Voiman momentti
Voiman vääntövaikutusta kutsutaan momentiksi. Vääntövaikutus muuttaa kappaleen asentoa ja saa sen pyörimään itsensä ympäri. Vääntövaikutus huomioidaan tilanteissa, jolloin kappaleen kääntyminen on mahdollista. Tasaisesti koko kappaleeseen kohdistuva voima, esimerkiksi pinnan tukivoima maanpinnalla olevaan laatikkoon, ei aiheuta momenttia. Pinnan tukivoima pyrkii siirtämään kappaleen jokaista pistettä ja pitää siten kappaleen asennon samana. Sen sijaan kappaleen tiettyyn pisteeseen kohdistuva voima saa aikaan momentin. Esimerkiksi jos lattialla olevaa laatikkoa vedetään sen yläreunaan kiinnitetystä narusta, voima vetää laatikon yläreunan pistettä. Voima saattaa saada laatikon liikkeelle, mutta se saattaa myös saada laatikon kaatumaan.
Voiman momentti
Voiman momentti eli vääntövaikutus on voiman ja kiertoakselin ja voiman välisen vaikutussuoran kohtisuoran etäisyyden tulo.
[[$ \quad M=F r $]]
Kiertoakselin ja voiman vaikutussuoran välistä etäisyyttä r voidaan kutsua myös voiman varreksi.
Momentin yksiköksi tulee
[[$ \quad M=Fr= 1 \text{ N} \cdot 1 \text{ m } = 1 \text{ Nm} = 1 \text{ newtonmetri} $]]
Yleensä sovitaan, että momentin kiertovaikutus myötäpäivään on negatiivinen ja vastapäivään on positiivinen.
Huomioitavaa on, että matkan ja voiman tulo voi kuvata energiaa [[$(W=Fs)$]] tai momenttia [[$(M=Fr)$]]. Energia on skalaarisuure, jonka yksikkö on joule, ja momentti on vektorisuure, jonka yksikkö on newtonmetri.
Koska momentilla on suunta, on oleellista, mistä kohdasta ja mihin suuntaan voima kohdistuu. Alla on joitain esimerkkejä erilaisista tilanteista.
Laatikkoon kohdistuu nollasta poikkeava momentti akselin O suhteen. Momentin kiertovaikutus on myötäpäivään, ja sen suuruus on [[$ M_O=F\cdot r $]]
Laatikkoon kohdistuva momentti kiertoakselin O suhteen on nolla, koska voiman vaikutussuora kulkee akselin kautta. [[$ M_O=0 $]]
Laatikkoon kohdistuu nollasta poikkeava momentti akselin O suhteen. Momentin kiertovaikutus on myötäpäivään, ja sen suuruus on [[$ M_O=F\cdot r $]]