1.
Ylen Areenassa 4.12.2019 julkaistussa Pilalla-sarjan jaksossa vierailee laulajana tunnetuksi tullut Evelina. Ohjelmasarjan ideana on viihdyttää katsojia ja tuoda samalla esille ajankohtaisia asioita, jotka lähtökohtaisesti ovat pilalla vierailijoiden ja ohjelman toimittajien näkökulmasta. Katkelmassa keskustellaan siitä, onko yhteiskunnallinen keskustelu arvoista pilalla.
Ohjelmassa käydään toisaalta päätöksentekokeskustelua jakson aiheesta, toisaalta vapaamuotoista dialogista keskustelua ohjelmasarjan kevyessä hengessä. Evelina osallistuu keskusteluun aktiivisesti ja käyttää monenlaisia osallistumisen tapoja. Hän perustelee väitteensä omilla kokemuksillaan tai esimerkeillä, mutta antaa myös toimittajille aikaa puhua ja tuoda omia ajatuksiaan esille. Toisaalta hän myös kyseenalaistaa, onko huono asia olla ”nössö”. Evelina keventää keskustelun aikana useita kertoja tunnelmaa vitsailemalla, esimerkiksi kiroillessaan humoristisesti tai matkiessaan somen keskustelutapoja. Myös kehumalla esimerkiksi toimittajan selitystä olkiukkojen käytöstä Evelina rakentaa myönteistä ilmapiiriä ja osoittaa olevansa samaa mieltä. Kommentilla Evelina myös kompensoi aikaisempaa katsojille suunnattua kommenttiaan miesten paremmasta asemasta.
Vitsailu ja positiivisuus näkyvät Evelinan sanattomasta viestinnästä. Muun muassa väittäessään kaupasta ostettuja suklaakeksejä itse leivotuiksi hän osoittaa asian vitsiksi hymyllä ja äänenpainoilla. Evelinasta välittyy sanattoman viestinnän perusteella rentoutunut ja mielellään ohjelmaan osallistuva kuva. Ohjelma on leikattu niin, että Evelinan reaktiot saavat melko paljon tilaa myös silloin, kun hän ei itse puhu. Evelinan sanatonta viestintää siis myös korostetaan audiovisuaalisella toteutuksella.
Kuunnellessaan Evelina näyttää keskittyvän toimittajien asiaan ja antaa heille minimipalautetta esimerkiksi toteamalla ”kyllä” sekä pienillä eleillä, kuten nyökyttelyllä. Tällä tavalla Evelina omalta osaltaan rakentaa kaikkia osapuolia huomioivaa ilmapiiriä keskusteluun. Evelina ottaa nopeasti puheenvuorot, mutta ei kuitenkaan puhu päälle. Esimerkiksi kohdassa, jossa Matti Riitakorpi parafraseeraa eli tarkentaa Evelinan puheenvuoroa feminismi-esimerkin avulla, Evelina tarttuu siihen nopeasti piikittelevällä, humoristisella kommentillaan. Samalla kun hän keventää näin keskustelun tunnelmaa, hän tuo oman mielipiteensä kärjistetysti julki.
Evelina tukee keskustelijoiden pääsemistä tavoitteeseensa osallistumalla keskusteluun monipuolisesti ja rakentamalla niin sanattoman kuin sanallisen viestinnän keinoilla hyvää ilmapiiriä. Hänen tapaansa keskustella voi siis pitää assertiivisena. Keskustelijat pääsevät tavoitteeseensa eli äänestävät lopuksi, onko yhteiskunnallinen arvokeskustelu pilalla. Ohjelman tarkoituksena on olla melko kevyt ja epämuodollinen, joten Evelinan tapa osallistua sopii hyvin keskustelutilanteeseen.
2. Analysoikaa ja arvioikaa opettajan toimintaa ADHD-liiton Lopeta-lyhytelokuvan (2013) vuorovaikutustilanteessa. Kiinnittäkää huomiota muun muassa seuraaviin asioihin: tapa puhua ja toimia, kuuntelemisen taidot ja reagointi vuorovaikutustilanteessa.
Lopeta-lyhytelokuvan kuvaaman oppitunnin vuorovaikutustilanne ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla, vaan päättyy ikävästi kaikkien kannalta. Tilanteeseen osallistuvat opettaja, Jenni ja Sakke eivät kuuntele toisiaan tarpeeksi, tulkitsevat toistensa käytöstä väärin eivätkä reagoi toisiinsa rakentavalla tavalla.
Opettajan toiminnasta voi nostaa esiin muun muassa seuraavia seikkoja:
– Opettaja puhuu pääosin ystävällisesti ja kärsivällisesti, mutta kun hän osoittaa sanansa Sakelle, hän käyttää kärsimätöntä, tiukkaa tai moittivaa sävyä.
– Oppitunnin alussa opettaja ei kuuntele Sakkea kunnolla, vaan mitätöi tylysti Saken kysymyksen katkaravuista ja tulkitsee Saken häiritsevän tuntia tahallaan. Rakentavampaa toimintaa ja parempaa kuuntelemista olisi tulkita Saken kysymys katkaravuista kiinnostuksen osoitukseksi aihetta kohtaan, vastata siihen ja näin ottaa Sakke mukaan tilanteeseen.
– Opettaja voisi heti mennä Saken luo, kun tämä osoittaa tarvitsevansa apua, mutta sen sijaan hän auttaakin useita muita oppilaita eikä koskaan ehdi Saken luo.
– Opettaja ei kuuntele Sakkea vieläkään, kun tämä turhautuu ja lähtee liikkeelle luokassa. Sen sijaan, että opettaja komentaa Saken tiukasti takaisin paikalleen, hänen kannattaisi mennä auttamaan Sakkea. Negatiivinen käytös ruokkii lisää negatiivista asennetta ja käytöstä.
– Opettaja reagoi turhan impulsiivisesti Jenniin, kun tämä viimein hermostuu kuminpalojen heittelyyn ja hyppää pystyyn.
– Oppitunnin etenemistä voisi parantaa myös selkeämpi tehtävänanto, sillä Saken lisäksi useampi oppilas tarvitsee opettajan apua tehtävän aloittamisessa.
Vuorovaikutusosaamiseen kuuluu kyky havainnoida omia viestintätekojaan ja niiden vaikutuksia muiden viestintään. Opettajan tulisi tilanteen auktoriteettina tarkastella eli reflektoida omaa toimintaansa. Hän näyttää muille mallia, miten suhtautua Sakkeen, joka ei ymmärrä, mitä pitää tehdä, ja jonka on vaikea keskittyä tehtävien tekemiseen.
Analysoikaa ja arvioikaa opettajan, Saken ja Jennin viestintäherkkyyttä. Kiinnittäkää huomiota muun muassa seuraaviin asioihin: viestintäherkkyys tai sen puute ja konfliktin syntyminen.
Lopeta-elokuvan vuorovaikutustilanne koululuokassa ei suju kovin hyvin, sillä opettaja, Sakke ja Jenni eivät tunnista toistensa reaktioita, tunteita ja tarpeita kovin hyvin. Viestintäherkkyyden puute johtaa väärinymmärryksiin, pahaan mieleen sekä konfliktiin eli tilanteen ikävään loppuun kaikkien henkilöiden kannalta.
Oppitunnin aikana on useita tilanteita, joissa osoittamalla viestintäherkkyyttä ja toisin toimimalla tilanteen kärjistyminen voitaisiin estää. Tutussa luokassa käytökseen vaikuttavat helposti totutut tavat toimia sekä ennakko-oletukset toisista ja heidän käytöksestään.
Opettaja esimerkiksi
– voisi tunnin alussa tulkita Saken kysymyksen katkaravuista kiinnostuksen osoitukseksi aihetta kohtaan eikä yritykseksi häiritä tuntia
– antaa Saken odottaa liian kauan eikä koko oppitunnin aikana vastaa Saken avunpyyntöön
– voisi puhua Sakelle ystävällisemmin
– komentaa häirinnän kohteeksi joutunutta Jenniä tiukasti keskittymään tehtäviin ottamatta selvää, mistä tilanteessa on kyse
– haukkuu Jenniä ilman parempaa tietoa tapahtumista, kun tämä viimein saa tarpeekseen ja lähtee.
Jenni esimerkiksi
– voisi heti ilmaista Sakelle selkeästi mutta ystävällisesti, että ei pidä kuminpalasten neppailusta, ja katkaista toiminnan, jotta se ei pääsisi kehittymään konfliktiksi
– voisi esimerkiksi ensimmäisten kumiammusten jälkeen ryhtyä auttamaan Sakkea tehtävän tekemisessä, minkä myötä tilanne voisi kääntyä aivan toisille raiteille
– voisi kertoa rauhassa opettajalle, mikä häntä ärsyttää.
Sakke esimerkiksi
– jatkaa kuminpalasten ampumista, vaikka Jenni osoittaa monta kertaa, ettei pidä siitä
– ei lakkaa ampumasta, vaikka yksi vierustovereista kehottaa häntä selkeästi lopettamaan (”Hei älä viitti.”)
– on olemuksen perusteella lopuksi pahoillaan ja tuntee huonoa omaatuntoa tapahtuneesta, kun opettaja huutaa Jennille ja Jenni ryntää luokasta ulos.
Tilanne päättyy konfliktiin, sillä henkilöt eivät lue tai tunnista toistensa viestejä oikein. Opettaja ei tunnista Saken avun- ja huomiontarvetta, eikä Sakke tunnista tai halua tunnistaa Jennin kasvavaa ärtymystä, ennen kuin on liian myöhäistä. Jennillä taas ei ole rohkeutta tai motivaatiota oikaista opettajan tulkintaa ja selvittää tilannetta avoimesti. Kaikki kolme siis voisivat osoittaa viestintäherkkyyttä sekä yrittää tunnistaa toistensa reaktioita, tunteita ja tarpeita ja pyrkiä siten toimivampaan vuorovaikutukseen.
