1. Yhdistystoiminta
Yhdistystoiminta
Koulutuksen ensimmäisessä osiossa tutustutaan yhdistystoimintaan yleensä - mitä se on ja miten suosittu yhdessä toimimisen muoto on lähtenyt liikkeelle Suomessa?
Yhdistystoiminta on yhteistä toimintaa ja toiminnassa voi olla mukana monella tavalla. Yhdistyksen tärkein voimavara ovat sen jäsenet, heillä tulee myös olla mahdollisuus osallistua yhdistyksen toimintaan ja perustehtävän toteuttamiseen. Jokainen jäsen on tasavertainen ja täysivaltaisella jäsenellä on oikeus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan ja päätöksiin. Päätöksiä, joilla toimintaa ohjataan tehdään erilaisissa kokouksissa.
Suomessa on rekisteröityjä yhdistyksiä yli 100 000 ja lisäksi kymmeniä tuhansia rekisteröimättömiä toimijoita. Rekisteröidyllä yhdistyksellä tarkoitetaan yhdistystä, jonka tiedot, säännöt ja nimenkirjoittajat on ilmoitettu Patentti- ja rekisterihallitukselle. Rekisteröity yhdistys on oikeustoimikelpoinen ja se voi toimia esimerkiksi taloudellisesti laajemmin kuin rekisteröimätön toimija. Tällainen yhdistys voi esimerkiksi tehdä sopimuksia, palkata työntekijöitä, ottaa vastaan lahjoituksia, omistaa kiinteää omaisuutta jne.
Kaikkea yhdistystoimintaa säätelee yhdistyslaki. Yhdistyslaki määrittää myös yhdistyksen sääntöjen raamit. Vuoden 2022 aikana ollaan yhdistyslakia uudistamassa, näiden uudistusten myötä myös yhdistysmalleihin ja toimivaltaan voi tulla muutoksia, jotka vaikuttavat säädöksiin.
Mitä yhdistystoiminta on?
Mikä asia sytyttää - minkä eteen haluan toimia? Miksi asia on tärkeä ja millaisia toimia asian eteen voi tehdä? Miten itse haluan toimia ja edistää sitä?
Yhdistystoiminta on aatteellista toimintaa, jossa toteutetaan yhdistyksen toiminta-ajatusta. "Aatteellisuus" on tässä tapauksessa laaja käsite. Se tarkoittaa sitä, että toimitaan jonkin hyvän asian vuoksi, ei taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi.
Aatteellisia yhdistyksiä ovat mm:
- kulttuuri-, sosiaali- ja hyväntekeväisyysyhdistykset
- ajanviete-, urheilutoiminta- ja harrastusyhdistykset
- ammatilliset etujärjestöt
- poliittiset puolueet.
Yhdistyksen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Sitoutuminen aktiiviseen toimintaan vie aikaa ja vaatii työpanosta. Vapaaehtoistyö ja vaikuttamistyö ovat esimerkkejä yhdistystoiminnasta.
Esimerkiksi urheiluseuroissa suuri määrä aikuisia tekee ilmaista työtä valmennustehtävissä, huoltojoukoissa ja varainhankinnassa, jotta lapsilla ja nuorilla olisi parhaat mahdollisuudet harrastaa omaa lajiaan. Eläkeläisyhdistyksen ystävätoiminnassa jäsenet käyvät tapaamassa muita senioreita ja auttavat näitä monissa arkipäivän askareissa.
Vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkaa, mutta se on monella tavalla palkitsevaa. Hyvä mieli syntyy, kun on voinut olla avuksi tai kun näkee lasten ilon harrastuksen parissa. Vapaaehtoistyöstä on muodostunut monelle ihmiselle keskeinen elämän sisältö. Hyvää riittää jaettavaksi.
Lisäksi yhdistystoiminnalla pyritään usein myös vaikuttamaan yhteiskuntaan, kuten erilaiset potilasyhditykset, ay- liike, tai puoluetoiminta. Vaikuttamistyöllä halutaan ajaa jonkin ryhmän tai teeman etua ja asiaa. Vaikuttamistyö voi olla tiedon välittämistä ja ymmärryksen lisäämistä aiheesta, vaikuttamista lainsäädäntöön tai yleistä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä niin alueellisesti kuin globaalisti.
Yhdistystoiminnan historia
Toinen varsin pitkäikäinen yhdistys on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry, joka on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura. Yhdistyksen perustehtävä on kansanperinteen, kielen ja kirjallisuuden tutkimus ja tunnetuksi tekeminen. Se on kansainvälinen tutkimuslaitos ja valtakunnallinen kulttuurijärjestö. Kerrotaan, että Elias Lönnrot keksi sanan kirjallisuus seuran nimeä varten.
Yhdistystoiminta sai sysäyksen kansallisesta heräämisestä keisari Aleksanteri ll kaudella.
- Suomen ensimmäinen urheiluseura perustettiin 1856
- Suomalainen puolue ja ruotsalainen puolue aloittivat toiminnan 1860 – luvulla
- Kansanvalistusseura alkoi organisoida vuodesta 1874 lähtien systemaattista opintotoimintaa
- Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1883 Helsinkiin
- Ensimmäinen valtakunnallinen ammattiliitto, Suomen Kirjaltajaliitto perustettiin vuonna 1894 (myöh. Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto, nyk. osana Teollisuusliittoa)
Tarkemmin yhdistystoiminnan historiaan ja rakenteisiin pääset tutustumaan oikealla sivupalkissa löytyvään diasarjaan tutustumalla.