Ma 17.11. Miten analysoidaan ryhmäviestintää?
Tunnin ohjelma ja läksy
LÄKSY:
-Tee tehtävät loppuun, jos jäivät kesken.
-Kertaa tähän asti kurssin aikana läksyksi tulleita Särmän lukuja.
Läsnäololomake
1. Lue Särmän luku 66. Miten analysoidaan ryhmäviestintää?
2. Analysoi ja arvioi keskustelijan vuorovaikutusta
Näitä asioita tehtävässä on hyvä tuoda esiin
- keventävät tunnelmaa
- yhteistyöhalua viestivä asento
- kahvinjuonti
- huumori (naurun säestämä repliikki sulla on hirveän dystooppinen aamu tänään)
– tuovat sisältöjä keskusteluun
- esittää mielipiteen ja perustelee sitä (en usko, että tällaisiin reformeihin ehditään tällä aikataululla)
- esittää ratkaisun (oikeasti ainut realistinen ratkaisu on radikaalisti avoimempi maahanmuuttopolitiikka)
– ovat reaktioita muiden puheenvuoroihin
- täsmentää (niin, globaalisti ottaen)
- kyseenalaistaa, väittää vastaan (mutta nythän faktisesti on niin)
- antaa tukea (toi on kiinnostava ja erittäin validi näkökulma; nyökyttely; hymyily)
- etsii kompromisseja (maahanmuutto on se ratkaisu, joka ratkaisee teidän molempien näkökulman tähän ongelmaan)
– pitävät yllä vuorovaikutusta
- tiivis katsekontakti kulloiseenkin puhujaan
- osoittaa kuuntelemista esimerkiksi nyökyttelemällä ja kommentoimalla: kyllä
Osallistumistapojen toimivuuden arviointia
Blåfieldin osallistumistapojen toimivuutta arvioitaessa on otettava huomioon keskustelukonteksti ja sen erityispiirteet. Julkinen tv-keskustelu käydään tunteita herättävästä aiheesta, kaksi muuta keskustelijaa on erimielisiä ja heidän suhdettaan voi kuvata kireäksi. Tässä vuorovaikutustilanteessa Blåfieldin osallistumistavat osoittavat monella tavalla hyviä puheviestintätaitoja. Blåfield pystyy viemään keskustelua eteenpäin ja tuomaan omat näkemyksensä esille. Lisäksi hän keventää tunnelmaa ja tasoittaa vastakkainasettelua sopeuttamalla toimintaansa keskustelun edetessä.
Monipuolisten osallistumistapojen vuoksi Blåfieldistä tulee vuorovaikutustilanteen keskus, sillä vaikka Saarikivi puhuu paljon, korkein keskustelijan status on ehkä Blåfieldillä: muut katsovat häntä, ja hän saa puheenvuoron halutessaan. On kuitenkin mahdollista tulkita Blåfieldin toimintaa toisinkin (esimerkiksi vetäytyväksi), jos pystyy perustelemaan tulkintansa uskottavasti aineistohavaintojen avulla.
Malliksi esimerkki Saarikiven ja Karvalan vuorovaikutuksen analyysista
Kreeta Karvala ja Janne Saarikivi keskustelevat Jälkiviisaat-ohjelmassa (Ylen aamu-tv, 23.11.2018) syntyvyydestä ja sen vähenemisestä. Heidän viestintänsä vuorovaikutustilanteessa on hieman passiivis-aggressiivista aiheeseen liittyvästä erimielisyydestä johtuen.
Sanaton viestintä, esimerkiksi hymyt, keskustelijoilla ovat melko teennäisiä. Keskustelijat joutuvat kätkemään todelliset tunteensa kontekstin vuoksi. Keskustelu käydään Ylen ohjelmassa, jonka kohderyhmä on laaja, ja siihen kuuluvat suomalaiset aikuiset. Keskustelijat ovat töidensä vuoksi ainakin jossain määrin tunnettuja henkilöitä, joten ylilyönteihin ei ole varaa.
Keskusteluun osallistujina Karvala ja Saarikivi ovat aktiivisia. He esittävät omia näkemyksiään perustellen, mikä on assertiivista viestintää. Heidän välisensä vuorovaikutussuhde sisältää kuitenkin myös passiivisia piirteitä, joita edustaa varsinkin katseen siirtäminen pois toisesta erimielisyyden ilmetessä.
Lisäksi keskustelijat puhuvat toistensa päälle yrittäessään saada toisen mielipiteen muutettua. Keskustelijoiden äänensävy on hyökkäävä ja painokas. Keskustelijat puhuvat myös nopealla rytmillä, kiihtyneesti, välttäen taukoja. He yrittävät alentaa toisiaan keskustelussa eivätkä kuuntele toisiaan kunnolla. Nämä seikat osoittavat heillä olevan konfliktitilanteessa taipumuksia aggressiiviseen viestintätapaan.