Miksi historiaa opiskellaan?

Kokeillaan ennustamista:

- Opettaja kirjoittaa taululle numeron 1. Oppilaat arvaavat, mikä numero tulee seuraavaksi?
- Opettaja kirjoittaa perään numeron 2. Mikä numero tulee seuraavaksi?
- Opettaja kirjoittaa perään numeron 4. Mikä numero tulee seuraavaksi?
- Opettaja kirjoittaa perään numeron 8. Mikä numero tulee seuraavaksi?
- Opettaja kirjoittaa perään numeron 16. Mikä numero tulee seuraavaksi? (eli kerrottiin edellinen luku kerrottiin aina kahdella)

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta jos tunnet historian, voit tehdä hyviä arvauksia/päätelmiä. Toisaalta historia antaa selityksen, miksi olemme juuri tässä ja nyt. Miksi meillä on käytössä vesivessat? Miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Lämpeneekö ilmasto?

Historian virheistä voi oppia. Vai voiko?

- Jos yksilö potkaisee liian isoa kiveä, hän tuskin tekee sitä uudestaan. Historiasta voidaan siis oppia jotain. Jokaisen tapahtuman olosuhteet ja ilmentymät ovat kuitenkin omalaatuisia, joten historiallista yhteyttä ei välttämättä osata edes havaita. Ihminen on toisaalta perusluonteeltaan varsin itsekäs ja aggressiivinen, mutta se on vain yksi tekijä miksi esimerkiksi sodat eivät ole loppuneet. Mutta tämäkin on yksi asia, mitä historiasta voimme oppia.

Mitä on historia?

1. Arvotaan noin 4-hengen ryhmät. Jaetaan paperi.
2. Yksi toimii kirjurina. Jokainen kertoo vuorollaan "Millainen päivä oli eilen". Aikaa jokaisella on noin 30-60 sekuntia.
- Jokainen voi kertoa eilisestä mitä asioita haluaa. 
3. Kirjuri vaihtuu. Jaetaan uusi paperi. Teillä on nyt käsissä historiallinen aineisto. Kirjoittakaa sen pohjalta kooste, millainen päivä eilinen oli. Tyylilajina voisi olla vaikkapa historian oppikirjan kappale. Edetkää järkevästi ja aikajärjestyksessä. Voitte otsikoida itse. Huom! Uutta lisätietoa ette saa enää tuota esille eli pitäytykää materiaalissanne.

Yksi ryhmästä, joka ei ollut kirjuri, lukee tuotoksen luokalle. (tarvittaessa K-P-S)


Historia on siis menneitä tapahtumia. Mutta mistä tiedämme, mitä menneisyydessä on tapahtunut? Kyllä, meillä pitää olla tietolähteitä. Tässä tehtävässä lähde olit sinä ja kaverisi. Entä miten voimme selvittää oliko ihan oikeasti vaikkapa Rooman valtakunta olemassa ja polttiko Keisari Nero Rooman? Oliko dinosauruksia muka oikeasti olemassa? Vai loiko Jumala maapallon kuudessa päivässä noin 6000 vuotta sitten?

Historian lähteet

Tarinat eilisestä päivästä olivat todennäköisesti osittain erilaisia ja osittain samanlaisia. Kaikki tarinat saattoivat silti olla totta. Kyse on vain eri näkökulmista. Historiatieteessä ja -oppiaineessa on tärkeää ymmärtää erilaisia näkökulmia. Joku on yhdelle sankari mutta toiselle terroristi. Toisaalta, kukaan teistä tuskin kertoi itsestään ikäviä asioita. Historiatiede eroaa matemaattisista tieteistä ja luonnontieteistä siinä, että historiassa ei ole vain yhtä oikeaa totuutta. Teidän esittämät tarinat olivat suppeita katsauksia eiliseen, mutta historiaa ne silti olivat.

“There are three sides to every story: theirs, yours and the truth".  
– Tuntematon

TEHTÄVÄ:
Listatkaa paperille erilaisia historiallisia lähteitä. Mistä voimme siis saada tietoa menneistä ajoista?



Jatkotehtävä:
Olette listanneet nyt historialähteitä. Olet historijoitsija, joka haluaa selvittää menneitä tapahtumia mahdollisimman totuuden mukaisesti. Millaisia ongelmia kirjaamissanne lähteissä on, jos pohditte sitä, että haluatte selvittää totuuden. Kirjatkaa huomionne ylös. Huom! Tämä on lähdekritiikkiä!

Historiallinen lähde voi olla mikä tahansa asia tai tavara, joka kertoo meille jotain menneisyydestä, esimerkiksi kirje, kuva tai jokin esine. Yksi lähde ei usein kuitenkaan kerro kovin paljoa, vaan historiallinen tieto koostuu useista lähteistä ja on kuin palapeli konsanaan.

KOTILÄKSY: Lue kappale : "Johdanto - Historian tilkkutäkki" 👈