Luku 7. Köyhien ja rikkaiden maailma Jaa Kehitysyhteistyö ja katastrofiapu Tavoittena on ymmärtää näiden kahden asian välinen ero. Tee tehtävät A ja B huolella. A) World Vision ja kehitysyhteistyö Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Avaa hiiren oikealla uuteen välilehteen osoite: https://www.worldvision.fi/world-vision-lehti/ ja rullaa alaspäin kohtaan "Vanhimmat lehdet" Katso ensin alla olevia kysymyksiä 1-4, niin löydät sopivan jutun valitsemastasi lehdestä. Kysy tarvittaessa vinkkiä opelta. Lue yksi artikkeli, joka kertoo jonkun henkilökohtaisen tarinan. 1. Maanosa, johon artikkeli sijoittuu: Afrikka Aasia Etelä-Amerikka Väli-Amerikka 2. Missä maassa (valtio) paikka sijaitsi/sijaitsee? 3. Artikkelin päähenkilö tai -henkilöt (kenestä kerrottiin tai ketä koski)? 4. Millaisia tuloksia ohjelmalla/projektilla saavutettiin? Mitä saatiin aikaan/Mihin asiaan vaikutettiin? 5. Mihin köyhyyden syistä pyrittiin vaikuttamaan? (ks. köyhyyden syyt oppikirjassa s. 95). Voit valita useammankin. Pohdi tätä huolella. nopea väestönkasvu huono terveydenhuolto heikko koulutustaso epätasa-arvo erilaisten ihmisten välillä (esim. sukupuoli, etninen alkuperä, vammaisuus) huono maaperä tai epäsuotuisat ilmasto-olot (heikko maatalaous) luonnonvarojen vähäisyys alueella kehittymätön teollisuus (vähän työpaikkoja) vientituotteet jalostamattomia raaka-aineita luonnonkatastrofit levottomuuksien tai sotien vaikutus ihmisten elämään jokin muu, mikä? 6. Miten asiat muuttuivat World Visionin työn seurauksena paremmaksi? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen B) Katastrofiapua tarpeeseen! Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 1. Hae verkosta tai kysy tekoälyltä: Mitkä kaikki järjestöt tai toimijat vievät perille katastrofiapua? Listaa tarkasti kaikki löytämäsi suomenkieliset tahot tähän: (vrt. kehitysapu) 2. Tutustu yhden toimijan kohteeseen ja työhön. Saat valita kohteen itse. a) Millainen katastrofi ihmisiä kohtasi (missä ja milloin?) b) Millaista apua ihmiset saivat? c) Jatkuuko tämä toiminta yhä vai päättyikö se jo? (ja jos päättyi, kauanko sitä kesti)? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen C Kehitysyhteistyö valtiotasolla. Tällä tehtävällä osoitat lisäaktiivisuutta. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Perehdy Suomen valtion (ulkoministeriön) hallinnoimaan kehitysyhteistyöhön ja erityisesti kahden väliseen yhteistyöhön). Avaa linkit uuteen välilehteen hiiren oikealla. https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat https://um.fi/kehitysyhteistyon-maaohjelmat Täydennä. Vuonna 2026 Suomen arvioidusta bruttokansantuotteesta on varattu kehitysapuun %. Euroina tämä on reilu miljardi. Se on vähemmän kuin EU:n tavoite. Tästä summasta iso osa on ns. kahdenvälistä kehitysapua (nykyisin nimellä MAAOHJELMAT). Näitä kumppanimaita on etenkin (missä maanosassa?). Euroopassa ainoa kumppanimaa on . Moni maaohjelma (esim. Myanmar, Kenia, Afganistan ja Syyria) on päättynyt ja on siirrytty toisenlaiseen yhteistyöhön, jossa korostuvat kaupallinen yhteistyö sekä tutkimus ja koulutus. Siirtymisen taustalla voi olla paitsi myönteinen kehitys myös kehitysyhteistyömäärärahojen väheneminen. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
Kehitysyhteistyö ja katastrofiapu Tavoittena on ymmärtää näiden kahden asian välinen ero. Tee tehtävät A ja B huolella.
A) World Vision ja kehitysyhteistyö Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Avaa hiiren oikealla uuteen välilehteen osoite: https://www.worldvision.fi/world-vision-lehti/ ja rullaa alaspäin kohtaan "Vanhimmat lehdet" Katso ensin alla olevia kysymyksiä 1-4, niin löydät sopivan jutun valitsemastasi lehdestä. Kysy tarvittaessa vinkkiä opelta. Lue yksi artikkeli, joka kertoo jonkun henkilökohtaisen tarinan. 1. Maanosa, johon artikkeli sijoittuu: Afrikka Aasia Etelä-Amerikka Väli-Amerikka 2. Missä maassa (valtio) paikka sijaitsi/sijaitsee? 3. Artikkelin päähenkilö tai -henkilöt (kenestä kerrottiin tai ketä koski)? 4. Millaisia tuloksia ohjelmalla/projektilla saavutettiin? Mitä saatiin aikaan/Mihin asiaan vaikutettiin? 5. Mihin köyhyyden syistä pyrittiin vaikuttamaan? (ks. köyhyyden syyt oppikirjassa s. 95). Voit valita useammankin. Pohdi tätä huolella. nopea väestönkasvu huono terveydenhuolto heikko koulutustaso epätasa-arvo erilaisten ihmisten välillä (esim. sukupuoli, etninen alkuperä, vammaisuus) huono maaperä tai epäsuotuisat ilmasto-olot (heikko maatalaous) luonnonvarojen vähäisyys alueella kehittymätön teollisuus (vähän työpaikkoja) vientituotteet jalostamattomia raaka-aineita luonnonkatastrofit levottomuuksien tai sotien vaikutus ihmisten elämään jokin muu, mikä? 6. Miten asiat muuttuivat World Visionin työn seurauksena paremmaksi? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
B) Katastrofiapua tarpeeseen! Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 1. Hae verkosta tai kysy tekoälyltä: Mitkä kaikki järjestöt tai toimijat vievät perille katastrofiapua? Listaa tarkasti kaikki löytämäsi suomenkieliset tahot tähän: (vrt. kehitysapu) 2. Tutustu yhden toimijan kohteeseen ja työhön. Saat valita kohteen itse. a) Millainen katastrofi ihmisiä kohtasi (missä ja milloin?) b) Millaista apua ihmiset saivat? c) Jatkuuko tämä toiminta yhä vai päättyikö se jo? (ja jos päättyi, kauanko sitä kesti)? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
C Kehitysyhteistyö valtiotasolla. Tällä tehtävällä osoitat lisäaktiivisuutta. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Perehdy Suomen valtion (ulkoministeriön) hallinnoimaan kehitysyhteistyöhön ja erityisesti kahden väliseen yhteistyöhön). Avaa linkit uuteen välilehteen hiiren oikealla. https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat https://um.fi/kehitysyhteistyon-maaohjelmat Täydennä. Vuonna 2026 Suomen arvioidusta bruttokansantuotteesta on varattu kehitysapuun %. Euroina tämä on reilu miljardi. Se on vähemmän kuin EU:n tavoite. Tästä summasta iso osa on ns. kahdenvälistä kehitysapua (nykyisin nimellä MAAOHJELMAT). Näitä kumppanimaita on etenkin (missä maanosassa?). Euroopassa ainoa kumppanimaa on . Moni maaohjelma (esim. Myanmar, Kenia, Afganistan ja Syyria) on päättynyt ja on siirrytty toisenlaiseen yhteistyöhön, jossa korostuvat kaupallinen yhteistyö sekä tutkimus ja koulutus. Siirtymisen taustalla voi olla paitsi myönteinen kehitys myös kehitysyhteistyömäärärahojen väheneminen. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen