9-luokka
Kpl 3 nostoja
Keskeisistä käsitteistä nostaisin
kymmenen käskyä
rakkauden kaksoiskäsky
kultainen sääntö
usko, toivo, rakkaus
Kukin kristikunnan kirkko painottaa kristinuskon asioita hiukan eri tavoin mutta pohjimmiltaan kaikille samat perusasiat.
Vanha Testamentti syntynyt hyvin pitkän ajan kuluessa useiden tekstien ja traditioiden pohjalta.
VT:n yhteys juutalaisuuteen
Suhtautuminen ihmiseen on ankarampi, laki ja säännöt
Juutalaisuuden perinnäinen pedagogisuus, uskonto opiskellaan ja sitä tutkitaan ja pohditaan
Käytännönläheisyys, mutta sitten ohjeiden suuri määrä ja pikkutarkkuus
VT: 10 käskyä, profeettakirjat, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, vastuullisuus, viisauskirjallisuus (esim psalmit)
Profeetta Jeesuksen tulemista ennustanut ja ihmisten uskon heikkenemistä kritisoinut henkilö, tulevien Jumalan tekojen ennustaja
Uusi Testamentti: evankeliumien keskeisyys
Jeesuksen elämä ja teot, opetukset
Lähimmäisenrakkauden ja anteeksiannon tematiikka
Rakkauden kaksoiskäsky: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi (Mark 12:30-31)
Itsen ja toisten hyväksyminen ja arvostaminen hyvä elämänohje mutta toteutuuko se aina elämän varrella?
Jeesuksen ajatukset Vuorisaarnassa (Matt. 5-7)
Älkää kerätkö aarteita maan päälle vaan kerätkää aarteita taivaaseen.
Kultainen sääntö: Kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille (Matt 7: 12)
UT: kirjeet (mm. Paavali): kristinuskon opin täsmentyminen ja kristillisen kirkon instituution muodostuminen
Jeesus ei itse jättänyt mitään tekstejä
Usko, toivo, rakkaus, rauha, toisen kunnioittaminen, auttaminen, vieraanvaraisuus. Rakkaus suurin.
Jokaista ovelle kolkuttavaa matkalaista pitää auttaa ja antaa yösija (kristillinen lähimmäisenrakkauden velvoite)
Raamatun ihmiskuva monimutkainen ymmärtää
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ( 1. Moos 1: 27)
Keskeisempää pohtia hyveen ja synnin merkitystä ja problematiikkaa
Synti on kaikkea semmoista missä ihminen joutuu kauemmaksi Jumalasta
kymmenen käskyä
rakkauden kaksoiskäsky
kultainen sääntö
usko, toivo, rakkaus
Kukin kristikunnan kirkko painottaa kristinuskon asioita hiukan eri tavoin mutta pohjimmiltaan kaikille samat perusasiat.
Vanha Testamentti syntynyt hyvin pitkän ajan kuluessa useiden tekstien ja traditioiden pohjalta.
VT:n yhteys juutalaisuuteen
Suhtautuminen ihmiseen on ankarampi, laki ja säännöt
Juutalaisuuden perinnäinen pedagogisuus, uskonto opiskellaan ja sitä tutkitaan ja pohditaan
Käytännönläheisyys, mutta sitten ohjeiden suuri määrä ja pikkutarkkuus
VT: 10 käskyä, profeettakirjat, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, vastuullisuus, viisauskirjallisuus (esim psalmit)
Profeetta Jeesuksen tulemista ennustanut ja ihmisten uskon heikkenemistä kritisoinut henkilö, tulevien Jumalan tekojen ennustaja
Uusi Testamentti: evankeliumien keskeisyys
Jeesuksen elämä ja teot, opetukset
Lähimmäisenrakkauden ja anteeksiannon tematiikka
Rakkauden kaksoiskäsky: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi (Mark 12:30-31)
Itsen ja toisten hyväksyminen ja arvostaminen hyvä elämänohje mutta toteutuuko se aina elämän varrella?
Jeesuksen ajatukset Vuorisaarnassa (Matt. 5-7)
Älkää kerätkö aarteita maan päälle vaan kerätkää aarteita taivaaseen.
Kultainen sääntö: Kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille (Matt 7: 12)
UT: kirjeet (mm. Paavali): kristinuskon opin täsmentyminen ja kristillisen kirkon instituution muodostuminen
Jeesus ei itse jättänyt mitään tekstejä
Usko, toivo, rakkaus, rauha, toisen kunnioittaminen, auttaminen, vieraanvaraisuus. Rakkaus suurin.
Jokaista ovelle kolkuttavaa matkalaista pitää auttaa ja antaa yösija (kristillinen lähimmäisenrakkauden velvoite)
Raamatun ihmiskuva monimutkainen ymmärtää
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ( 1. Moos 1: 27)
Keskeisempää pohtia hyveen ja synnin merkitystä ja problematiikkaa
Synti on kaikkea semmoista missä ihminen joutuu kauemmaksi Jumalasta
Suuret elämänkysymykset
Mikä on elämän tarkoitus?
Elämän tarkoitus on eksistentialistinen eli ihmisen olemassaoloon liittyvä kysymys.
Ihmiskuva on käsitys siitä, millainen ihminen on ja mikä on hänen paikkansa maailmassa.
Esim. kirjauskontojen mukaan ihminen on maailmassa täyttääkseen Jumalan tahdon, jolloin ihminen saa siunauksen.
Lähimmäisenrakkaus on esim. ystävien auttamista ja vapaaehtoistyötä.
Yhteisöllinen ihmiskuva näkee ihmisen ensisijaisesti osana suurempaa yhteisöä kuten perhettä.
Hindulaisuudessa jokainen täyttää oman tehtävänsä ja velvollisuutensa maailmassa hyvin, mikä tuottaa sielunvaelluksessa paremman ruumiillistuman.
Länsimaisessa kulttuurissa vallitsee yksilöllinen (individualistinen) ihmiskuva.
Filosofiassa eksistentialismi (Jean-Paul Sartre) näkee ihmisellä olevan vapaus ja vastuu määritellä elämän tarkoitus itse.
Kuitenkin voi tulla eksistentiaalinen kriisi.
Uskonnoton aatesuunta sekulaari eli maallinen humanismi muistuttaa eksistentialismia.
Monet löytävät elämän tarkoituksen toisista ihmisistä, ihmisten kanssa toimimisesta.
Suomalaisille työ on tärkeää, ehkä liiankin tärkeää. Työttömyyttä hävetään ja julkisuudessa työttömiä suorastaan halveksitaan. "Luterilainen" työn ylistäminen on saanut paljon arvostelua.
Luonnontieteilijöiden ja kosmologien mukaan elämällä ei ole tarkoitusta vaan kaikki on sattumaa.
Miksi on kärsimystä?
Alkuperäiskansojen luonnonuskonnoissa kärsimys yleensä pahojen henkien aiheuttamaa.
Henkiin yritetään vaikuttaa magialla ja uhraamalla.
Kiinan uskonnoissa kärsimyksen syynä tyytymättömät esi-isien henget.
Hindulaisuuden mukaan ihminen ei ole hoitanut edellisessä elämässään velvollisuuksiaan.
Buddhalaisuuden mukaan elämä (halu elää) ylipäänsä on kärsimystä.
Juutalaisuuden mukaan kärsimys on rangaistus ihmisten väärälle käytökselle ja toiminnalle.
Kristinuskossa teodikean ongelma: "Jos Jumala on kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan. Paha on kuitenkin olemassa, joten Jumala ei olekaan kaikkivaltias, vai onko?"
Ihmisen vapaus ja syntiinlankeemus.
Juutalaisuudessa puhutaan selittämättömästä kärsimyksestä.
Esim.: he vihaavat ja kiusaavat sinua ilman mitään selvää järjellistä syytä.
Diakoniatyö.
Islamin näkemys alistumisesta: Allahilla on suunnitelma jokaista ihmistä varten, vaikka ihminen itse ei sitä mitenkään kykenisi ymmärtämään.
Jotain samanlaista on kristinuskossa: Jeesuksen aikaansaama syntien anteeksianto.
Sekulaari humanismi: ihmiset voivat tehdä yhteistyötä kärsimyksen poistamiseksi.
Luonnontieteellinen näkökulma ei näe pahuutta olevan olemassa, joten kärsimys on vain fysikaalinen kemiallinen reaktio.
Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
#afterlife
# out-of-body-experience OBE
# near-death-experience NDE
Lähes kaikissa uskonnoissa uskotaan, että elämä ei pääty kuolemaan.
Syklinen aikakäsitys, jälleensyntyminen (reinkarnaatio), hindulaisuus, buddhalaisuus
Lineaarinen aikakäsitys, kirjauskonnot, kerran kuollaan, aika ja ikuisuus, taivas ja helvetti, viimeinen tuomio
Useissa uskonnoissa tämänpuoleisen elämän toiminnan uskotaan vaikuttavan kuolemanjälkeiseen elämään.
Esim. karman laki hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa.
Uskonnottomat: ihminen ei elä kuoleman jälkeen, ihmisellä ei ole sielua, ihmisestä jää muistoja jälkeläisille.
Elintason nousu ja moderni lääketiede on pidentänyt ihmisen elinikää, joten kuolema on ihmiselle vieraampi ja ahdistavampi asia kuin ennen vanhaan.
Onko rakkaus elämän tarkoitus?
Rakkautta on montaa lajia.
Rakkaus ainakin helpottaa elämän "suorittamista" merkittävästi.
Elämän tarkoitus on eksistentialistinen eli ihmisen olemassaoloon liittyvä kysymys.
Ihmiskuva on käsitys siitä, millainen ihminen on ja mikä on hänen paikkansa maailmassa.
Esim. kirjauskontojen mukaan ihminen on maailmassa täyttääkseen Jumalan tahdon, jolloin ihminen saa siunauksen.
Lähimmäisenrakkaus on esim. ystävien auttamista ja vapaaehtoistyötä.
Yhteisöllinen ihmiskuva näkee ihmisen ensisijaisesti osana suurempaa yhteisöä kuten perhettä.
Hindulaisuudessa jokainen täyttää oman tehtävänsä ja velvollisuutensa maailmassa hyvin, mikä tuottaa sielunvaelluksessa paremman ruumiillistuman.
Länsimaisessa kulttuurissa vallitsee yksilöllinen (individualistinen) ihmiskuva.
Filosofiassa eksistentialismi (Jean-Paul Sartre) näkee ihmisellä olevan vapaus ja vastuu määritellä elämän tarkoitus itse.
Kuitenkin voi tulla eksistentiaalinen kriisi.
Uskonnoton aatesuunta sekulaari eli maallinen humanismi muistuttaa eksistentialismia.
Monet löytävät elämän tarkoituksen toisista ihmisistä, ihmisten kanssa toimimisesta.
Suomalaisille työ on tärkeää, ehkä liiankin tärkeää. Työttömyyttä hävetään ja julkisuudessa työttömiä suorastaan halveksitaan. "Luterilainen" työn ylistäminen on saanut paljon arvostelua.
Luonnontieteilijöiden ja kosmologien mukaan elämällä ei ole tarkoitusta vaan kaikki on sattumaa.
Miksi on kärsimystä?
Alkuperäiskansojen luonnonuskonnoissa kärsimys yleensä pahojen henkien aiheuttamaa.
Henkiin yritetään vaikuttaa magialla ja uhraamalla.
Kiinan uskonnoissa kärsimyksen syynä tyytymättömät esi-isien henget.
Hindulaisuuden mukaan ihminen ei ole hoitanut edellisessä elämässään velvollisuuksiaan.
Buddhalaisuuden mukaan elämä (halu elää) ylipäänsä on kärsimystä.
Juutalaisuuden mukaan kärsimys on rangaistus ihmisten väärälle käytökselle ja toiminnalle.
Kristinuskossa teodikean ongelma: "Jos Jumala on kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan. Paha on kuitenkin olemassa, joten Jumala ei olekaan kaikkivaltias, vai onko?"
Ihmisen vapaus ja syntiinlankeemus.
Juutalaisuudessa puhutaan selittämättömästä kärsimyksestä.
Esim.: he vihaavat ja kiusaavat sinua ilman mitään selvää järjellistä syytä.
Diakoniatyö.
Islamin näkemys alistumisesta: Allahilla on suunnitelma jokaista ihmistä varten, vaikka ihminen itse ei sitä mitenkään kykenisi ymmärtämään.
Jotain samanlaista on kristinuskossa: Jeesuksen aikaansaama syntien anteeksianto.
Sekulaari humanismi: ihmiset voivat tehdä yhteistyötä kärsimyksen poistamiseksi.
Luonnontieteellinen näkökulma ei näe pahuutta olevan olemassa, joten kärsimys on vain fysikaalinen kemiallinen reaktio.
Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
#afterlife
# out-of-body-experience OBE
# near-death-experience NDE
Lähes kaikissa uskonnoissa uskotaan, että elämä ei pääty kuolemaan.
Syklinen aikakäsitys, jälleensyntyminen (reinkarnaatio), hindulaisuus, buddhalaisuus
Lineaarinen aikakäsitys, kirjauskonnot, kerran kuollaan, aika ja ikuisuus, taivas ja helvetti, viimeinen tuomio
Useissa uskonnoissa tämänpuoleisen elämän toiminnan uskotaan vaikuttavan kuolemanjälkeiseen elämään.
Esim. karman laki hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa.
Uskonnottomat: ihminen ei elä kuoleman jälkeen, ihmisellä ei ole sielua, ihmisestä jää muistoja jälkeläisille.
Elintason nousu ja moderni lääketiede on pidentänyt ihmisen elinikää, joten kuolema on ihmiselle vieraampi ja ahdistavampi asia kuin ennen vanhaan.
Onko rakkaus elämän tarkoitus?
Rakkautta on montaa lajia.
Rakkaus ainakin helpottaa elämän "suorittamista" merkittävästi.
Tuntimerkintöjä, tehtäviä, muistiinpanoja, luonnoksia yms.
Opetuskeskustelun pohdintaan:
Väite: Ihmisillä ei nykyään ole selkeää maailmankuvaa eikä maailmankatsomusta, koska ihmiset keskittyvät vain välinearvoihin. Pohdi ja ota kantaa väitteeseen.
Mitä eroa on maailmankuvalla ja maailmankatsomuksella?
Kerro esimerkkejä kaksinaismoralismista.
Väite: Ihmisillä ei nykyään ole selkeää maailmankuvaa eikä maailmankatsomusta, koska ihmiset keskittyvät vain välinearvoihin. Pohdi ja ota kantaa väitteeseen.
Mitä eroa on maailmankuvalla ja maailmankatsomuksella?
Kerro esimerkkejä kaksinaismoralismista.
Linkkejä 9-luokan uskontoon
9a ussa maanantai 19.12.2016
Katsele pohjustukseksi video roboteista.
Mieti aihetta vastaten ainakin joihinkin seuraavista kysymyksistä:
1) Millaista on hyvä elämä robottien kanssa?
2) Millaista uutta lainsäädäntöä tarvitaan robotteja varten?
3) Miten kristilliset kirkot suhtautuvat robotteihin?
4) Kuka robotin aiheuttamasta onnettomuudesta on vastuussa?
5) Voiko robotin hoidosta kieltäytyä?
6) Onko roboteilla oikeuksia?
7) Millaisia tunteita robotit meissä herättävät?
8) Voiko robotin ohjelmoida erottamaan oikean väärästä?
9) Onko robotti nykyajan ihmiselle uusi Jumala? Pohdi ja ota kantaa.
Arviointi: hylätty / 7 / 8 / 9
Mieti aihetta vastaten ainakin joihinkin seuraavista kysymyksistä:
1) Millaista on hyvä elämä robottien kanssa?
2) Millaista uutta lainsäädäntöä tarvitaan robotteja varten?
3) Miten kristilliset kirkot suhtautuvat robotteihin?
4) Kuka robotin aiheuttamasta onnettomuudesta on vastuussa?
5) Voiko robotin hoidosta kieltäytyä?
6) Onko roboteilla oikeuksia?
7) Millaisia tunteita robotit meissä herättävät?
8) Voiko robotin ohjelmoida erottamaan oikean väärästä?
9) Onko robotti nykyajan ihmiselle uusi Jumala? Pohdi ja ota kantaa.
Arviointi: hylätty / 7 / 8 / 9
0 kommenttia
Vaeltaja kpl 7
- lapsi toimii annettujen kieltojen ja käskyjen varassa
- JOU: myös palkintojen varassa
- JOU: ongelma: vastuullinen "oikea" kasvatus --> vrt esim lasten kasvatus terroristeiksi ei voi olla mitenkään moraalista
- JOU: kylmä järkeily, rationaalisuus, ei riitä aitoon empatiaan
- moraali ei ole koskaan välinpitämätöntä
- JOU: arki - Miten arki määritellään, kun yhä useampi ihminen haluaa pitää hauskaa?
- valitsemme joka päivä, miten suhtaudumme toisiimme (JOU: ja itseemme)
- JOU: toisia inhoava inhoaa itseään
- JOU: pohdittavaksi... sosiaalisten suhteiden kartta... Kenet nimeäisit omassa arkitodellisuudessasi ihmiseksi, johon suhtaudut...
--- kannustaen
--- masentaen
--- kiinnostuneesti
--- välinpitämättömästi
--- anteeksiantaen
--- tuomiten (JOU: katumusta vaatien)
- arki ei ole sama asia kuin ihannoitu unelmoitu todellisuus
(JOU: Tämä syytä pitää mielessä)
- arjen moraalisuus ei ole korulauseita, sanahelinää, vaan aktiivista hyvien tekojen tekemistä
- monta kertaa ihminen lankeaa naamioimaan kateellisuutensa moraalisuuden kaapuun
(JOU: eikä hän huomaa sitä itse tai ei halua myöntää sitä)
- moraalisuutta osoittaa se, että uskaltaa rehellisesti ja asiallisesti sanoa näkemyksensä ja antaa toisten sanoa näkemyksensä
(JOU: sananvapaus)
Oppilaiden lisäyksiä:
- Ei pitäisi pakottaa omia näkemyksiään muille.
- Onko ihminen turha?
(JOU: Pitääkö kaikesta etsiä hyötyä?)
- Pitääkö kaikki antaa anteeksi?
(JOU: Mandela sanoi, että me voimme antaa anteeksi, mutta me emme koskaan unohda meille tehtyjä vääryyksiä.)
- JOU: myös palkintojen varassa
- JOU: ongelma: vastuullinen "oikea" kasvatus --> vrt esim lasten kasvatus terroristeiksi ei voi olla mitenkään moraalista
- JOU: kylmä järkeily, rationaalisuus, ei riitä aitoon empatiaan
- moraali ei ole koskaan välinpitämätöntä
- JOU: arki - Miten arki määritellään, kun yhä useampi ihminen haluaa pitää hauskaa?
- valitsemme joka päivä, miten suhtaudumme toisiimme (JOU: ja itseemme)
- JOU: toisia inhoava inhoaa itseään
- JOU: pohdittavaksi... sosiaalisten suhteiden kartta... Kenet nimeäisit omassa arkitodellisuudessasi ihmiseksi, johon suhtaudut...
--- kannustaen
--- masentaen
--- kiinnostuneesti
--- välinpitämättömästi
--- anteeksiantaen
--- tuomiten (JOU: katumusta vaatien)
- arki ei ole sama asia kuin ihannoitu unelmoitu todellisuus
(JOU: Tämä syytä pitää mielessä)
- arjen moraalisuus ei ole korulauseita, sanahelinää, vaan aktiivista hyvien tekojen tekemistä
- monta kertaa ihminen lankeaa naamioimaan kateellisuutensa moraalisuuden kaapuun
(JOU: eikä hän huomaa sitä itse tai ei halua myöntää sitä)
- moraalisuutta osoittaa se, että uskaltaa rehellisesti ja asiallisesti sanoa näkemyksensä ja antaa toisten sanoa näkemyksensä
(JOU: sananvapaus)
Oppilaiden lisäyksiä:
- Ei pitäisi pakottaa omia näkemyksiään muille.
- Onko ihminen turha?
(JOU: Pitääkö kaikesta etsiä hyötyä?)
- Pitääkö kaikki antaa anteeksi?
(JOU: Mandela sanoi, että me voimme antaa anteeksi, mutta me emme koskaan unohda meille tehtyjä vääryyksiä.)