Lukutaidon koe
Lukutaidon koe maanantaina 24.11.
24.11. tunnilla tehdään lukutaidon koe. Kokeeseen tulee kaksi tehtävää, joista toiseen pitää vastata. Toinen tehtävä liittyy opintojakson kieliosioon ja toinen vuorovaikutusosioon.
Löydät tältä sivulta kokeen aineistot etukäteen. Tutustu niihin ja mieti, miten opintojakson aikana käytyjä asioita voi hyödyntää aineistojen analysoinnissa. Kiinnitä siis huomiota kieleen ja vuorovaikutukseen.
Alla koealue Särmästä. Lihavoidut luvut ovat kokeen kannalta tärkeimmät, joten keskity erityisesti niihin, jos aikaa on vähän.
76. Kielet ja globalisaatio
77. Suomen kielitilanne
78. Suomen kielen vaihtelu ja muutos
86. Muiden kielten vaikutus suomeen
75. Kieli ja valta
79. Kielen rakenne
80. Miten analysoidaan kieltä?
60. Mitä vuorovaikutus on?
61. Ryhmätyöskentelyn perusteet
62. Taitava viestintä ryhmässä
63. Kuuntelemisen taidot
65. Ryhmäilmiöt
66. Miten analysoidaan ryhmäviestintää?
Löydät tältä sivulta kokeen aineistot etukäteen. Tutustu niihin ja mieti, miten opintojakson aikana käytyjä asioita voi hyödyntää aineistojen analysoinnissa. Kiinnitä siis huomiota kieleen ja vuorovaikutukseen.
Alla koealue Särmästä. Lihavoidut luvut ovat kokeen kannalta tärkeimmät, joten keskity erityisesti niihin, jos aikaa on vähän.
76. Kielet ja globalisaatio
77. Suomen kielitilanne
78. Suomen kielen vaihtelu ja muutos
86. Muiden kielten vaikutus suomeen
75. Kieli ja valta
79. Kielen rakenne
80. Miten analysoidaan kieltä?
60. Mitä vuorovaikutus on?
61. Ryhmätyöskentelyn perusteet
62. Taitava viestintä ryhmässä
63. Kuuntelemisen taidot
65. Ryhmäilmiöt
66. Miten analysoidaan ryhmäviestintää?
Kokeen aineistot 1 A ja B
Kokeen aineisto 2.A
Tehtävä 1: hyvän vastauksen piirteet ja mallivastaus
Tehtävän aineistona on Oulun poliisin Facebook-päivitys. Tehtävässä pyydetään analysoimaan Facebook-päivityksen tavoitetta ja kohderyhmää.
Tehtävänannon mukaisessa vastauksessa huomioidaan päivityksen sisältö, kieli ja kuva sekä nimetään kohderyhmiä ja tavoitteita ja perustellaan ne tekstihavainnoilla.
Kriittistä lukutaitoa osoittaa tavoitteen ja kohderyhmän kytkeminen sosiaalisen median päivityksen tekstilajipiirteisiin ja julkaisupaikkaan eli sosiaaliseen mediaan, tarkemmin Facebookiin. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa sen huomioiminen, mikä merkitys ja tehtävä on viranomaisen näkyvyydellä ja viestinnällä sosiaalisessa mediassa.
Oulun poliisin Facebook-päivityksen tavoitteesta ja kohderyhmästä voi tehdä esimerkiksi seuraavia havaintoja.
Facebook-päivityksen tavoitteena on
– tiedottaa pysäköinnistä Oulun keskustassa ja kertoa, mihin ei saa pysäköidä (”Oispa se vaan makia parkkipaikka, keskellä kyllää – – Mutta siihenpä ei saa pysäköijä eikä pyssäyttää.”)
– ennaltaehkäistä liikenteen ruuhkautumista ja sujuvoittaa kaupunkiliikennettä
– tehdä näkyväksi poliisin toimintaa Oulun kaupungissa
– luoda poliisista rentoa kuvaa (puhekielen ja Oulun murteen käyttö, huumori)
– tehdä poliisista helpommin lähestyttävä ja kertoa poliisin työn sisällöstä (poliisin asiakkaiden kertomat syyt virheelliseen pysäköitiin)
– viihdyttää (murteen käyttö ja pysäköintivirheiden koomiset perustelut).
Facebook-päivityksen kohderyhmiä ovat
– oululaiset (murteen käyttö, Rotuaari, julkaisijana Oulun poliisi)
– autoa Oulun keskustassa käyttävät sekä muuten Oulun keskustassa liikkuvat (päivityksen aihe ja kuva, ”Oon muualta, en ossaa ajjaa Oulussa”)
– Oulun poliisin seuraajat Facebookissa.
Tehtävänannon mukaisessa vastauksessa huomioidaan päivityksen sisältö, kieli ja kuva sekä nimetään kohderyhmiä ja tavoitteita ja perustellaan ne tekstihavainnoilla.
Kriittistä lukutaitoa osoittaa tavoitteen ja kohderyhmän kytkeminen sosiaalisen median päivityksen tekstilajipiirteisiin ja julkaisupaikkaan eli sosiaaliseen mediaan, tarkemmin Facebookiin. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa sen huomioiminen, mikä merkitys ja tehtävä on viranomaisen näkyvyydellä ja viestinnällä sosiaalisessa mediassa.
Oulun poliisin Facebook-päivityksen tavoitteesta ja kohderyhmästä voi tehdä esimerkiksi seuraavia havaintoja.
Facebook-päivityksen tavoitteena on
– tiedottaa pysäköinnistä Oulun keskustassa ja kertoa, mihin ei saa pysäköidä (”Oispa se vaan makia parkkipaikka, keskellä kyllää – – Mutta siihenpä ei saa pysäköijä eikä pyssäyttää.”)
– ennaltaehkäistä liikenteen ruuhkautumista ja sujuvoittaa kaupunkiliikennettä
– tehdä näkyväksi poliisin toimintaa Oulun kaupungissa
– luoda poliisista rentoa kuvaa (puhekielen ja Oulun murteen käyttö, huumori)
– tehdä poliisista helpommin lähestyttävä ja kertoa poliisin työn sisällöstä (poliisin asiakkaiden kertomat syyt virheelliseen pysäköitiin)
– viihdyttää (murteen käyttö ja pysäköintivirheiden koomiset perustelut).
Facebook-päivityksen kohderyhmiä ovat
– oululaiset (murteen käyttö, Rotuaari, julkaisijana Oulun poliisi)
– autoa Oulun keskustassa käyttävät sekä muuten Oulun keskustassa liikkuvat (päivityksen aihe ja kuva, ”Oon muualta, en ossaa ajjaa Oulussa”)
– Oulun poliisin seuraajat Facebookissa.
Mallivastaus
Tehtävänanto: Mikä on Oulun poliisin Facebook-päivityksen tavoite ja kohderyhmä? Mistä nämä voi päätellä? Vastauksen sopiva pituus on noin 1 500 - 2 000merkkiä.
Oulun poliisin Facebook-päivitys (26.4.2022) ohjeistaa humoristisesti pysäköimään oikein Oulussa. Päivityksessä kerrotaan, mihin keskustassa ei saa pysäköidä ja luetellaan hauskoja syitä, jotka eivät kelpaa virhepysäköinnin perusteeksi. Viranomaisen päivitys on tyyliltään rento, ja se tavoittaa monia kohderyhmiä.
Päivityksen avulla poliisi pyrkii vaikuttamaan kansalaisten toimintaan ja liikenteen sujuvuuteen sekä vähentämään virhepysäköintiä. Tavoitteena on, että kaupungissa olisi hyvä liikkua. Hauskat esimerkit keventävät tunnelmaa ja tekevät viestistä helposti vastaanotettavan.
Somepäivityksellä on muitakin kuin liikenteenvalvontaan liittyviä tavoitteita. Päivityksellä Oulun poliisi tuo toimintaansa lähemmäksi kansalaisia ja antaa poliisista rennon ja helposti lähestyttävän kuvan. Koska päivitys on kirjoitettu humoristisesti ja murteella, voi se myös viihdyttää lukijaa.
Koska julkaisija on Oulun poliisi, päivityksen kohderyhmänä voidaan pitää oululaisia ja Oulun keskustassa autolla liikkuvia. Myös päivityksen kieli ja Oulun murre kertovat kohderyhmästä.
Päivityksen kuva kertoo tarkasti, mistä paikasta on kyse, joten se tavoittaa parhaiten Oulun keskustassa liikkuvat. Julkaisupaikka, Facebook, tavoittaa lukijoita laajemminkin, ja siksi kohderyhmänä voidaan pitää Oulun poliisin someseuraajia asuinpaikasta riippumatta. Humoristinen viranomaisviestintä saattaa levitä netissä, jolloin Oulun poliisi voi saada positiivista huomiota.
Monet viranomaiset tekevät toimintaansa näkyväksi somen kautta. Oulun poliisin päivitys on humoristinen ja rento, joten se sopii hyvin julkaisukontekstiinsa. Rentous näkyy myös murteen käyttönä. Huumorin vuoksi päivitys tavoittaa myös niitä, jotka eivät Oulussa liiku, mutta joita päivitys huvittaa.
1 551 merkkiä
Tehtävä 2: hyvän vastauksen piirteet ja mallivastaus
Tehtävän aineistona on katkelma Noin viikon studio -ohjelmasta. Tehtävässä kysytään, mitä osallistumisen tapoja Pirjo Heikkilä käyttää keskustelussa ja mihin hän niillä pyrkii.
Tehtävänannon mukaisessa vastauksessa tuodaan esille Heikkilän osallistumisen tapoja monipuolisesti ja huomioidaan sekä sanallisen että sanattoman viestinnän tavat.
Kriittistä lukutaitoa osoittaa se, että kirjoittaja huomioi Heikkilän roolin näyttelijänä ja talk show’n vieraana. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa sen huomioiminen, että Heikkilän osallistumisen tapoihin vaikuttaa ohjelman humoristinen luonne. Ohjelman ideana on, että vieras esittää ratkaisun valitsemaansa ongelmaan.
Pirjo Heikkilän osallistumisen tavoista voi tehdä esimerkiksi seuraavia havaintoja:
Heikkilä käyttää seuraavia osallistumisen tapoja:
– Ilmaisee mielipiteen (kertoo, miten poliitikot puhuvat rumasti toisilleen)
– Antaa tietoa (kertoo Maaret Kalliosta)
– Kysyy (”Miksi siinä ei kysellä ikinä mitään kivaa?”)
– Keventää tunnelmaa (”Sen nimi on kyselytunti, eli siinä kysellään tunti.” ”Haluaako joku liput Kaija Koon keikalle.”)
– Esittää ratkaisun (kertoo hampurilaismallista)
– Ilmaisee erimielisyyden (”Tämä on tää amerikkalainen hampurilaisateriamalli – – se ei meille suomalaisille oikein sovi.”)
– Antaa tunnustusta (”Se on juuri näin Anders.”)
– Antaa minimipalautetta
– Puhuttelee haastattelijaa (”No, Eeva.”)
– Ilmaisee mielipiteen (kertoo, miten poliitikot puhuvat rumasti toisilleen)
– Antaa tietoa (kertoo Maaret Kalliosta)
– Kysyy (”Miksi siinä ei kysellä ikinä mitään kivaa?”)
– Keventää tunnelmaa (”Sen nimi on kyselytunti, eli siinä kysellään tunti.” ”Haluaako joku liput Kaija Koon keikalle.”)
– Esittää ratkaisun (kertoo hampurilaismallista)
– Ilmaisee erimielisyyden (”Tämä on tää amerikkalainen hampurilaisateriamalli – – se ei meille suomalaisille oikein sovi.”)
– Antaa tunnustusta (”Se on juuri näin Anders.”)
– Antaa minimipalautetta
– Puhuttelee haastattelijaa (”No, Eeva.”)
Heikkilä pyrkii
– viihdyttämään
– esittämään ongelman ja ratkaisun
– vastaamaan haastattelijoiden kysymykseen ohjelman formaatin mukaan.
Mallivastaus
– viihdyttämään
– esittämään ongelman ja ratkaisun
– vastaamaan haastattelijoiden kysymykseen ohjelman formaatin mukaan.
Mallivastaus
Tehtävänanto: Mitä osallistumisen tapoja Pirjo Heikkilä käyttää keskustelussa, ja mihin hän niillä pyrkii? Vastauksen sopiva pituus on noin 1 500 - 2 000 merkkiä
Noin viikon studion jaksossa (youtube.com 25.10.2020) toimittajien vieraana on näyttelijä Pirjo Heikkilä. Ohjelman ideana on, että viikon vieras esittelee jonkin häntä mietityttävän ongelman ja siihen ratkaisun. Jaksossa Heikkilä puhuu eduskunnan epäystävällisestä kielenkäytöstä ja esittää ratkaisuksi kehumisen ja mallin hampurilaispalautteesta. Heikkilä osallistuu keskusteluun monipuolisesti eri tavoin ja pyrkii viemään keskustelua eteenpäin.
Heikkilä osallistuu keskusteluun ilmaisemalla mielipiteensä siitä, miten poliitikot puhuvat rumasti toisilleen. Hän kuvailee tarkasti palautteen hampurilaismallin ideaa ja kertoo sen olevan ratkaisu ongelmaan. Kun toimittaja Eeva Vekki kehittelee ideaa hampurilaispalautteesta eteenpäin, Heikkilä ilmaisee erimielisyytensä: ”Tämä on tää amerikkalainen hampurilaisateriamalli – – se ei meille suomalaisille oikein sovi.” Heikkilä antaa myös tietoa kertomalla Maaret Kalliosta. Heikkilä pyrkii osallistumisen tavoillaan toteuttamaan Noin viikon studion ideaa humoristisena keskusteluohjelmana ja rooliaan ohjelman vieraana.
Heikkilä myös pyrkii ylläpitämään keskustelua ja luomaan hyvää ilmapiiriä. Heikkilä puhuttelee toimittajaa sanomalla ”No, Eeva” ja antaa tunnustusta toiselle toimittajalle sanomalla ”Se on juuri näin Anders”. Kehumalla ja puhuttelemalla Heikkilä huomioi muut keskustelijat. Heikkilän puheenvuorot ovat humoristisia ja hän antaa minimipalautetta muille keskustelijoille. Hän on myös kääntynyt keskustelun ajan kohti toimittajia ja osoittaa näin kuuntelevansa heitä.
Heikkilä pyrkii osallistumisellaan viihdyttämään katsojia. Hän esittää ongelman humoristisesti esimerkiksi kuvailemalla eduskunnan kyselytunnin ideaa: ”Sen nimi on kyselytunti, eli siinä kysellään tunti.” Heikkilä myös kuvailee ongelmaa humoristisesti pohtimalla, miksi kyselytunnilla ei kysellä mitään kivaa, kuten ”haluaako joku liput Kaija Koon keikalle?”. Humoristiset puheenvuorot sopivat hyvin ohjelman tyyliin ja keventävät keskustelun ilmapiiriä.
Pirjo Heikkilän osallistumisen tavat keskustelussa ovat monipuoliset ja hän edistää keskustelun tavoitetta. Heikkilä vie keskustelua eteenpäin ilmaisemalla mielipiteitään ja ehdottamalla ratkaisuja, mutta hän myös keventää tunnelmaa ja tuo keskusteluun huumoria omilla puheenvuoroillaan.
2 020 merkkiä