Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
2.2 Katolinen kirkko ja yhteiskunta
ja ovat aina olleet kietoutuneita toisiinsa Latinalaisessa Amerikassa. Uskontoa on hyödynnetty ja käytetty hyväksi . Vuosisatojen varrella katolisen kirkon asema Latinalaisen Amerikan valtioissa on laajensi valtaansa ja keräsi myös ja rajoittivat sen . Useissa maissa toteutettiin vähitellen ja kirkon ero, ja kirkko menetti ja taloudellisen asemansa lähes kokonaan. Uudessa tilanteessa kirkko alkoi liittoutua konservatiivisten oikeistopuolueiden kanssa.
1900-luvulla monissa maissa käytiin . Osa katolisen kirkon johdosta ja tuki maitten , osa vaikeni asiasta. Esimerkiksi 1960–70-luvulla osa kristityistä antoi tukensa , osa vastusti sitä. Kirkko oli edelleen useassa maassa valtaapitävien kirkko. Toisaalta kirkossa oli ja piispoja, jotka tuomitsivat valtaapitävien vääryydet. Samaan aikaan 1960-luvulla syntyi pieniä katolisia ryhmiä eli perusyhteisöjä, joissa muun muassa opiskeltiin Raamattua maallikoiden johdolla. Osa näistä ryhmistä kannatti vapautuksen teologiaa. Vapautuksen teologit kouluttivat lukutaidottomia ja osallistuivat aktiivisesti politiikkaan. Aluksi tuki teologiaa, mutta myöhemmin kanta vaihtui kielteisemmäksi.
Monien vapautuksen teologien mielestä katolinen kirkko on ollut liikaa valtaapitävien puolella vastaan. Vapautuksen teologian vastustajat puolestaan vapautuksen teologeja siitä, että he politisoivat kristinuskon ja ajavat vain yhden ryhmän eli köyhien etuja. Vapautuksen teologeja on kritisoitu myös siitä, että osa heistä on tukenut ryhmittymiä, jotka käyttävät muutoksen aikaansaamiseksi yhteiskunnassa. Monet vapautuksen teologian aktiiviset jäsenet ovat siirtyneet toimimaan puolueissa. Nykyisin Latinalaisessa Amerikassa siitä, mihin suuntaan vapautuksen teologiaa pitäisi kehittää ja tarvitaanko sitä enää lainkaan. On ehdotettu, että pitäisi muuttaa sellaiseksi, että kaikki ihmiset voisivat samaistua siihen yhteiskuntaluokasta riippumatta. kriisi ja taloudellisten arvojen ylivalta koskettavat kaikkia ihmisiä.
Katolinen kirkko on ollut huolissaan maanosan eli maallistumisesta. Joidenkin tilastojen mukaan noin 10 prosenttia väestöstä ei kuulu mihinkään uskonnolliseen ryhmään. Vaikka yhteiskunnat ovat maallistuneet, katolisen kirkon roolia sosiaalityössä arvostetaan. Kirkko tarjoaa muun muassa terveydenhoitoa, koulutusta ja ruoka-apua ja kritisoi monissa maissa hallitusten politiikkaa. Nykyisin katolisella kirkolla on oma puolue esimerkiksi . Kirkon opillinen painotus on viime vuosina siirtynyt kysymyksistä enemmän moraalikysymyksiin, esimerkiksi talous-, ympäristö- ja seksuaalietiikkaan.
Neitsyen alttari . Alttari on rakennettu kuolleiden päivää varten ja siihen on koottu monenlaisia uhrilahjoja marsipaanista valmistetuista pääkalloista kuuluisuuksien kuviin.
Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
