9.1 Silmä ja näköaistimus
Aistimuksen synty
- Aistin soluille tulee ärsyke
- Aistinsolujen ärsytyskynnys ylittyy
- Hermosolut vievät aistinsolujen luoman impulssin aivoihin
- Hermojen tuoma tieto tulkitaan aivoissa
Aistimus syntyy AINA aivoissa. Aistinelimet ovat vain välineitä, jotka keräävät aistitietoa.
Silmä
- Silmän aistinsolut reagoivat valoon
- Silmän rakenteita:
- Pupilli: aukkko, jota kautta valo pääsee silmään
- Iris: säätelee pupillin kokoa; pimeässä suuri pupilli, valossa pieni
- Linssi: taittaa silmään tulevaa valoa ja säätelee itseään (omaa paksuuttaan) siten, että voimme katsoa kauas ja lähelle
- Sädelihas ja ripustin: säätelee linssin muotoa
- Lasiainen: taittaa valoa
- Verkkokalvo: aistinsolut eli sauvat ja tapit
- Sauvat toimivat hämärässä
- Sauvat tarvitsevat näköpurppuraa toimiakseen
- Tapit aistivat värit
- Sauvat toimivat hämärässä
- Keskikuoppa: tarkan näkemisen alue, vain tappeja
- Sokea täplä: kohta, josta näköhermo lähtee
- Ei lainkaan aistinsoluja, joten ei näkökykyä
- Kuva muodostuu verkkokalvolle ylösalaisin
- 2 silmää katsoo eteen päin -> kolmiulotteinen näkö
- Tieto tulkitaan isoaivoissa näköalueella
- Linssin muoto:
- Linssi on paksu, kun sädelihas on supistunut ja ripustimet löystyneet -> ihminen katsoo lähelle
- Linssi on ohut, kun sädelihas on rentoutunut ja ripustimet ovat kireällä -> ihminen katsoo kauas