Islam leviää keskiajalla


Islamin uskonto syntyi Arabian niemimaalla 600-luvulla. Sen perustaja Muhammed kertoi ihmisille Allah-jumalasta ja islamin uskon peruspilareista: uskontunnustuksesta, rukouksesta, paastosta, almuverosta ja pyhiinvaelluksesta. Islamin usko levisi eteläiseen Espanjaan saakka ja valloitettuihin maihin syntyi korkeatasoinen kulttuuri. Arabiankieliset muslimit ottivat oppia antiikin Kreikan filosofeista ja tieteistä ja myös taide kukoisti. Arabit olivat eurooppalaisia edellä niin matematiikassa, lääketieteessä kuin tähtitieteessäkin. Ajan mittaan arabialaiset numerot syrjäyttivät roomalaiset numerot.

Ristiretket


Kiista Jerusalemin hallinnasta käynnisti ristiretket. 1000-luvulla paavi Urbanus vetosi kristinuskoisiin ritareihin, jotta nämä lähtisivät vapauttamaan pyhää maata islaminuskoisten hallinnasta. Paavi lupasi lähtijöille taivaspaikat ja synnit anteeksi. Ritarit ottivat tunnuksekseen ristin ja lähtivät matkaan. Matkalla ristiretkeläiset ryöstivät ruokaa ja tarvikkeita ihmisiltä uskonnosta riippumatta. Ristiretkeläiset perustivat pyhälle maalle omia siirtokuntiaan, mutta arabit valtasivat maansa nopeasti takaisin. Sotimisesta huolimatta kristityt ja arabit elivät yhdessä myös rauhanomaisesti. Ristiretkien seurauksena Eurooppaan alkoi virrata tavaroita ja tietoa. Eurooppalaiset ihastuivat itämaisiin lasitavaroihin, peileihin, uusiin mausteisiin ja hedelmiin. Shakin peluu ja kahvin juonti yleistyivät Euroopassa.