Kysymys 4

Miten alueelliset, kansalliset ja kansainväliset elinikäisen ohjauksen hyvät käytännöt huomioidaan alueellisten ohjausjärjestelyjen visioinnissa?
Etelä-Pohjanmaa

Ohjausjärjestelyjen organisoinnissa tullaan huomioimaan hyvät käytännöt monipuolisesti ja poikkitieteellisesti. Ohjausjärjestelyjen alueellisella koordinaatiolla on tässä merkittävä tehtävä ja kokoonkutsujan rooli. Myös laadukkaiden ja strategisesti merkittävien ohjaushankkeiden verkostomainen suunnittelu, haku ja toteutus sekä niiden tulosten levittäminen ja jatkojalostaminen on tärkeää. Kansainvälistä liikkuvuutta ja asiantuntijavaihtoa sekä niiden tuomia ideoita ja innovaatioita tulee hyödyntää tavoitteellisemmin visioinnissa.

Etelä-Savo

Olemme tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisten Ohjaamojen ja Kohtaamon kanssa. Olemme ottaneet vaaria Opin ovi Etelä-Savon tekemästä työstä ja esim. Kopasesta (http://www.kopase.fi/ajankohtaista) ja Tajua mut! -toiminnasta (http://www.sitra.fi/hankkeet/liputus-nuoren-tukena). Myös Pohjois-Savon ohjauksen laadun arvioinnista olemme ottaneet itsellemme tavoitteita vietäväksi eteenpäin esim. Ohjaamojen tuki -hankkeessa sen arviointiosuudessa. Seuraava visiointi, jossa kaikki hyvät käytännöt ovat pöydässä, on 25.8.2015 aamupäivällä, jolloin Ohjaamo-toimijat kaikkine kuntien edustajineen kokoontuvat tutustumaan toisiinsa ja ideoimaan ohjauksen tulevaisuutta 2020 ja 2025. Tällä porukalla kokoonnumme säännöllisesti ja luomme työskentelystä tavoitteellista myös tulevaisuuden visioinnissa.

Kansainväliset käytännöt tulevat pitkälti ELPGN:n kautta mutta myös esim. opinnäytteiden ja muiden tutkimuksien ja selvitysten avulla pääsemme niitä lähemmäs (ks. esim. https://peda.net/hankkeet/eejn/ilmoitustaulu/npktamoe). Olemme ottaneet jokaiseen kokoontumiseen mukaan uusimmat kansainväliset ja kotimaiset lähteet ja käsitelleet niitä erisyvyisesti (ks. esim. kutsu ja ohjelma 25.8.: https://peda.net/hankkeet/eejn/kokoontumiset/kokoontumiset-2015/2iotvejek).

Häme
  • Benchmarkkaamalla hyviä käytäntöjä
Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjestää yhteistyössä verkostojen kanssa hyvien käytäntöjen seminaareja, koulutuksia, valmennuksia. Aineistot on laitettu ja laitetaan jatkossakin internettiin (ohjausosaamisen kehittäminen) sekä aineistolinkit toimitetaan myös sähköpostitse verkostolle. Ohjausosaamisen kehittämistyöryhmän myötä ja muutenkin hyödynnetään ELY-keskusten välistä ohjausyhteistyötä. ELO-torille kootaan koulutuksia, aineistoa hyvistä ohjauskäytännöistä, joten niitä hyödynnetään. Valtakunnalliset seminaarit hyödynnetään sekä CIMOn kanssa tehtävä yhteistyö (kansainväliset hyvät ohjauskäytännöt - samoin KEHA ja Vokes.

Kainuu

Elo-verkosto seuraa toisten alueiden elo-toimintaa mm. elotorin kautta ja valtakunnallisissa työkokouksissa sekä julkaisuja. Valtakunnalliselta koordinoinnilta toivomme tiivistettyä tietoa kansainvälisestä elo-toiminnasta, koska sen seuraamiseen ei virkatyössä jää aikaa.

Keski-Suomi
  1. Olemme avoimia hyville käytännöille. Rajallisesti ehdimme niitä etsimään. Mutta sovellettavia löydettäessä otamme mukaan innovointiin.
  2. Yhteiset some-alustat ovat käytössä hyvien käytäntöjen ”haravoinnissa”, jossa käytäntöjä voidaan levittää. Tällä hetkellä keskustelu käy vilkkaana esim face-book sivulla Ohjaamot puhuvat ja Etsivä nuorisotyö.
Lappi

Lappi on osallistunut aktiivisesti valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin ja ollut mukana verkostoissa, joissa uusinta tietoa on saatu. Alueellinen toiminta on niin koordinoitua, että alueelliset hyvät käytännöt saadaan jalkautettua sitä kautta.

Pirkanmaa

Hyvien käytäntöjen leviäminen ja käyttöönotto on kovin vähäistä. Liian usein kehittämistyö aloitetaan alusta, työ joka on tehty jo moneen kertaan jossakin muualla. Aluetason kehittämisessä hyvien käytäntöjen leviäminen on edistynyt Laituri- hankeen ja alueellisten ELO-ryhmien (+Vokes ja ministeriöt) –kokoontumisten myötä. Valtakunnallisella ELO-ryhmällä olisi tässä kokonaisuudessa hyvin keskeinen rooli, mutta se ei ole tähän mennessä juurikaan näkynyt.

Pohjanmaa

Kuten edellä on mainittu alueelliset tarpeet pyritään kartoittamaan ja huomioimaan mahdollisimman kattavasti. Niissä sovelletaan kansallisia ELO toiminnan periaatteita ja esimerkiksi ELO -opasta, sekä hyvä ohjauksen periaatteita. Lisäksi seurataan tiiviisti esimerkiksi Raimo Vuorisen eurooppalaista yhteistyötä ja sen tuloksia. Meillä on myös toimijoita, jotka ovat mukana Pohjoismaisessa ohjauksen yhteistyöryhmässä.

Pohjois-Karjala

Ohjausjärjestelyt rakentuvat pääosin kunkin hallinnonalan linjausten mukaisesti ministeriötasolla esim. TEM ja OKM. Näin ollen suurin osa ohjausjärjestelyistä visioidaan näillä hallinnon tasoilla. Alueelliseen toimintaan haetaan hyviä käytäntöjä muilta alueilta ELYjen välisellä yhteistyöllä esim. ELO-tori, valtakunnalliset seminaarit ym. sekä huomioiden kansalliset linjaukset.

Pohjois-Pohjanmaa

Vastaus

Pohjois-Savo

ELO-verkostojen ja yhteistyöryhmien toimintojen esittäytyminen omilla avoimilla foorumeillaan sekä ELO-toimintaa varten tehtyjen yhteisten foorumien luominen (esimerkiksi ELO-tori) tarjoavat parempia mahdollisuuksia hyvien käytänteiden leviämiselle.

Satakunta

Hyviä käytäntöjä on siirretty aluetasolla toimijoiden välillä. Jatkossa pitää panostaa kansallisten ja myös kansainvälisten käytäntöjen levittämiseen. Kansalliset yhteiset kokoontumiset edesauttavat hyvien käytäntöjen levittämistä.

Uusimaa

Vastaus

Varsinais-Suomi

Vastaus

Svensk vägledning

Vastaus