Kun solu tarvitsee toimintaansa tiettyä proteiinia, tietty geeni aktivoituu dna:ssa. Koska dna on melko kestävä ja suurikokoinen molekyyli, sen lukeminen suoraan proteiiniksi vaatisi paljon energiaa. Tämän vuoksi dna:n koodi on muutettava toiseen muotoon. Yksijuosteinen rna sopii rakenteensa ja kokonsa vuoksi paremmin viestinvälitysmolekyyliksi kuin kaksijuosteinen dna.

Geenien aktivoituminen johtaa tapahtumasarjaan, jossa dna:n emäsjärjestys kopioidaan rna-molekyyliin (lähetti-rna). Lähetti-rna välittää dna:n koodin tuman ulkopuolelle. Tätä prosessia kutsutaan transkriptioksi.

Transkriptio alkaa, kun dna:n kaksoiskierre aukeaa muutamien proteiinien avustamana. Paikalle saapuu entsyymi, jota kutsutaan rna-polymeraasiksi. Rna-polymeraasi muodostaa yksijuosteisen dna:n rinnalle nukleotideista yksijuosteisen rna-molekyylin. Rna-molekyyli rakentuu dna:n mallijuosteen rinnalle emäsparisäännön mukaisesti. Koska syntyvän rna-molekyylin emäsjärjestys on sama kuin dna:n vastakkaisen juosteen emäsjärjestys, kutsutaan vastakkaista juostetta koodaavaksi juosteeksi. (Muista, että dna:n T-emästä vastaa rna:ssa U-emäs!)

Syntyvää rna-molekyyliä kutsutaan lähetti-rna:ksi (mRNA, messenger RNA), sillä se välittää dna:n sisältämän informaation solulimassa olevalle ribosomille. Tumallisilla eliöillä lähetti-rna:ta muokataan siten, että se voi tarttua myöhemmin ribosomiin. Lisäksi siitä leikataan pois sellaiset osat, joita ei tarvita proteiinisynteesissä. Tämän jälkeen valmis lähetti-rna kuljetetaan tumasta ulos tumahuokosten kautta.