Järjestökoulutuksen arvioinnista kannattaa tehdä sopivan kevyttä, mutta kuitenkin sellaista, että se antaa käsityksen koulutuksesta. Usein karttunutta tietoa pystyy käyttämään yhdistyksen muunkin toiminnan kehittämiseksi. Myös useat koulutusta rahoittavat tahot edellyttävät, että raportoitaessa toimintaa koulutuksen päätteeksi, on yhdistyksellä esittää arviointitietoja osana raportointiaan. 

Mitä sitten tulisi arvioida? Yhdistykset voivat arvioida koulutusta monesta näkökulmasta. Keskeinen tieto on se, ovatko opiskelijat saaneet koulutuksessa niitä tietoja ja taitoja, joita oli tarkoitus oppia. Lisäksi yhdistystä voi kiinnostaa, miten koulutuksen ryhmädynamiikka toimi ja miten ryhmämuotoinen oppiminen kaikkineen sujui. Lisäksi on tärkeää arvioida sitä, miten koulutus vaikutti yhdistykseen eli tukiko ja täydensikö se yhdistyksen muuta toimintaa.

Arviointia helpottaa, mikäli ennen koulutusta on asetettu oppimiselle tavoitteita. Näiden toteutumista voi palata tarkastelemaan jo koulutuksen aikana tai viimeistään koulutuksen päätteeksi esimerkiksi edellä mainituista yksittäisen opiskelijan, opiskelevan ryhmän ja koko yhdistyksen näkökulmista. 

Miten arvioidaan? 

Hyvä tapa varmistaa, onko oppimisen tavoitteet saavutettu, on kerätä opiskelijoilta palautetta onnistumisesta. Erilaisilla palautelomakkeilla palautetta voidaan kerätä tarvittaessa myös nimettömänä. Tämän lisäksi sellaisen keskustelun käyminen, jossa opiskelijat pääsevät kertomaan oppimastaan ja koulutuskokemuksestaan myös sanallisesti, on usein paikallaan. Palautteen keruun ei tarvitse olla aikaa vievää ja monimutkaista, vaan palautetta voi kerätä luovasti ja toiminnallisesti esimerkiksi erilaisin fiilisjanoin. Ohjaajaa tai kouluttajaa ei myöskään kannata unohtaa arviointitiedon antajana, sillä hänellä on usein tarkkanäköisiä huomioita oppimisesta ja koulutuksen laadusta. 

Mitä kannattaisi arvioida? 

Arviointitietoa kerätessä kannattaa pohtia, minkälaista tietoa koulutuksen onnistumisesta tarvitaan ja rajata arviointikysymyksiä sen mukaisesti. On tärkeää miettiä, miten arvionnista saatua tietoa aijotaan käyttää, sillä kerätystä tiedosta ei ole iloa, mikäli se ei tule käyttöön. Usein pitkien kysymyslistojen sijaan kannattaa keskittyä muutamaan keskeiseen kysymykseen ja näkökulmaan. Näin saadun tiedon käsittely pysyy kohtuullisena ja vastausprosentitkin esimerkiksi palautekyselyissä paranevat.

Tässä joitakin esimerkkikysymyksiä: 

• Miten opiskelijat ovat kehittyneet ja mitä ovat oppineet?
• Millainen ilmapiiri ja yhteishenki koulutuksessa oli? Ryhmäytyivätkö opiskelijat hyvin?
• Miltä koulutuksen kesto vaikutti?
• Tukivatko valitut opiskelumenetelmät oppimista? 
• Pääsivätkö opiskelijat jakamaan kokemuksia, tietoja ja taitoja?
  
  

Koulutuksen arviointia voi tehdä monella tavalla ja kokeilemalla löytyvät kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvat tavat ja menetelmät. Arvioinnissa mukana olevien kanssa on hyvä käydä keskustelu arvioinnin merkityksestä ja muistuttaa lempeästi siitä, että arvioinnissa ei ole kyse arvostelusta vaan yhdistyksen koulutuksen kehittämisestä yhdessä entistäkin toimivammaksi. 

Lisävinkkejä arviointiin:

• Kansalaisfoorumin Arvioijakoulutus
• Arviointi ja tulevaisuustyö - Vaikuttavasti.fi - Opintokeskus Sivis
• Värikästä palautetta – välineitä palautteen antamiseen | RyhmäRenki