Minolainen kulttuuri ja Kreeta

 

Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri syntyi Kreetan saarella. Sitä kutsutaan minolaiseksi kulttuuriksi. Tämä kreikkalaista kulttuuria edeltänyt kulttuuri vaikutti pronssikaudelta (3000–1450 eaa) ja oli saanut jotain vaikutteita Egyptistä. Kulttuuri on saanut nimensä Minotaurus-tarusta tutun Minos-kuninkaan mukaan.

Minolainen kulttuuri perustui kaupankäynnille, kreetalaiset olivatkin aikansa mahtavin kauppakansa, joilla oli suuri laivasto. Sen ansiosta he olivat omana aikanaan merkittävä mahti itäisellä Välimerellä. Heillä oli siirtokuntia mm. Manner-Kreikassa.

Kaupankäynti loi vaurautta, mikä mahdollisti suurten palatsien rakentamisen. Kuuluisin palatseista oli Knossoksen palatsi.

Saarelta ei ole löydetty sotilaslinnoituksia eikä taisteluaseita. Minolainen kulttuuri olikin rauhanomainen. Minolaisessa yhteiskunnassa harjoitettiin erilaisia ammatteja. Naisten vahvan aseman on epäilty olevan merkkinä naisten hallitsevasta asemasta. Naisilla saattoi ainakin papittarina olla vahva asema. Jälkikäteen heidän asemastaan on kuitenkin mahdotonta sanoa varmaa, vaikka myöhemmät kreikkalaiset tarinat kertovatkin heidän mahtavasta asemastaan.

Puun ja muun eloperäisen materiaalin hävittyä, historian myrskyissä säilynyt minolainen taide koostuu pääosin rakennustaiteesta eli arkkitehtuurista, poltetuista saviesineistä eli keramiikasta, seinämaalauksista, sineteistä ja kivikaiverruksista. Koska minolaisten varallisuus ei ollut maataloudesta tai sodankäynnistä riippuvainen, heillä oli aikaa paneutua taiteeseen.

Minolaisessa kulttuurissa härkä oli pyhä eläin. Uskontoon kuului vaarallinen härkätanssi, jossa nuoret hyppivät härän selän yli.

Minolaisia uskonnollisia symboleja olivat sarvekas härkä, kaksiteräinen kirves, käärme, aurinko, pylväs ja puu. Suurin osa minolaisista jumalaista olivat jumalattaria eli naispuolisia jumalia.

Tärkeä minolaisille oli äitijumalatar ja eläinten valtiatar, joka suojeli kaupunkeja, koteja, pelloilta korjattua satoa ja manalaa. Kyseessä saattoi kuitenkin olla yhden jumalattaren kaksi ilmenemistapaa. Jumalatar kuvataan usein käärmeiden, lintujen ja unikoiden kanssa, usein päälaellaan jokin epämääräinen eläinhahmo. Jumalatar liittyi sekä miespuoliseen "maanjäristäjään", joka kuvattiin härkänä että aurinkoon, joka kuoli joka syksy syntyäkseen uudelleen keväällä.

Ilmeisesti minolainen kulttuuri tuhoutui tulivuoren purkauksen seurauksena.


Knossoksen palatsi Kreetalla