Muistiinpanoja
Kappale 7
Jääkausi
- Aika, jolloin jäätiköt kasvavat.
- Jääkaudella on lämpökausia eli aikoja, jolloin suurin osa jäätiköistä sulaa. (Mutta eivät kaikki.)
- Nyt elämme lämpökautta.
- Menemme kohti uutta jääkautta, jolloin ilmasto viilenee ja jäätiköt kasvavat.
- Jääkaudella suurin osa sateista tulee lumena. Vuoristoissa lumikerrokset kasvavat paksuutta ja muuttuvat hitaasti jääksi. Tulee vuoristojäätiköitä.
- Viimeisin jääkausi alkoi 115 000 vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten.
Ilmastoa ovat muuttaneet
- Maapallon kiertoradan muoto muuttuu.
- Maapallon pyörimisakselin kulma muuttuu.
- Jäätiköt heijastavat auringon lämmittävää säteilyä pois ja ilmasto viilenee.
Jäätiköityminen = ilmiö, jossa jäätiköt kasvavat.
- Vuoristossa oleva vuoristojäätikkö kasvaa ja laajenee rinnettä alaspäin.
- Vuoristojäätikkö kasvaa mantereita peittäväksi mannerjäätiköksi.
- Jäätikkö saattaa edetä 25-30 metriä vuoden aikana, kun on erittäin kylmä.
- Eläimet ja kasvit ehtivät sopeutua jääkauteen, koska jääkausi tulee hitaasti.
Kappale 8
Maalajit
- Moreeni
- Syntyi, kun jäätikkö rikkoi kalliosta irti eri kokoisia kiviä ja kuljetti niitä mukanaan. Kun jäätikkö suli, kivet kasautuivat maalajiksi nimeltä moreeni.
- Moreenissa on eri kokoisia kiviä sekaisin.
- Moreeni on lajittumaton maalaji.
- Lajittunut kivennäismaalaji
- Jäätikössä olleet kivet kulkivat jäätikön sulamisvesien mukana. Sulamisvedet lajittelivat kivet koon mukaan.
- Yhtä raekokoa (=vain yhden kokoisia kiviä) sisältävä maalaji.
- sora, hiekka, hiesu, hieta, savi
Jäätikön edetessä syntyi
- U-laakso
- Vuoristojäätikkö on liikkunut rinnettä alaspäin ja samalla kuluttanut pyöreäreunaisen U:n mallisen laakson.
- Jos laakso on täyttynyt merivedellä, on kyseessä vuono.
- Silokallio
- Mannerjäätikkö on hionut kallion sileäksi.
- Siirtolohkare
- Mannerjäätikkö on ottanut mukaansa ison kiven lohkareen. Sulaessaan jäätikkö on tiputtanut kiven lohkareen sinne, missä se nykyisin sijaitsee.
- Drumliini
- Muodostuu moreenista.
- Jäätikkö on kulkenut eteenpäin. Kulkiessaan eteenpäin jäätikkö on kerrostanut moreenia kallionyppylän päälle pisaranmuotoiseksi mäeksi.
- Jäätikön liikesuunnan mukainen muodostuma.
Jäätikön pysähtyessä syntyi
- Reunamuodostuma
- Muodostuu moreenista ja moreenin päälle kasautuneesta hiekasta ja sorasta.
- Jäätikkö on puskenut eteensä moreenivallin ja pysähtynyt paikoilleen. Jäätikön sulamisvedet ovat kerrostaneet moreenivallin päälle hiekkaa ja soraa.
- Jäätikön liikesuuntaa vastaan oleva muodostuma.
Jäätikön sulaessa syntyi
- Harju
- Muodostuu sorasta ja hiekasta. Ydin on soraa ja sen päällä on hiekkaa.
- Jäätikköön syntyy railo tai tunneli, jossa virtaa joki. Joki kerrostaa ensin soran ja soran päälle hiekan.
- Pitkulainen mutkitteleva muodostuma.
- Jäätikön liikesuunnan mukainen muodostuma.
- Suisto
- Muodostuu hiekasta.
- Joki kasaa hiekan jokisuulle mereen tai järveen.
- Suppakuoppa
- Muodostuu usein hiekasta.
- Jäätiköstä irtoaa lohkare, joka hautautuu maahan, kun joki kuljettaa lohkareen päälle maa-ainesta. Kun lohkare sulaa, lohkareen päällä ollut maa-aines romahtaa alas ja muodostaa kuopan.
- Hiidenkirnu
- Muodostuu kallioon.
- Kallion koloon jää kivi, jota jäätikön sulamisvedet pyörittävät kolossa. Kun kivi pyörii kolossa kauan, se poraa itselleen kaivon.
Kappale 9
Elämää jääkaudella
- mannerjäätikön reunalla kasvoi paljon arokasvillisuutta. Kasvillisuus oli hyvää ruokaa suurille kasvinsyöjille, joita ihmiset metsästivät.
- Jääkauden lopulla monet isot nisäkkäät katosivat ilmaston muuttumisen ja metsästyksen takia.
Maankohoaminen
- Suomessa oli noin 3 kilometriä paksu mannerjäätikkö, joka painoi maan kuorta lommolle noin kilometrin verran.
- Kun mannerjäätikkö suli pois, alkoi maa kohota takaisin alkuperäiseen korkeuteen.
- Maan kohoamisen seurauksia
- Saaret kasvavat mantereeseen kiinni.
- Satama-alueet madaltuvat ja niitä on ruopattava.
- Rannikkokaupungit muuttuvat sisämaakaupungeiksi.
- Muinaiset rannat ovat nykyään mäkien rinteillä ja niitä kutsutaan muinaisrannoiksi.
- Maankohoamista tapahtuu yhä ja nopeinta se on Perämeren alueella.
Suomen asuttaminen
- Mannerjäätikön sulamisen takia Itämerellä on ollut useita järvi- ja merivaiheita ennen kuin syntyi nykyinen Itämeri.
- Suomi oli aluksi lähes kokonaan veden alla, kunnes maankohoaminen sai Suomen nousemaan vedestä.
- Suomen varhaisin asutus on sijainnut silloisella rannikolla ja jokien varrella.
Harjujen ja reunamuodostumien hyödynnys
- Harjuja ja reunamuodostumia pitkin on muinoin kulkenut paljon teitä, koska ne ovat olleet helppokulkuisia alueita.
- Nykyäänkin tietä tehdään hajujen ja reunamuodostumien päälle.
- Harjut ja reunamuodostumat ovat hyviä pohjavesialueita, koska sora suodattaa sadevedestä helposti pohjavettä.
- Harjujen ja reunamuodostumien hiekkaa on kaivettu paljon betonin valmistuksen käyttöön.
- Nykyisin harjuja ja reunamuodostumia suojellaan, koska niillä elää harvinaisia eliölajeja.
Maalajit
- Kivennäismaalajit
- Moreeni, sora, hiekka, hiesu, hieta, savi
- Eloperäiset maalajit
- Multa, muta, lieju, turve, kangasturve