V VENÄJÄ JA SUOMI ETSIVÄT OMIA TEITÄÄN

21.Venäjää yritetään uudistaa ja yhtenäistää

Lyhyt tiivistelmä: 

 

Pidempi tiivistelmä: 

 Venäjä oli 1800- luvun lopulla suuri mutta heikko valtio 

  • laajentunut nopeasti ja siitä johtuen maassa oli paljon eri  

kansalaisuuksia 

  • tavoitteena oli ollut vaikutusvallan kasvattaminen, hyvät satamat armeijaa ja kaupankäyntiä 

varten, helposti puolustettavat rajat kuten meri ja vuoristo 

 suurvaltaa haluttiin vahvistaa yhtenäistämällä→ yksi venäjää puhuva kansa 

  • uhkana rajanaapurit Saksa ja Japani 
  • Suomi liitetty 1800- luvun alussa osaksi Venäjää, Venäjällä asui kymmeniä eri kansoja 
  • tavoitteena laajentua Välimeren suuntaan → Krimin sota ja Oolannin sota Suomen rannikolla, 

britit ja ranskalaiset hyökkäsivät 

 Venäjän hallinto oli vanhanaikainen 

  • hallitsijana tsaari eli keisari 
  • yksinvaltiaita, jotka päättivät kaikesta ilman valitusoikeutta 
  • nimitti korkeimmat virkamiehet 
  • tavallisilla ihmisillä ei juuri ollut vaikutusvaltaa 
  • asioihin saattoi vaikuttaa parhaiten lahjomalla virkamiehen 

  

Venäjä teollistuu hitaasti 

  • 1800- luvulla vielä maaorjia 
  • Aleksanteri II poisti maaorjuuden 1860 – alussa 
  • rikkaat ja ortodoksinen kirkko olivat suurmaanomistajia 
  • köyhän väestön toiveista huolimatta maanjakoa ei toteutettu 
  • entiset maaorjat ja kaupunkien köyhä väestö elivät nälässä ja kurjuudessa 
  • maatalous elätti valtaosan kansasta, vaikka tuotanto oli tehotonta ja kehittymätöntä 

  

  • nationalismin tavoitteen Venäjällä: keisarikunnan alueella olevien kansojen yhdistäminen, 

lakien yhdenmukaistaminen, 

ortodoksisen kirkon vahvistaminen 

  

  

Suomen autonominen asema vaarantuu 

  

  • Suomella oli omat lait, oma hallinto, omat kielet, rajat, rahat ja armeija 
  • Venäjää ja Suomea yhdisti vain maan ylin johto eli keisari 
  • suomalaiset uskollisia Venäjän johdolle 

→ Suomi haluttiin kiinteäksi osaksi keisarikuntaa, koska haluttiin vahvistaa suurvalta asemaa 

ja parantaa pääkaupunki Pietarin sotilaallista turvallisuutta 

  

Venäläistämistoimet: Suomen posti liitettiin Venäjän postiin, suomalaisten postimerkkien käyttö 

lopetettiin kokonaan 

Bobrikov nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 

kouluihin venäjä pakolliseksi oppiaineeksi 

valtion virkoihin enemmän venäläisiä 

Suomen armeija lakkautettiin   

  • Bobrikov halusi parantaa venäjän kielen ja venäläisten asemaa Suomessa 
  • lopullisena tarkoituksena lopettaa Suomen autonomia ja liittää maa hallinnollisesti kiinteäksi osaksi Venäjää. 

  

  

 

 

22.Sortokausi uhkaa Suomen autonomiaa

Lyhyt tiivistelmä: 

  • Ensimmäinen sortokausi alkoi helmikuun helmikuun manifestilla, jossa suomalaisten lainsäädäntövaltaa kavennettiin 
  • Venäjä tuli Suomen kouluihin pakolliseksi oppiaineeksi 
  • Suomen armeija lakkautettiin ja suomalaiset määrättiin Venäjän armeijaan 
  • Suomalaiset vastustivat muutoksia 
  • Nikolai II:n lupaamat uudistukset ja venäläistoimien lopettaminen päättivät ensimmäisen sortokauden 

 

Pidempi tiivistelmä: 

 

  • suomalaisten oikeuksia kavennettiin siirtämällä lainsäädäntöä Venäjälle 
  • suomalaismiehet määrättiin Venäjän armeijaan 
  • venäjän kielen asemaa parannettiin 

→ Suomessa alettiin puhua sorrosta 

  • Nikolai II antoi vuonna 1899 HELMIKUUN MANIFESTIN, jonka mukaan Suomen lakeja voitiin 

säätää myös Venäjällä→ Suomella oikeus vain mielipiteeseen  

→ tästä alkoi sortokaudeksi kutsuttu aika Suomen historiassa, 

1899 – 1905 ensimmäinen sortokausi 

  

Adressilla venäläistämistoimia vastaan 

  • muutamassa viikossa kerättiin adressiin reilut puoli miljoonaa nimeä 
  • suuressa adressissa keisaria pyydettiin palauttamaan Suomelle takaisin sen vanhat 

oikeudet 

  • 500 miestä lähti viemään adressia Nikolai II: lle, joka ei ottanut sitä vastaan 

  

  

  

Kaikki suomalaiset vastustavat sortotoimia  

  

  1. myöntyvyyslinja: ihmiset, jotka ensimmäisen sortokauden aikana olivat  

sitä mieltä, että Venäjän tekemiin muutoksiin pitäisi suostua→ edes osa autonomiasta säästyisi 

  

  1. passiivinen vastarinta: ihmiset ,jotka olivat ensimmäisen sortokauden aikana sitä mieltä, 

että Suomen lakeja tulisi noudattaa, eikä Venäjän laittomia määräyksiä. monet virkamiehet 

jopa erosivat viroistaan vedoten lakiin ja heitä nimitettiin perustuslaillisiksi 

  

  1. aktivistit: ihmiset, jotka ensimmäisen sortokauden aikana olivat sitä mieltä, että Suomen asioita  

voitaisiin edistää vaikka väkivalloin→ Bobrikovin murha 

  

  1. perustuslailliset järjestivät kutsuntalakkoja, joissa suomalaiset kieltäytyivät menemästä  

Venäjän armeijaan→ asevelvollisuus peruttiin suomalaisilta, korvauksena suomalaiset joutuivat maksamaan enemmän veroja 

  

Bobrikoville vuonna 1903 lähes rajaton valta Suomessa→ perustuslaillisia pidätettiin ja karkoitettiin 

Siperiaan, sanomalehtiä lakkautettiin ja sensuuria kiristettiin , sensuuri on julkaistavan materiaalin ennakkotarkastus. Taide oli hyvä asioiden ilmaisutapa, jolla pystyttiin kiertämään sensuuria. 

  

Venäjällä vallitsevat levottomuudet keskeyttävät sorron 

  • yllättävä tappio Japanille sodassa 1905 
  • kansalaiset vaativat olojen parantamista ja maan kehittämistä 
  • Pietarin verisunnuntaina keisarin joukot tukahduttivat väkivaltaisesti rauhallisen mielenosoituksen→ yleislakko koko maassa → keisarin suostuttava uudistuksiin, venäläistämistoimet peruttiin ja säädyt kutsuttiin koolle valtiopäivien uudistamiseksi 

 

23  YLEINEN ÄÄNIOIKEUS NAISILLE JA MIEHILLE VUONNA 1906 

23 YLEINEN ÄÄNIOIKEUS NAISILLE JA MIEHILLE VUONNA 1906 

Lyhyt tiivistelmä:  

Säätyvaltiopäivät  

  • 4 säätyä (aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat) 
  • jokaisella säädyllä yksi ääni  
  • naisilla ja säätyihin kuulumattomilla miehillä ei äänioikeutta  

 Eduskunta  

  • yleinen ja yhtäläinen äänioikeus  
  • jokaisella täysi-ikäisellä suomalaisella yksi ääni  
  • 200 kansanedustajaa päättää asioista yhdessä 

Eduskuntauudistus:  

Vuoden 1906 suuri muutos, jossa Suomessa otettiin käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Eduskuntauudistuksen myötä kaikki täysi-ikäiset miehet ja naiset saivat osallistua päätöksentekoon. 

Puolue:  

Poliittinen yhdistys, jossa samanmieliset ihmiset pyrkivät ajamaan omia tavoitteitaan. 

Vaalit: 

Tapahtuma, jossa äänioikeutetut ihmiset valitsevat edustajat virkoihin. 

  

 

 

 

 

 

Pidempi tiivistelmä: 

  • Suomessa voimassa säätyvaltiopäivät→ jokaisella säädyllä yksi ääni→ päätökseen 

tarvittiin 3 säädyn tuki 

  • 4 säätyä; aateliset, papit, porvarit ja talonpojat 
  • aatelissäädyllä oli sen kokoon ( alle 1 % kansasta) nähden runsaasti vaikutusvaltaa 
  • kansan enemmistö ( naiset, säätyihin kuulumattomat miehet, köyhät) eivät saaneet osallistua 

päätöksen tekoon 

  • valtiopäivät kokoontuivat 3 vuoden välein 
  •  

Kumouksellinen eduskuntauudistus laajentaa äänioikeuden  

  • kritiikki säätyvaltiopäiviä kohtaan voimistui 
  • yhteiskunnalliset muutokset aiheuttivat levottomuuksia 
  • Venäjältä Suomeen levisi yleislakko, jota kutsuttiin suurlakoksi; joukkomielenosoitus, 

autonomian ja äänioikeuden puolesta 1905→ epävakaassa tilanteessa keisari antoi Suomelle  

määräyksen eduskuntauudistuksessa 

1906 annettu laki ; Suomessa siirryttiin säätyvaltiopäivistä eduskuntaan 

  • muutos tärkeä suomalaisen kansanvallan kehityksen kannalta 
  • eduskuntauudistuksessa Suomeen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, yleinen → kaikki täysi- 

ikäiset 24 vuotiaat, yhtäläinen jokaisella vain yksi ääni 

  • Suomessa naiset saivat ensimmäisenä maailmassa äänioikeuden 
  • uudessa eduskunnassa 200 edustajaa samassa salissa ja päättivät yhdessä asioista 

  

Uudet puolueet valmistautuvat eduskuntavaaleihin 

  

  • suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat ensimmäiset puolueet  
  • puolue: ihmiset, joilla samanlaiset aatteet 
  •  katso taulukko puolueista s. 130  
  • ensimmäiset eduskuntavaalit 1907 
  • vaalityö → kansanedustajat → harva vaalilupaus toteutui sellaisenaan (ristiriitoja) 

→ kansalaiset eivät olleet tottuneet demokratiaan, päätöksen teko hidasta, keisarilla oikeus  

keskeyttää eduskunnan työskentely ja määrätä uudet eduskuntavaalit, jota 

keisari käytti usein 

→ eduskunnan työskentely varovaista ja uudistukset etenivät hitaasti 

Lue kirjasta s. 127 maalaustaiteessa 

 

24.Toinen Sortokausi 

24.Toinen Sortokausi 

Lyhyt tiivistelmä: 

 

Pidempi tiivistelmä: 

  • venäläistoimet aloitettiin lyhyen rauhan ajan jälkeen uudelleen keisarin toimesta 

→ toinen sortokausi 1908- 1917 

  • tärkein venäläistämistoimi oli yhdenvertaisuuslaki 

→ venäläisten virkamiesten nimittäminen suomalaisiin virkoihin 

→ suomalaisten tyytymättömyys kasvoi 

  • keisari hajotti eduskunnan monta kertaa→ eduskunnan työ katkonaista ja todellinen 

valta siirtyi virkamiehille, joista monet venäläisiä 

  • ensimmäinen maailman sota 1914 vaikutti suomalaisiin, vaikka suomalaiset eivät taistelleet 
  • linnoitustyöt tarjosivat töitä monille 
  • sensuuria kiristettiin, sanomalehdet tarkastettiin 
  • matkustamista rajoitettiin 
  • ilmapiiri kiristyi → suomalaisia vangittiin ja karkotettiin maasta 

  

  

Jääkärit lähtivät sotilaskoulutukseen Saksaan 

  

  • joukko nuoria suomalaismiehiä piti aseellista vastarintaa ainoana tapana vastustaa Venäjää 

→ muodostaa Suomen oman armeijan 

→ pyysivät Ruotsilta apua sotilaskoulutukseen, Ruotsi kieltäytyi → puoluettomuuteensa vedoten 

  • Saksa antoi tukensa aktivisteille→ koska Saksa oli sodassa Venäjän kanssa 
  • aktivistien toiminta oli hyvin salaista, koska Venäjä piti sitä vallankumouksellisena toimintana 
  • nuoria miehiä värvättiin salaa, menivät salaisia reittejä Ruotsin kautta Saksaan 
  • kaikkiaan Suomesta lähti noin 2000 miestä sotilaskoulutukseen Saksaan 
  • noin 200 jäi kiinni ja vangittiin, vapautettiin 1917 vallan vaihtuessa Venäjällä 
  • sotilaskoulutuksessa olevia nuoria miehiä alettiin kutsua JÄÄKÄREIKSI 
  • jääkärit saivat Saksassa perusteellisen ja ankaran sotilaskoulutuksen→ muodostettiin yhtenäinen 

sotilasosasto, joka taisteli Saksan riveissä Venäjää vastaan ensimmäisessä maailmansodassa