Rooman tasavalta

Rooman tasavallan aikana kansa oli jakautunut rikkaisiin ja köyhiin, patriiseihin ja plebeijeihin. Valta oli rikkailla roomalaissuvuilla, patriiseilla, jotka päättivät asioista senaatin kokouksissa. He hoitivat myös arvostetuimpia työtehtäviä eli virkoja.

Plebeijit olivat tavallisia kansalaisia; käsityöläisiä, kauppiaita ja viljelijöitä. he sotivat Rooman armeijassa ja maksoivat veroja. Plebeijit saivat äänensä kuuluviin, kun he saivat kansankokoukseen oman edustajan, kansantribuunin.

Roomassa oli myös orjia. Lain mukaan orjat olivat isäntiensä omaisuutta. Rooman valloitussotien myötä orjien määrä kasvoi. Sotavankien lisäksi rikollisista tai velkaantuneista ihmisistä tuli orjia.

Tasavallan ajan Roomassa oli usein tavallisen kansan ja ylimystön välisiä riitoja. Ongelmista huolimatta Rooma laajeni koko ajan. Valloittamiaan alueita eli provinsseja se piti tiukassa otteessa noudattamalla ovelaa taktiikkaa, joka tunnetaan nimellä "hajoita ja hallitse". Tämän periaatteen mukaan voitetuille kansoille annettiin eriarvoinen asema Rooman valtakunnassa. Valloitetut alueet saatiin riitelemään keskenään ja ne olivat liian heikkoja vastustamaan Roomaa.


Forum Romanum

Rooman valtakunnan hallinto keskittyi sen keskustorille, Forum Romanumille. Siellä kokoontui kansankokous ja siellä olivat tärkeät hallintorakennukset: pääjumala Juppiterin temppeli, oikeuspalatsi Basilika Julia sekä senaatin kokouspaikka Curia. Rooman kansalaisilla oli kansankokouksissa puheoikeus. Puheet pidettiin puhujalavalla.

Forumilla järjestettiin myös oikeudenkäynnit. Ihmiset saapuivat sinne kuuntelemaan syytettyjen ja syyttäjien puheenvuoroja.



Käy virtuaalikierroksella rekonstroidulla Forum Romanumilla