Kristinusko

Kristinuskon syntyminen

Kristinusko syntyi noin vuonna 30 Jeesus Nasaretilaisen toiminnan myötä.

Jeesus opetti, että Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä. Hän opetti antamaan anteeksi. Hän antoi mallin elää yksinkertaisesti ja auttaa toisia.

Jeesus neuvoi keräämään aarteen taivaaseen ei maan päälle. Tällä hän tarkoitti hyviä tekoja ja rakkautta toisia ihmisiä ja luontoa kohtaan.

Jeesuksen lähimpiä seuraajia, ystäviä, kutsutaan nimellä opetuslapsi. Heitä oli kaksitoista. Myöhemmin heitä kutsuttiin nimellä apostoli, mikä tarkoittaa lähettilästä. Apostolit olivat uuden uskonnon, kristinuskon, ensimmäisiä pappeja ja piispoja.

Jeesus opetti ihmisiä Palestiinassa, nykyisen Israelin ja Palestiinan alueella, Rooman valtakunnan aikaan. Hän teki myös ihmetekoja. Tästä kaikesta kerrotaan Raamatussa, Uuden Testamentin evankeliumeissa.

Kuva: OPH: Pyhät perinteet-kirja.

Jeesuksen opetukset eivät miellyttäneet kaikkia. Lopulta hänet vangittiin ja tuomittiin kuolemaan. Hänet ristiinnaulittiin Jerusalemissa juutalaisen pääsiäisjuhlan aikaan. Evankeliumeissa kerrotaan, kuinka kolmantena päivänä kuolemasta, hauta oli tyhjä ja Jeesus ylösnoussut.

Jeesus ilmestyi opetuslapsille ja antoi heille lähetyskäskyn: menkää, kastakaa ja opettakaa, tehkää kaikki maailman kansat minun opetuslapsikseni.

Kristinusko ja kirkko syntyi ensimmäisenä helluntaina Jerusalemissa.

Kirkon synnystä ja ensimmäisistä seurakunnista kerrotaan Raamatun Uuden Testamentin Apostolien kertomuksissa ja lähetyskirjeissä.

Kristinusko levisi nopeasti Rooman valtakunnassa. Tässä kartassa näkyy kristinuskon leviäminen 300-luvulla.

Kuva: Kirkon historia, Ortodoksin käsikirja.