuntea oikeutensa ja noudattaa yhteisiä lakeja ja käytäntöjä. Kansalaistaito oli Suomen kansakoulun ja sen seuraajan peruskoulun oppiaine vuoteen 2000 asti. Kansalaistaitoihin voidaan lukea monenlaisia taitoja, mm. uimataito, ruuanvalmistus, oman talouden hallinta sekä tietotekniikan ja median käytön taidot.
Kansalaistaitoja ovat esimerkiksi:
- perustaidot
- luku-, kirjoitus-, lasku- ja digitaidot
- terveys- ja hyvinvointitaidot
- ruoanlaitto- ja ravitsemustaidot
- liikuntataidot
- turva- ja turvallisuustaidot
- tunnetaidot
- digiturvataidot
- ensiapu- ja hätätilannetaidot, varautumistaito
- uimataito
- ongelmanratkaisutaidot
- kansalaisuustaidot
- kestävän elämäntavan taidot
- sosiaaliset taidot
- elämänhallintataidot
VIHKOON
Sana "demokratia" tulee kreikan kielen sanoista demos (tavallinen kansa) ja kratos (valta).
Jo antiikin Kreikassa vallitsi demokratia. Kaikki miespuoliset Ateenan kansalaiset olivat
oikeutettuja puhumaan ja äänestämään kansankokouksessa, joka sääti kaupunkivaltion lait.
Sieltä demokratia levisi ympäri maailmaa. Myös Suomessa toteutuu demokratia.
Nykyajan demokratiassa kansa luovuttaa valtansa vaaleissa valitsemilleen päättäjille.
Suomessa 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen saa äänestää vaaleissa. Demokratiaan
kuuluvat vapaat ja rehelliset vaalit.
Kansalaisten perusoikeudet:
-yhdenvertaisuus lain edessä
-uskonnonvapaus
-ihmisoikeudet kirjattuna perustuslakiin. Suomi on velvoitettu noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia,
kuten YK:n ihmisoikeuksien julistus
-velvollisuudet
-tasa-arvo
-yhdenvertaisuus
-sananvapaus
Kansalaisten velvollisuudet:
-maanpuolustusvelvollisuus
-velvollisuus noudattaa lakia
-velvollisuus todistaa
-oppivelvollisuus
-veronmaksuvelvollisuus
-velvollisuus auttaa hengenvaarassa olevaa
-nimipakko
Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu vaikuttaminen. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa asioihin.
Myös perheessä tarvitaan demokraattisia päätöksiä erilaisten päätösten tekoon, esim.
-mitä syödään ruuaksi
-kotiintuloajat
-kotityöt
-lemmikin hankkiminen ja hoitaminen
-kaverin luo menot
-harrastukset
-rahankäyttö
Eri yhteisöissä voi olla myös erilaisia vastuutehtäviä, esim.
-kotona siivoustehtävät
-koulussa järjestäjän tehtävät
-harrastuksissa kapteenin tai eri tiimien tehtävät
-työpaikoilla omat vastuutehtävät
Oma elämä ja elämän hallinta
-perhe/suku
-kaveripiiri
-luokka/koulu
-harrastusporukka
-some
-Seinäjoki/Kurikka/Ilmajoki
-Suomi
-maailma
Miten toimin erilaisissa yhteisöissä?
-jokainen toimii eri tavalla riippuen siitä, missä yhteisössä kulloinkin toimii
-esim. ns. perherooli, kaverirooli
Millainen on hyvä ympäristö elää?
-turvallisuus
-ravinto
-läheisyys
-asunto
-puhdas luonto
Millaista on hyvä elämänhallinta?
-riittävä ravinto, uni ja liikunta
-arjen aikataulut: koulu, perheen yhteinen aika, kaverit, läksyt, harrastukset
-tiedän, mikä on minulle hyväksi
-säännöt kotona, koulussa ja harrastuksissa
