Uusi aika Suomessa

Uusi aika Suomessa

Uusi aika alkaa suurista löytöretkistä, jotka alkoivat 1400-luvun lopulla, renesanssista ja uskonpuhdistuksesta. Suomessa uusi aika alkaa Kustaa Vaasan noustua Ruotsin kuninkaaksi.

Kustaa Vaasan valtakausi

Keskeistä Uudelle ajalle


Kustaa Vaasa käännytti 1500-luvulla valtakuntansa uuteen, luterilaiseen oppiin ja Katolisen kirkon valta Ruotsissa oli lopussa. 



Kustaa Vaasan poika Juhana herttua asui Turun linnassa ja toi "Suomeen" eurooppalaisen renessanssityylin.



Suomi sai oman kirjakielen uskonpuhdistuksen myötä, kun Mikael Agricola teki ABC-kirian eli aapisen ja käänsi Uuden testamentin suomen kielelle.



Seuraavien vuosisatojen ajan suomalaiset saivat sotia Ruotsin kuninkaiden joukoissa vierailla mailla. Kansaa rasittivat myös katovuodet ja ankara verotus.



1700-luvun valistuksen aika toi Suomeen paljon edistyksiä. Maanviljely kehittyi, lääkehoito parani, sanomalehtiä alkoi ilmestyä ja kouluja perustettiin.

Tehtävä 1.

1. Milloin alkoi uusi aika?
  • Kun Kustaa Vaasasta tuli kuningas.
2. Mainitse ainakin kolme tärkeää tapahtumaa uuden ajan alussa.
3. Mikä uskonto tuli katolisen uskon tilalle?
  • evankelisluterilainen uskonto

Tehtävä 1.

Täytä tähän vastauksesi...
Palautusaika päättyi
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kustaa Eerikinpoika Vaasa


Kustaa Vaasan kruunajaisista alkoi uusi aika Ruotsin ja Suomen historiassa. Keskiaika päättyi...



Kustaa Vaasan tie valtaistuimelle ei ollut helppo ja se oli täynnä vaarallisia ja jännittäviä käänteitä.

Kristian II oli tanskalainen kuningas ja viimeinen ns, unionikuningas, joka järjesti Tukholmassa "verilöylyn".
Verilöylyssä tapettiin lähes kokonaan Ruotsin johtava ylimystö.



Ruotsin talonpojat nousivat kapinaan Kustaa Vaasan johdolla kukistaakseen Kristianin.

Tehtävä 2. Kustaa Vaasa

  1. Minkä niminen kuningas hallitsi Ruotsia uuden ajan alussa?
    • Kustaa Vaasa
  2. Mikä tapahtuma järkytti Tukholman asukkaita tammikuussa 1520?
    • Tukholman verilöyly
  3. Miksi Kustaa Eerikinpoika vihasi Tanskan kuningasta Kristian II?
    • Hän oli surmannut useita Kustaa Vaasan sukulaisia ja vanginnut hänen siskon ja äidin.
  4. Kenen puoleen Kustaa kääntyi saadakseen apua tastelussa Kristian II vastaan?
    • talonpoikien

Tehtävä 2. Kustaa Vaasa

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tiukka ja toimelias maan isä s. 110-111

Kustaa pakotti ruotsalaiset kääntymään luterilaiseen oppiin.




Hän sai kukistettua katolisen kirkon vallan ja sen omaisuuden omaan käyttöön.

Kustaa teki kuninkuudesta perinnöllisen eikä Ruotsin kuninkaita valittu enää vaaleilla.




Kustaa valitsi linnojensa voudeiksi itselleen uskollisia luottomiehiä.



Kustaa rakennutti vahvoja linnoja ja perusti maahan palkka-armeijan.

Kustaa kannusti suomalaisia muuttamaan erämaihin ja rakentamaan sinne uusia tiloja.



Valtakunnan verotulot lisääntyivät ja Venäjän vastaiset erämaat saivat asutuksen.

Tehtävä 3. Tiukka ja toimelias maanisä

  1. Miten Kustaa hankki varoja itselleen ja koko valtakunnalle?
    1.  Keräsi veroja talonpojilta voutien avulla.
    2. Kannusti rakentamaan uudistiloja erämaihin.
  2. Mitä hyötyä Kustaa Vaasalle oli ruotsalaisten käännyttämisestä luterilaiseen uskontoon?
    1.  Kustaa sai suuren osan kirkon varoista omaan käyttöön.
  3. Miksi Kustaa Vaasa antoi purkaa Kuusiston piispanlinnan?
    1.  Kustaa pelkäsi, että kirkko on vahva ja nousee uudelleen valtaan.
  4. Miksi Suomeen perustettiin kuninkaankartanoita?
    1.  Kustaa halusi kehittää maataloutta.
  5. Minkä kaupungin Kustaa perusti vuonna 1550?
    1.  Helsinki (Helsingfors)

Mikael Agricola s. 112-115

Uskonpuhdistus oli alkanut Saksassa, missä Martti Luther oli aloittanut taistelun katolisen kirkon vääryyksiä vastaan. Kirkko myi ihmisille aneita, joiden avulla sai ostaa syntinsä anteeksi.



Saksassa oli keksitty taito painaa kirjoja. Niiden avulla Lutherin ajatukset levisivät tehokkaasti. 



Mikael Agricola opiskeli Saksassa ja toi sieltä uskonpuhdistuksen ajatuksia Suomeen. Wittenbergissä opiskellessaan hänelle tuli ajatus kääntää Raamatun tekstejä suomen kielelle.



Elämän tärkeät vuodet:
  • Agricola syntyi Pernajan kylässä noin 1510.
  • Hän opiskeli ja oli Lutherin opissa Wittenbergissä v. 1536-1539.
  • Julkaisi ensimmäisen suomenkielisen aapisen ABC-kirian v. 1543 tai 1544
  • julkaisi omalla kustannuksella Uuden testamentin v. 1548 (Se Wsi Testamenti)
  • määrättiin Turun piispaksi 1554
  • kävi kuninkaan rauhanneuvottelijana Moskovassa ja kuoli paluumatkalla Karjalan kannaksella 1557

http://lukio.palkane.fi/raamattunet/agricola.html

Tehtävä 4. Mikael Agricola

1. Miksi Mikael Agricola halusi kirjoittaa suomenkielisiä kirjoja?
  • Uskonpuhdistuksen keskeinen ajatus oli, että ihmisen piti voida lukea Raamattua omalla kielellä.
2. Mitä vaikeuksia hänellä oli, kun hän laati kirjoihin sopivan suomen kielen?
  • Hänen piti keksiä uusia sanoja ja miten niitä äännetään.
3. Mistä Mikael Agricola oli kotoisin?
  • Pernajan kylästä
4. Mitä tiedät Mikael Agricolan lapsuudesta?
  • Syntyi noin 1510 varakkaaseen maanviljelijäperheeseen ja oli perheen ainoa lapsi.

"Kyllä se taitaa suomen kielen,..." s. 114-115

Mikael aloitti Raamatun kääntämisen suomen kielelle Wittenbergissä.



Agricola otti suomen kielen kääntämisen pohjaksi varsinaissuomalaisen murteen. 

Ennen Agricolan aikaa kaikki viralliset asiakirjat ja kirkon tekstit oli kirjoitettu latinaksi tai ruotsiksi.


Agricolaa kutsutaan ansaitusti Suomen kirjakielen isäksi.

Tehtävä 5. Suomen kieli

  1. Minkä kirjan kääntämistä Agricola alkoi suunnitella Wittenbergissä?
    • Raamatun
  2. Millä kielellä kaikki viralliset tekstit ja kirkon tekstit kirjoitettiin ennen Agricolaa?
    • latinan ja ruotsin 
  3. Mainitse kolme Agricolan kirjoittamaa teosta.
    • ABC-kiria, Rukouskirja ja Uusi Testamentti
  4. Minkä takia Agricolaa voidaan kutsua Suomen kielen isäksi?
    • Aloitti ensimmäisenä kirjoittamaan suomen kielellä ja keksi uusia sanoja, joita voidaan käyttää vieläkin. Työssään hän loi kirjoitetun suomen kielen.

Eerik XIV kuningas

Kustaa Vaasa oli päättänyt, että hänen vanhin poika Eerik perii kruunun hänen kuoltuaan. Hänet nimettiin kruununperijäksi jo yksitoistavuotiaana.



Kustaa oli tehnyt Ruotsista itsenäisen kuningaskunnan. Kuningashuone oli vahva, mutta se ajautui melkein heti Kustaan kuoltuaan suuriin vaikeuksiin.


Ruotsilla oli vahva laivasto ja palkkasotilasarmeija


Vuonna 1561 järjestettiin Upsalassa Eerik-kuninkaan loisteliaat kruunajaiset.

Tehtävä 6. Eerik XIV

1. Millä tavalla Ruotsi sai uuden kuninkaan Vaasan ajoista alkaen?
  • Kuninkuudesta tuli perinnöllinen, jossa vanhin poika jatkoi kuninkaana.
2. Kenet Kustaa Vaasa nimesi kruununperilliseksi kuolemansa jälkeen?
  • Eerikin (vanhin poika)
3. Kerro Eerikin kruunajaisista.
  • oppilaan oma vastaus...
4. Mitkä ovat kuninkaan vallanmerkit?
  • valtakunnan omena ja avaimet, valtikka, kruunu ja miekka

Veljesriidat s. 118-119

Kustaa Vaasan ajatus perinnöllisestä kuninkaasta mureni melkein kokonaan seuraavan sukupolven aikana. Vallanperimys oli selvä, että Eerik oli kruunattu kuningas, mutta toiset veljet eivät tätä hyväksyneet.



Juhanasta tuli Suomen herttua ja hän asettui asumaan Turun linnaan puolalaisen puolisonsa Katariina Jagellonican kanssa.



Juhana alkoi ajaa omaa ulkopolitiikkaansa Puolan avulla ja Venäjää vastaa. Hän halusi tehdä Suomesta oman valtakuntansa.



Eerik piti Juhanaa maanpetturina ja otti hänet vangiksi. 



Eerikistä tuli mielisairas ja hän murhasi vastustajiaan. Lopulta hänet vangittiin ja myrkytettiin arsenikilla.

Tehtävä 7. Veljesriidat

1. Kenen kanssa Juhana herttua meni naimisiin?
  • Katariina Jagellonica
2. Mihin linnaan Juhana perusti hovin?
  • Turun linnaan
3. Miksi Eerikin veljet vihasivat häntä?
  • Eerik oli tuominnut Juhanan kuolemaan maanpetturuudesta. Hän hyökkäsi Turun linnaan ja vangitsi Juhanan sekä Katariinan.
4. Kerro Eerikin vankeudesta ja kuolemasta.
  • Vankeudessa Eerik oli erossa perheestään ja häntä pidettiin sekä Turun linnassa että Ruotsissa vankina, missä hän lopulta kuoli. Eerik kuoli myrkytykseen helmikuussa 1577. 

Turun linnan asukkaita 122-123

Kustaa Vaasa oli kunnostanut keskiaikaista puolustuslinnaa poikansa Juhanan hovia varten ja siitä tehtiin loistelias palatsi. Linnassa piti olla riittävästi väkeä puolustamassa linnaa ja pitämässä yllä kuninkaallista elämäntyyliä.



Linnaa pyrittiin pitämään mahdollisimman omavaraisena ja sen keittiöllä sekä kasvimaalla pystyi ruokkimaan koko linnan väen.



Juhana herttuan aika oli Turun linnan loisteliainta aikaa. Italiassa syntynyt renessassikulttuuri ja -tyylisuuntaus tulvi suoraan Keski-Euroopasta Suomeen.



Jagellonica toi Puolasta hoviväkeä ja ylellisiä tavaroita, kuten haarukan.



Turun linnan renessanssihovin aika kesti vain noin yhdeksän vuotta ja päättyi käytännössä Eeri-kuninkaan laivaston hyökkäykseen.




Tehtävä 8. Turun linna 120-123

1. Mikä uusi tyylisuunta tuli Juhana herttuan hovin kautta Suomeen?
  • renessanssi
2. Kerro, mitä tarkoittaa renessanssi (omin sanoin). "Uudesti syntynyt"
  • Silloin ihannointiin antiikin tieteitä ja taiteita sekä niiden uudesti syntymistä.
3. Miten eri tavoin linnaa uudistettiin ja sisustettiin Juhanan hovia varten?
  • Sitä laajennettiin ja tehtiin huoneista valoisampia, että linna olisi hovkelpoinen.
  • Linnaa sisustettiin renessassiajan tyyliin kankailla ja koristeilla.
4. Mikä uusi ruokailuväline tuli hovin kautta Suomeen?
  • haarukka
5. Millaisia muotipukuja hovissa käytettiin?
  • Euroopan hoveista tuttuja espanjalaisia mustaa samettia ja kultakirjailtuja vaatteita.
6. Miten herttuaparin ja palvelusväen ruoka erosi toisistaan?
  • Herttuapari sai tuoretta lihaa ja vasta paistettua leipää.
  • Palvelusväki söi kuivattua tai suolattua lihaa ja kuivattua leipää.
  • Myös juomat olivat herttuaparilla parempilaatuisia.

Uudisraivaajat ja elämää erämaissa s. 124-125

Suomalaiset olivat tottuneita kulkemaan erämaissa. Kustaa Vaasa kannustikin raivaamaan uusia tiloja koskemattomille maille. Ajatuksena oli, että uudistilat tuottaisivat lisää verotuloja.



Varsinkin savolaiset olivat innokkaita uudisraivaajia ja halusivat asuttaa erämaita, mikä lisäsi muuttoliikettä jopa Ruotsin "suomalaismetsiin" saakka.


Savupirtissä elämä ei ollut helppoa, koska oli osattava tehdä lähes kaikki tarvittava itse.



Suomalaisista tuli kokeneita kaskenraivaajia ja erämaihin syntyneistä taloista tuli tyypillinen suomalainen elämänmuoto. Tämä on jatkunut milten nykypäiviin saakka.

Tehtävä 9. Uudisraivaajat 124-125

1. Miten Vaasa sai uudisasukkaita muuttamaan erämaihin?
  • Lupaamalla verovapaita vuosia.
2. Mitä vaikeuksia uudistiloilla oli?
  • Kaikki työvälineet, rakennukset ja astiat piti osata tehdä itse.
  • Monet vaarat uhkasivat uudisraivaajia.
  • Piti hallita monia taitoja selviytyäkseen.

3. Mitä kaskipelloissa kasvatettiin?
  • ohra, ruis ja nauris


Nuijasoita 2. 126-129

Rajaseuduilla kahakoitiin jatkuvasti venäläisten ja Ruotsin joukkojen välillä. Siksi Klaus Fleming, kuka oli kuninkaan (Sigismund, joka oli Juhanan poika) käskynhaltija ei halunnut hajoittaa sotajoukkoja rauhankaan aikana. Sotajoukot viettivät aikaa ns. linnaleireissä ja ja talonpoikaistaloissa.



Talonpoikien kauna linnaleirisotilaita kohtaan kasvoi, koska heillä oli velvoite majoittaa ja syöttää ilman korvausta tätä joukkoa. Lisäksi sotilaat olivat huonosti käyttäytyviä ja he jopa ryöstelivät talonpoikia. Talonpoikien kaunaa lisäsi kruunun verovoudit ja rälssimiehet.



Juhana oli aikaisemmin myöntänyt Pohjanmaan talonpojille vapautuksen linnaleireistä, mikäli he itse suojaisivat alueitaan venäläisten hyökkäyksiltä.

Talonpojat valittivat Tukholmassa olevalle Kaarle-herttualle kokemistaan vääryksistään. Kaarle yllytti talonpoikia hankkimaan oikeutta vaikka asein. Suomalaisten talopoikien nuijasodaksi sanottu kapina on yksi monista talonpoikaiskapinoista.



Nuijasota alkoi marraskuussa 1596, kun talonpojat lähtivät polttamaan aatelisten kartanoita.



Levottomuudet puhkesivat niillä paikkakunnilla, joita linnaleirijärjestelmä rasitti. Kapina levisi Satakuntaan ja Hämeeseen saakka. Myös Savon talonpoikia liittyi nuijamiehiin.

Nuijamiesten tunnetuin johtaja oli talonpoika ja kauppias Jaakko Ilkka.



Klaus Flemingin joukut löivät nuijamiehet. Sota kesti noin kolme kuukautta ja sen aikana kuoli lähes 3000 nuijamiestä. Kuningas Sigismund menetti vallan ja Kaarle herttuasta tuli uusi kuningas. Kaarle lopetti linnaleirit ja palauttu talonpojille tilat takaisin.


Tehtävä 10. Nuijasota

1. Kerro mikä linnaleiri on ja miksi sitä ylläpidettiin?
  • Linnaleirijärjestelmällä pidettiin puolustusta yllä. Talonpojat joutuivat majoittamaan ja ruokkimaan suurta sotajoukkoa, mistä koitui talonpojille suuri taakka.
2. Minkä kahden maan kuningas Sigismund oli?
  • Puola ja Ruotsi
3. Mitä Kaarle halusi tehdä Sigismundille?
  • Kaarle halusi syrjäyttää hänet vallasta ja tulla itse kuninkaaksi.
4. Ketä vastaan Kaarle yllytti talonpoikia?
  • Kuningasta ja Klaus Flemingiä vastaan (käskynhalitja Suomen alueella).
5. Miksi kapinaa kutsutaan Nuijasodaksi?
  • Kapina oli saanut nimen Nuijasota, sillä talonpojilla oli aseinaan vain kirveitä, keihäitä ja nuijia.
6. Kuka johti talonpoikien joukkoja?
  • Jaakko Ilkka
7. Miten nuijasota päättyi?
  • Talonpojat hävisivät Ilmajoella 1597 ja noin 3000 talonpoikaa sai surmansa.