23 YLEINEN ÄÄNIOIKEUS NAISILLE JA MIEHILLE VUONNA 1906 

Lyhyt tiivistelmä:  

Säätyvaltiopäivät  

• 4 säätyä (aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat) 
• jokaisella säädyllä yksi ääni  
• naisilla ja säätyihin kuulumattomilla miehillä ei äänioikeutta  

 Eduskunta  

• yleinen ja yhtäläinen äänioikeus  
• jokaisella täysi-ikäisellä suomalaisella yksi ääni  
• 200 kansanedustajaa päättää asioista yhdessä 

Eduskuntauudistus:  

Vuoden 1906 suuri muutos, jossa Suomessa otettiin käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Eduskuntauudistuksen myötä kaikki täysi-ikäiset miehet ja naiset saivat osallistua päätöksentekoon. 

Puolue:  

Poliittinen yhdistys, jossa samanmieliset ihmiset pyrkivät ajamaan omia tavoitteitaan. 

Vaalit: 

Tapahtuma, jossa äänioikeutetut ihmiset valitsevat edustajat virkoihin. 

  

 

 

 

 

 

Pidempi tiivistelmä: 

• Suomessa voimassa säätyvaltiopäivät→ jokaisella säädyllä yksi ääni→ päätökseen 

tarvittiin 3 säädyn tuki 

• 4 säätyä; aateliset, papit, porvarit ja talonpojat 
• aatelissäädyllä oli sen kokoon ( alle 1 % kansasta) nähden runsaasti vaikutusvaltaa 

• kansan enemmistö ( naiset, säätyihin kuulumattomat miehet, köyhät) eivät saaneet osallistua 

päätöksen tekoon 

• valtiopäivät kokoontuivat 3 vuoden välein 
•  

Kumouksellinen eduskuntauudistus laajentaa äänioikeuden  

• kritiikki säätyvaltiopäiviä kohtaan voimistui 
• yhteiskunnalliset muutokset aiheuttivat levottomuuksia 
• Venäjältä Suomeen levisi yleislakko, jota kutsuttiin suurlakoksi; joukkomielenosoitus, 

autonomian ja äänioikeuden puolesta 1905→ epävakaassa tilanteessa keisari antoi Suomelle  

määräyksen eduskuntauudistuksessa 

1906 annettu laki ; Suomessa siirryttiin säätyvaltiopäivistä eduskuntaan 

• muutos tärkeä suomalaisen kansanvallan kehityksen kannalta 
• eduskuntauudistuksessa Suomeen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, yleinen → kaikki täysi- 

ikäiset 24 vuotiaat, yhtäläinen jokaisella vain yksi ääni 

• Suomessa naiset saivat ensimmäisenä maailmassa äänioikeuden 

• uudessa eduskunnassa 200 edustajaa samassa salissa ja päättivät yhdessä asioista 

  

Uudet puolueet valmistautuvat eduskuntavaaleihin 

  

• suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat ensimmäiset puolueet  

• puolue: ihmiset, joilla samanlaiset aatteet 
•  katso taulukko puolueista s. 130  
• ensimmäiset eduskuntavaalit 1907 
• vaalityö → kansanedustajat → harva vaalilupaus toteutui sellaisenaan (ristiriitoja) 

→ kansalaiset eivät olleet tottuneet demokratiaan, päätöksen teko hidasta, keisarilla oikeus  

keskeyttää eduskunnan työskentely ja määrätä uudet eduskuntavaalit, jota 

keisari käytti usein 

→ eduskunnan työskentely varovaista ja uudistukset etenivät hitaasti 

Lue kirjasta s. 127 maalaustaiteessa