Vihreiden ”joustopäivät”, kuten eräs pieni oppija niitä iloiten nimitti, täyttyivät erilaisista leikeistä ja leluista, joita havainnointiin historian näkökulmasta.

Ensin virittäydyttiin entisajan tunnelmiin katselemalla vanhoja taulukuvia, joita oli ikuistettu digimuotoon vanhan Puistokoulun ajoilta. Esillä oli myös vanhoja esineitä, joista arvuuteltiin, mitä ne olivat, mitä niillä tehtiin ja mistä ja miten ne oli valmistettu. Sen jälkeen siirryttiin omaan pihaan leikkimään perinneleikkejä. ”Ruut, ruut kello löi jo kaks´toista” tuli tutuksi samoin kuin käpylehmät, joita innokkaasti rakennettiin yhdessä pihalla. Lehmiä hoideltiin ja hyvät aitaukset niille myös rakenneltiin.

Seuraavan torstaina oli todella jännittävän retken aika. Koteihin oli saapunut viesti, jossa pyydettiin ottamaan mukaan reppu museoretkeä varten. Ennen retken alkua pakattiin reppuun omat eväät ja sitten urheasti parijonossa käveltiin kaupungin halki aina Seminaarin mäen Älylään saakka vierailulle Keski-Suomen museoon. Museossa vihreiden ryhmä jakaantui kahteen porukkaan, joista toinen tutustui vanhoihin leluihin ja loihti uusia rompepajassa, toisen ryhmän tutustuessa näyttelyyn, jossa nähtiin elämän menon muutosta aina kivikaudesta alkaen ”mummon ja papan aikaan” asti. Museokäynti oli monelle elämys ja usea retkeläinen aikoi tuoda kotiväenkin vierailulle museoon. Makoisten eväiden nauttimisen jälkeen paluumatka alkoi ja hienosti jaksoivat retkeläiset perille asti pienimmästä isompaan.