8-luokka
Kristinuskon kulttuurinen vaikutus, 8lk ke 10.4.24
Katolinen kirkko, protestanttiset kirkot, maallistuminen (Lipas 8, 52-57 ja lisäpointteja)
Katolinen Etelä-Eurooppa
- katolinen kirkko kristikunnan kirkoista
suurin
- Rooman paavi katolisen kirkon johtaja
- paavi Franciskus
- asuu Vatikaanissa Rooman kaupungin
sisällä
- katolilaisia 1,1 mrd
- Latinalainen Amerikka, Afrikka,
Etelä-Eurooppa, Ranska, Irlanti,
osin Belgia, Slovenia, Kroatia, Puola,
Liettua, Kanadan ranskankielinen osa
Quebec
- Pietarinkirkko
- messu, joka päivä
- tabernaakkeli
- sormen kastaminen vihkivesiastiaan,
ristinmerkki
- 7 sakramenttia:
- kaste, konfirmaatio, pappeus,
ripittäytyminen, ehtoollinen (eukaristia),
avioliitto, viimeinen voitelu
- naispappeus kielletty
- pappien naimattomuus
- avioliitto, ehkäisy ja abortti kielletty
- rippituolit katolisissa kirkoissa
- pyhimykset
- eritoten Pyhä Neitsyt Maria on tärkeä
pyhimys
- Suomessa mm. Pyhä Henrik
- katolinen kirkko katsoo edustavansa
alkuperäistä kristinuskoa ja pysyvyyttä
- perinteillä (traditiolla) vahva asema
- latinan kieli
- nykyään myös kansankielisyyttä
messussa, mutta osa messusta latinaksi
- vastauskonpuhdistus (ns. katolinen reaktio)
1500-1600-luvuilla, jesuiitat (perustaja
Ignatius Loyola
- Concilium II eli Vatikaanin II konsiili
1962-65 uudisti katolisen kirkon oppia
Protestanttinen Pohjois-Eurooppa
- reformaatio 1500-luvulla, uskonsodat
- luterilaisuus, anglikaaninen kirkko,
reformoidut kirkot
- yhteensä 220 milj
- luterilaisuutta: Pohjoismaat, Pohjois-
Saksa, Viro, Latvia, Afrikassa Namibia
- Martin Luther ja Philip Melanchthon
- anglikaaninen eli episkopaalinen kirkko
(Church of England)
- myös GB:n ex-siirtomaissa: esim. Etelä-
Afrikka, Australia, Uusi Seelanti, Kanada
- liturgiassa yhdistetty protestantismin ja
katolisen kirkon piirteitä
- reformoidut kirkot: Sveitsi, Hollanti,
Skotlanti, Unkari, osin Romania
(Transilvania)
- USA:ssa reformoidut kirkot ns.
presbyteerisiä (Presbyterian) kirkkoja
- reformoitujen kirkkojen perustajia mm.
Jean Calvin (Ranskan kalvinistit / hugenotit)
ja Sveitsissä Ulrich Zwingli
- predestinaatio-oppi (varsinkin Zwingli):
jyrkempi suhtautuminen pelastumiseen
kuin esim. luterilaisuudessa
- ts. Jumala jo etukäteen valinnut taivaaseen
pääsevät
- ihmiset voivat tietää tämän vain siitä,
menestyykö ihminen elämässä esim.
rahallisesti rikastuu (ns. kalvinistinen
etiikka)
- Saksassa uskonpuhdistuksen ääri-
muotona vallankumouksellisuus
talonpoikaiskapinoissa (Thomas
Müntzer): haluttiin protestantismin
avulla luoda lähes sosialistinen
yhteiskunta
- protestantismissa syntyi monia
eri liikkeitä ja suuntauksia, em.
lisäksi esim. uudestikastajat,
nonkonformistit, mennoniitat,
kveekarit ym.
- näissä ryhmissä mm. pasifismi,
joulua ei vietetä (oli mm. USA:ssa
kielletty 1700-luvulla)
- protestantismi tulee Lutherin
vastalauseista (teesit ym.)
katolisen kirkon oppeja ja korruptiota
vastaan
- alun perin Luther ei olisi halunnut
erkaantua katolisesta kirkosta
vaan uudistaa sitä sisältä käsin
- ihminen pelastuu yksin uskosta ja yksin
Jumalan armosta
- Raamattu uskon ainoa perusta
- Raamattu siten pitää kääntää kansan
omalle kielelle
- reformaatio synnytti valtavan kirjapaino-
tuotannon
- jumalanpalveluksessa tärkeää saarna,
mikä korostui mm. 1600-luvulla
puhdasoppisuuden aikana
- lisäksi tärkeää rukous ja virrenveisuu
- ainoat sakramentit kaste ja ehtoollinen
- uskonpuhdistus käytännössä:
kirkoista poistettiin fyysisesti ja
jumalanpalveluksesta kaikki katolisen
kirkon muut sakramentit tai siihen
viittaava
- esim. pyhimystenkuvat, reliikit
(pyhäinjäännökset)
- arkikielessä sanaa uskonpuhdistus ja
reformaatio käytetään rinnakkain,
mutta ne tarkoittavat hiukan eri asioita
- ks. em. sanojen merkityseroista mm.
Junkkaala, Timo. "Reformaatio vai uskon-
puhdistus", Seurakuntalainen 10.10.2016.
(online, haettu 7.2.24)
- kaste lapsikaste protestanttisissa
kirkoissa
- yleisen pappeuden lisäksi on
maallikkoja, ja joissakin suuntauksissa
maallikkojen asema on merkittävä
Maallistuminen
- sekularisaatio
- uskonnon ja uskonnollisuuden
vaikutuksen vähenemistä
ihmisten elämässä
- jo pietismi 1600-1700-luvuilla oli
eräänlaista maallistumista
protestantismin sisällä
- erään tulkinnan mukaan pietismi
oli uskonnollista valistusaatetta,
ts. valistusfilosofia oli vaikuttanut
pietisteihin
- pietismi korosti henkilökohtaisen
uskonelämän merkitystä
- eräänlaista uskonnon privatisoitumista
pois yhteisöllisyyden korostamisesta
- lopulta pietismi johti ajatukseen, että
kirkon sisällä toimii tosiuskovien
seurakunta erotuksena muista
seurakuntalaisista
- maallistumisen aatehistoriallisena
taustana mm.:
- tieteellinen vallankumous,
tieteiden kehitys
- maailmankuvan laajentuminen,
löytöretket, tutkimusmatkat
- renessanssi (mm. yleisnero-ihanne,
antiikin ihailu keskiajan vihailu)
- maallisen vallan kasvu (itsevaltius)
- kapitalismi, rahatalous (porvariston
nousu)
- valistusaate ja vapausajattelu
(USA:n itsenäisyysjulistus,
Ranskan 1789 vallankumous)
- uskonnonvapauden, myöh.
ihmisoikeuksien vaatiminen
- 1800-luvulla imperialismissa
ei-länsimaalaisten ja ei-kristillisten
kulttuurien vaikutus
siirtomaaisäntiin (esim. orientalismi)
- ateismi / uskonnottomuus /
katsomusvapaus
- virallisesti päällisin puolin maallisia
valtioita mm. Ranska, USA, Turkki
- kylmän sodan ajan sosialistisissa /
kommunistisissa maissa uskonto oli
kielletty tai lähes kielletty
- edelleen ateistisia maita mm. Kuuba,
Vietnam, Kiina, Pohjois-Korea
- vastareaktioita maallistumiselle:
- kylmän sodan jälkeinen
uskonnollisuuden nousu, varsinkin
Itä-Euroopassa
- uushenkisyys, uususkonnollisuus
(esim. New Age, uuspakanuus yms.)
- katolinen kirkko kristikunnan kirkoista
suurin
- Rooman paavi katolisen kirkon johtaja
- paavi Franciskus
- asuu Vatikaanissa Rooman kaupungin
sisällä
- katolilaisia 1,1 mrd
- Latinalainen Amerikka, Afrikka,
Etelä-Eurooppa, Ranska, Irlanti,
osin Belgia, Slovenia, Kroatia, Puola,
Liettua, Kanadan ranskankielinen osa
Quebec
- Pietarinkirkko
- messu, joka päivä
- tabernaakkeli
- sormen kastaminen vihkivesiastiaan,
ristinmerkki
- 7 sakramenttia:
- kaste, konfirmaatio, pappeus,
ripittäytyminen, ehtoollinen (eukaristia),
avioliitto, viimeinen voitelu
- naispappeus kielletty
- pappien naimattomuus
- avioliitto, ehkäisy ja abortti kielletty
- rippituolit katolisissa kirkoissa
- pyhimykset
- eritoten Pyhä Neitsyt Maria on tärkeä
pyhimys
- Suomessa mm. Pyhä Henrik
- katolinen kirkko katsoo edustavansa
alkuperäistä kristinuskoa ja pysyvyyttä
- perinteillä (traditiolla) vahva asema
- latinan kieli
- nykyään myös kansankielisyyttä
messussa, mutta osa messusta latinaksi
- vastauskonpuhdistus (ns. katolinen reaktio)
1500-1600-luvuilla, jesuiitat (perustaja
Ignatius Loyola
- Concilium II eli Vatikaanin II konsiili
1962-65 uudisti katolisen kirkon oppia
Protestanttinen Pohjois-Eurooppa
- reformaatio 1500-luvulla, uskonsodat
- luterilaisuus, anglikaaninen kirkko,
reformoidut kirkot
- yhteensä 220 milj
- luterilaisuutta: Pohjoismaat, Pohjois-
Saksa, Viro, Latvia, Afrikassa Namibia
- Martin Luther ja Philip Melanchthon
- anglikaaninen eli episkopaalinen kirkko
(Church of England)
- myös GB:n ex-siirtomaissa: esim. Etelä-
Afrikka, Australia, Uusi Seelanti, Kanada
- liturgiassa yhdistetty protestantismin ja
katolisen kirkon piirteitä
- reformoidut kirkot: Sveitsi, Hollanti,
Skotlanti, Unkari, osin Romania
(Transilvania)
- USA:ssa reformoidut kirkot ns.
presbyteerisiä (Presbyterian) kirkkoja
- reformoitujen kirkkojen perustajia mm.
Jean Calvin (Ranskan kalvinistit / hugenotit)
ja Sveitsissä Ulrich Zwingli
- predestinaatio-oppi (varsinkin Zwingli):
jyrkempi suhtautuminen pelastumiseen
kuin esim. luterilaisuudessa
- ts. Jumala jo etukäteen valinnut taivaaseen
pääsevät
- ihmiset voivat tietää tämän vain siitä,
menestyykö ihminen elämässä esim.
rahallisesti rikastuu (ns. kalvinistinen
etiikka)
- Saksassa uskonpuhdistuksen ääri-
muotona vallankumouksellisuus
talonpoikaiskapinoissa (Thomas
Müntzer): haluttiin protestantismin
avulla luoda lähes sosialistinen
yhteiskunta
- protestantismissa syntyi monia
eri liikkeitä ja suuntauksia, em.
lisäksi esim. uudestikastajat,
nonkonformistit, mennoniitat,
kveekarit ym.
- näissä ryhmissä mm. pasifismi,
joulua ei vietetä (oli mm. USA:ssa
kielletty 1700-luvulla)
- protestantismi tulee Lutherin
vastalauseista (teesit ym.)
katolisen kirkon oppeja ja korruptiota
vastaan
- alun perin Luther ei olisi halunnut
erkaantua katolisesta kirkosta
vaan uudistaa sitä sisältä käsin
- ihminen pelastuu yksin uskosta ja yksin
Jumalan armosta
- Raamattu uskon ainoa perusta
- Raamattu siten pitää kääntää kansan
omalle kielelle
- reformaatio synnytti valtavan kirjapaino-
tuotannon
- jumalanpalveluksessa tärkeää saarna,
mikä korostui mm. 1600-luvulla
puhdasoppisuuden aikana
- lisäksi tärkeää rukous ja virrenveisuu
- ainoat sakramentit kaste ja ehtoollinen
- uskonpuhdistus käytännössä:
kirkoista poistettiin fyysisesti ja
jumalanpalveluksesta kaikki katolisen
kirkon muut sakramentit tai siihen
viittaava
- esim. pyhimystenkuvat, reliikit
(pyhäinjäännökset)
- arkikielessä sanaa uskonpuhdistus ja
reformaatio käytetään rinnakkain,
mutta ne tarkoittavat hiukan eri asioita
- ks. em. sanojen merkityseroista mm.
Junkkaala, Timo. "Reformaatio vai uskon-
puhdistus", Seurakuntalainen 10.10.2016.
(online, haettu 7.2.24)
- kaste lapsikaste protestanttisissa
kirkoissa
- yleisen pappeuden lisäksi on
maallikkoja, ja joissakin suuntauksissa
maallikkojen asema on merkittävä
Maallistuminen
- sekularisaatio
- uskonnon ja uskonnollisuuden
vaikutuksen vähenemistä
ihmisten elämässä
- jo pietismi 1600-1700-luvuilla oli
eräänlaista maallistumista
protestantismin sisällä
- erään tulkinnan mukaan pietismi
oli uskonnollista valistusaatetta,
ts. valistusfilosofia oli vaikuttanut
pietisteihin
- pietismi korosti henkilökohtaisen
uskonelämän merkitystä
- eräänlaista uskonnon privatisoitumista
pois yhteisöllisyyden korostamisesta
- lopulta pietismi johti ajatukseen, että
kirkon sisällä toimii tosiuskovien
seurakunta erotuksena muista
seurakuntalaisista
- maallistumisen aatehistoriallisena
taustana mm.:
- tieteellinen vallankumous,
tieteiden kehitys
- maailmankuvan laajentuminen,
löytöretket, tutkimusmatkat
- renessanssi (mm. yleisnero-ihanne,
antiikin ihailu keskiajan vihailu)
- maallisen vallan kasvu (itsevaltius)
- kapitalismi, rahatalous (porvariston
nousu)
- valistusaate ja vapausajattelu
(USA:n itsenäisyysjulistus,
Ranskan 1789 vallankumous)
- uskonnonvapauden, myöh.
ihmisoikeuksien vaatiminen
- 1800-luvulla imperialismissa
ei-länsimaalaisten ja ei-kristillisten
kulttuurien vaikutus
siirtomaaisäntiin (esim. orientalismi)
- ateismi / uskonnottomuus /
katsomusvapaus
- virallisesti päällisin puolin maallisia
valtioita mm. Ranska, USA, Turkki
- kylmän sodan ajan sosialistisissa /
kommunistisissa maissa uskonto oli
kielletty tai lähes kielletty
- edelleen ateistisia maita mm. Kuuba,
Vietnam, Kiina, Pohjois-Korea
- vastareaktioita maallistumiselle:
- kylmän sodan jälkeinen
uskonnollisuuden nousu, varsinkin
Itä-Euroopassa
- uushenkisyys, uususkonnollisuus
(esim. New Age, uuspakanuus yms.)
kpl 3-4 alueelta muistiinpanoja, kristikunnan hajaantuminen, 8a-f ke 15.11.23
kpl 2 Raamattu, 8A-F, ke 27.9.23
Keskiajan kristillinen kirkko, 20.1.2016
Tiedonhakutehtävä, evankeliumit, alkukirkko
Luterilaisuus Suomessa - tehtäviä
7.4.2016 klo 0946
8a ussa menyy
1) Silmäile kpl 10.
2) Tiedonhaku-ryhmis 2
3) Purku taululle.
4) Kopsaa vastaukset / täydennä taululta omia vastauksiasi.
5) Kopsaa läksyt vihkoosi / lapulle.
Tiedonhakuryhmis 2
Kerää seuraavista asioista tietoa vihkoosi / lapulle.
Yksin / kaksin / ryhmässä.
Pura vastaukset taululle.
Aktiivisuus merkataan (ja passiivisuus)
KÄYTÄ MYÖS NETTIÄ!
Mikael Agricola
- käänsi Uuden Testamentin suomeksi
- myös suomenkielinen ”Rukouskirja”
- loi samalla suomen kirjakielen
- opiskeli Saksassa Lutherin opissa
- Agricola uudisti suomalaisen kristillisyyden
- Suomen ensimmäinen luterilainen piispa
- 1510-57
Puhdasoppisuus 1600-luvulla
- puhdasoppinen eli puristi on henkilö, jonka mukaan jokin asia pitää ehdottomasti oikeana
- puhdasoppisuuden aikana haluttiin pitää luterilaisuus puhtaana vieraista vaikutteista
Paavo Ruotsalainen
- Paavon mukaan ihminen ei saanut luoda omatekoista uskoa eikä luottaa ulkonaiseen tekohurskauteen
- 1777-1852
Lars Laevi Laestadius
- 1800-61
- kasvitieteilijä, pappi ja saamelaisen muinaisuskon tutkija
- ruotsinsaamelainen
- hänestä tuli Ranskan kunnialegioonan ritari
- hänen mukaansa on nimetty luterilaisen kirkon herätysliike lestadiolaisuus
Henrik Renqvist
- suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja
- rukoilevaisuuden herätysliikkeen perustaja ja uskonnollinen kirjailija
- raittiuskirja ”Wiinan kauhistus”
- 1789-1866
Isak Rothovius
- Turun piispa 1627-52
- hänen aloitteestaan asetettiin raamatunsuomennuskomissio
- 1572-1652
8a ussa läksyt:
Lue kpl 11 uutena ja kerää tietoa seuraavista aiheista:
- tapakristittynä oleminen
- ateismi
- maalliset valtiot
- ekumenia
- tiede vastaan uskonto (esim. darwinismi vastaan kreationismi)
xxxxxxxxx
31.3.2016 klo 0939
8a ussa menyy
1. Lukaise kpl 10.
2. Ryhmätyö "Suomalainen luterilaisuus"
A4:lle kokoa tietoja ransk. viivoin tai miellekarttana. Kuviakin saa piirtää. :) Muista nimet! Ks. myös netistä.
APUKYSYMYKSIÄ...
- Millaisia mielikuvia ja stereotypioita esitetään julkisuudessa luterilaisuudesta?
- Miten luterilaisuus eroaa muista protestanttisista suunnista?
- Miksi syntyi herätysliikkeitä 1700-1800-luvuilla Suomessa?
- Mitä positiivista on sanottu luterilaisuudesta?
- Mitä negatiivista on sanottu luterilaisuudesta?
- Mitä taloudellisia vaikutuksia luterilaisuudella on ollut ja on Suomessa?
- Miten uskonto on vaikuttanut Suomen historiassa ja yhteiskunnassa?
- Mitä oli pietismi? Ja miten se liittyy Suomen luterilaisuuteen?
- Miksi luterilaisuutta on pidetty niin valtiojohtoisena?
netissä esim. : "Synkkä luterilaisuus syypää suomalaisten vaivoihin?" (valomerkki.fi)
8a ussa menyy
1) Silmäile kpl 10.
2) Tiedonhaku-ryhmis 2
3) Purku taululle.
4) Kopsaa vastaukset / täydennä taululta omia vastauksiasi.
5) Kopsaa läksyt vihkoosi / lapulle.
Tiedonhakuryhmis 2
Kerää seuraavista asioista tietoa vihkoosi / lapulle.
Yksin / kaksin / ryhmässä.
Pura vastaukset taululle.
Aktiivisuus merkataan (ja passiivisuus)
KÄYTÄ MYÖS NETTIÄ!
Mikael Agricola
- käänsi Uuden Testamentin suomeksi
- myös suomenkielinen ”Rukouskirja”
- loi samalla suomen kirjakielen
- opiskeli Saksassa Lutherin opissa
- Agricola uudisti suomalaisen kristillisyyden
- Suomen ensimmäinen luterilainen piispa
- 1510-57
Puhdasoppisuus 1600-luvulla
- puhdasoppinen eli puristi on henkilö, jonka mukaan jokin asia pitää ehdottomasti oikeana
- puhdasoppisuuden aikana haluttiin pitää luterilaisuus puhtaana vieraista vaikutteista
Paavo Ruotsalainen
- Paavon mukaan ihminen ei saanut luoda omatekoista uskoa eikä luottaa ulkonaiseen tekohurskauteen
- 1777-1852
Lars Laevi Laestadius
- 1800-61
- kasvitieteilijä, pappi ja saamelaisen muinaisuskon tutkija
- ruotsinsaamelainen
- hänestä tuli Ranskan kunnialegioonan ritari
- hänen mukaansa on nimetty luterilaisen kirkon herätysliike lestadiolaisuus
Henrik Renqvist
- suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja
- rukoilevaisuuden herätysliikkeen perustaja ja uskonnollinen kirjailija
- raittiuskirja ”Wiinan kauhistus”
- 1789-1866
Isak Rothovius
- Turun piispa 1627-52
- hänen aloitteestaan asetettiin raamatunsuomennuskomissio
- 1572-1652
8a ussa läksyt:
Lue kpl 11 uutena ja kerää tietoa seuraavista aiheista:
- tapakristittynä oleminen
- ateismi
- maalliset valtiot
- ekumenia
- tiede vastaan uskonto (esim. darwinismi vastaan kreationismi)
xxxxxxxxx
31.3.2016 klo 0939
8a ussa menyy
1. Lukaise kpl 10.
2. Ryhmätyö "Suomalainen luterilaisuus"
A4:lle kokoa tietoja ransk. viivoin tai miellekarttana. Kuviakin saa piirtää. :) Muista nimet! Ks. myös netistä.
APUKYSYMYKSIÄ...
- Millaisia mielikuvia ja stereotypioita esitetään julkisuudessa luterilaisuudesta?
- Miten luterilaisuus eroaa muista protestanttisista suunnista?
- Miksi syntyi herätysliikkeitä 1700-1800-luvuilla Suomessa?
- Mitä positiivista on sanottu luterilaisuudesta?
- Mitä negatiivista on sanottu luterilaisuudesta?
- Mitä taloudellisia vaikutuksia luterilaisuudella on ollut ja on Suomessa?
- Miten uskonto on vaikuttanut Suomen historiassa ja yhteiskunnassa?
- Mitä oli pietismi? Ja miten se liittyy Suomen luterilaisuuteen?
- Miksi luterilaisuutta on pidetty niin valtiojohtoisena?
netissä esim. : "Synkkä luterilaisuus syypää suomalaisten vaivoihin?" (valomerkki.fi)