Rooman imperiumin tuho
Rooman imperiumin tuho
Rooman valtakunta oli laajentunut 200-luvulle saakka. Se eli loistokauttaan. Rooma alkoi kuitenkin heikentyä 200-luvulla eikä se enää saanut valloitettua uusia alueita. Armeijan ylläpitäminen ja sotiminen veivät erittäin suuria määriä rahaa ja rahamäärät alkoivat pikkuhiljaa ehtyä. Rooman kimppuun hyökättiin monella seudulla koko ajan ja armeija oli pulassa.
Kun taloudellinen tilanne heikkeni, seurasi siitä pula elintarvikkeista ja tavaroista roomalaisissa kaupungeista. Rooman rahan arvo romahti ja tuotteiden hinnat nousivat. Myöskään orjia ei saatu enää lisää valloituksien loputtua. Siitä seurasi pula työntekijöistä. Ihmisten tyytymättömyys kasvoi ja siitä seurasi kapinoita. Elinolosuhteiden huonontuessa myös kulkutaudit lisääntyivät ja kuolleisuus kasvoi.
Rooman heikkenemiseen vaikutti myös osaltaan kristinusko ja sen leviäminen. Roomalaiset pitivät kristittyjä uhkana, koska kristityt uskoivat vain yhteen jumalaan ja lohduttivat köyhiä kurjuudessa. Kristityt olivat myös sopiva syntipukki roomalaisten mielissä Rooman heikentymiseen.
Konstantinus Suuri perusti Rooman valtakunnalle uuden pääkaupungin 300-luvulla. Kaupungin nimeksi tuli Konstantinopoli. Konstantinus kääntyi kristityksi ja antoi muillekin asukkaille vapauden valita uskontonsa. Uusi pääkaupunki alkoi vahvistua. Vuonna 395 Rooman valtakunta jaettiin Itä- ja Länsi-Roomaan. Itä-Roomaa kutsuttiin Bysantiksi ja sen pääkaupunki oli Konstantinopoli. Länsi-Rooman pääkaupunki oli edelleen Rooma.
Bysantti oli vahva valtio. Kristinuskosta tuli ajan myötä sen ainoa virallinen uskonto. Bysantin asukkaat pitivät itseään roomalaisina, vaikka he puhuivatkin kreikkaa. Länsi-Rooma heikentyi koko ajan. Aasiasta tulleet hunnit hyökkäsivät 400-luvulla Länsi-Roomaan ja roomalaiset joutuivat pakenemaan sotajoukkojen tieltä. Monet muutkin kansat joutuivat pakenemaan hurjien hunnien tieltä pois. Tätä ilmiötä kutsutaan kansainvaelluksiksi. Myös muutkin kansat hyökkäsivät Roomaan, joka heikentyi entisestään. Rooma poltettiin ja ryöstettiin jo 400-luvun alkupuolella. Vuonna 476 Rooman kaupunki tuhoutui lopullisesti, kun germaanit syöksivät vallasta keisari Romulus Augustuluksen. Keisari kuoli samana vuonna. Tästä alkoi keskiaika, joka kesti tuhat vuotta. Bysantti sen sijaan säilyi lähes tuhat vuotta itsenäisenä valtiona ja suurvaltana.
Kun taloudellinen tilanne heikkeni, seurasi siitä pula elintarvikkeista ja tavaroista roomalaisissa kaupungeista. Rooman rahan arvo romahti ja tuotteiden hinnat nousivat. Myöskään orjia ei saatu enää lisää valloituksien loputtua. Siitä seurasi pula työntekijöistä. Ihmisten tyytymättömyys kasvoi ja siitä seurasi kapinoita. Elinolosuhteiden huonontuessa myös kulkutaudit lisääntyivät ja kuolleisuus kasvoi.
Rooman heikkenemiseen vaikutti myös osaltaan kristinusko ja sen leviäminen. Roomalaiset pitivät kristittyjä uhkana, koska kristityt uskoivat vain yhteen jumalaan ja lohduttivat köyhiä kurjuudessa. Kristityt olivat myös sopiva syntipukki roomalaisten mielissä Rooman heikentymiseen.
Konstantinus Suuri perusti Rooman valtakunnalle uuden pääkaupungin 300-luvulla. Kaupungin nimeksi tuli Konstantinopoli. Konstantinus kääntyi kristityksi ja antoi muillekin asukkaille vapauden valita uskontonsa. Uusi pääkaupunki alkoi vahvistua. Vuonna 395 Rooman valtakunta jaettiin Itä- ja Länsi-Roomaan. Itä-Roomaa kutsuttiin Bysantiksi ja sen pääkaupunki oli Konstantinopoli. Länsi-Rooman pääkaupunki oli edelleen Rooma.
Bysantti oli vahva valtio. Kristinuskosta tuli ajan myötä sen ainoa virallinen uskonto. Bysantin asukkaat pitivät itseään roomalaisina, vaikka he puhuivatkin kreikkaa. Länsi-Rooma heikentyi koko ajan. Aasiasta tulleet hunnit hyökkäsivät 400-luvulla Länsi-Roomaan ja roomalaiset joutuivat pakenemaan sotajoukkojen tieltä. Monet muutkin kansat joutuivat pakenemaan hurjien hunnien tieltä pois. Tätä ilmiötä kutsutaan kansainvaelluksiksi. Myös muutkin kansat hyökkäsivät Roomaan, joka heikentyi entisestään. Rooma poltettiin ja ryöstettiin jo 400-luvun alkupuolella. Vuonna 476 Rooman kaupunki tuhoutui lopullisesti, kun germaanit syöksivät vallasta keisari Romulus Augustuluksen. Keisari kuoli samana vuonna. Tästä alkoi keskiaika, joka kesti tuhat vuotta. Bysantti sen sijaan säilyi lähes tuhat vuotta itsenäisenä valtiona ja suurvaltana.