23 YLEINEN ÄÄNIOIKEUS NAISILLE JA MIEHILLE VUONNA 1906
23 YLEINEN ÄÄNIOIKEUS NAISILLE JA MIEHILLE VUONNA 1906
Lyhyt tiivistelmä:
Säätyvaltiopäivät
- 4 säätyä (aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat)
- jokaisella säädyllä yksi ääni
- naisilla ja säätyihin kuulumattomilla miehillä ei äänioikeutta
Eduskunta
- yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
- jokaisella täysi-ikäisellä suomalaisella yksi ääni
- 200 kansanedustajaa päättää asioista yhdessä
Eduskuntauudistus:
Vuoden 1906 suuri muutos, jossa Suomessa otettiin käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Eduskuntauudistuksen myötä kaikki täysi-ikäiset miehet ja naiset saivat osallistua päätöksentekoon.
Puolue:
Poliittinen yhdistys, jossa samanmieliset ihmiset pyrkivät ajamaan omia tavoitteitaan.
Vaalit:
Tapahtuma, jossa äänioikeutetut ihmiset valitsevat edustajat virkoihin.
Pidempi tiivistelmä:
- Suomessa voimassa säätyvaltiopäivät→ jokaisella säädyllä yksi ääni→ päätökseen
tarvittiin 3 säädyn tuki
- 4 säätyä; aateliset, papit, porvarit ja talonpojat
- aatelissäädyllä oli sen kokoon ( alle 1 % kansasta) nähden runsaasti vaikutusvaltaa
- kansan enemmistö ( naiset, säätyihin kuulumattomat miehet, köyhät) eivät saaneet osallistua
päätöksen tekoon
- valtiopäivät kokoontuivat 3 vuoden välein
Kumouksellinen eduskuntauudistus laajentaa äänioikeuden
- kritiikki säätyvaltiopäiviä kohtaan voimistui
- yhteiskunnalliset muutokset aiheuttivat levottomuuksia
- Venäjältä Suomeen levisi yleislakko, jota kutsuttiin suurlakoksi; joukkomielenosoitus,
autonomian ja äänioikeuden puolesta 1905→ epävakaassa tilanteessa keisari antoi Suomelle
määräyksen eduskuntauudistuksessa
1906 annettu laki ; Suomessa siirryttiin säätyvaltiopäivistä eduskuntaan
- muutos tärkeä suomalaisen kansanvallan kehityksen kannalta
- eduskuntauudistuksessa Suomeen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, yleinen → kaikki täysi-
ikäiset 24 vuotiaat, yhtäläinen jokaisella vain yksi ääni
- Suomessa naiset saivat ensimmäisenä maailmassa äänioikeuden
- uudessa eduskunnassa 200 edustajaa samassa salissa ja päättivät yhdessä asioista
Uudet puolueet valmistautuvat eduskuntavaaleihin
- suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat ensimmäiset puolueet
- puolue: ihmiset, joilla samanlaiset aatteet
- katso taulukko puolueista s. 130
- ensimmäiset eduskuntavaalit 1907
- vaalityö → kansanedustajat → harva vaalilupaus toteutui sellaisenaan (ristiriitoja)
→ kansalaiset eivät olleet tottuneet demokratiaan, päätöksen teko hidasta, keisarilla oikeus
keskeyttää eduskunnan työskentely ja määrätä uudet eduskuntavaalit, jota
keisari käytti usein
→ eduskunnan työskentely varovaista ja uudistukset etenivät hitaasti
Lue kirjasta s. 127 maalaustaiteessa