Demojen sisältöjä
To 13.1.
Osallisuus-T1 rohkaista oppilasta osallistumaan yhteismusisointiin ja rakentamaan myönteistä yhteishenkeä yhteisössään (POPS 2014, 263)
Musiikin käyttäminen osallistavana työvälineenä tuntuu omaa osaamistani haastavalta ja täten innostavalta. Koska musiikin tuottaminen on jokseenkin vierasta itselleni, koen, että se voi olla sekä haaste, että vahvuus! On ehkä helpompi ymmärtää ja muistaa ne, jotka eivät harrasta musiikkia tai osaa niin paljon, mutta toisaalta oman välineosaamisen ollessa heikko voi olla vaikea alkuun pohtia opetuksen toteutusta ja eriyttämistä. Näen musiikin kuitenkin yhteisöllisenä oppiaineena, minkä vuoksi uskon, että innovatiivisuus on vahvuus tässäkin oppiaineessa. Musiikin teoria on itselleni todella vierasta, minkä vuoksi en ole ihan varma, millainen sen suhde tulisi olla käytännön musiikin tuottamiseen opetuksessa. "Suorituksesta yhteiseen tekemiseen".
Eri kulttuurien esiin tuominen ja tutustuminen musiikin tunnin puitteissa kuulosti hyvinkin loogiselta, innostavalta ja mitä itse haluaisin toteuttaa, jos joskus musiikkia opetan!
To 20.1.
Pienryhmäkeskusteluista virenneitä ajatuksia:
Musiikkirajoittuneisuudesta...
- Ikä - lapsi ei kykene ottamaan vastaan kritiikkiä esim. laulamisestaan itsestä irrallisena ominaisuutena, vaan kokee itseänsä loukattavan. Aikuisillekin kritiikin vastaanottaminen luovan tekemisen äärellä voi olla haastavaa tai traumaattista, koska toiminnan erottaminen minuudesta on haastavaa
- "Vahinko kiertämään" --> pohdimme, kun artikkelissa mainittiin traumaattisten kokemusten siirtyvän sukupolvelta toiselle, että opettajana ylipäätään oman toiminnan reflektoiminen on tärkeää, jotta ei päädy toistamaan opetustapoja, joilla itseä on opetettu
- Kuinka musiikkirajoitteisuutta ei pääsisi syntymään?
--> musiikkiharrastuneisuus
--> sisäsyntyinen motivaatio
--> ei liian haastavia tehtäviä tai vaatimuksia, vaan kaikilla mahdollisuus pätevyyden kokemuksiin, autonomiaan ja yhteisöllisyyden tunteeseen (itsemäärämisteoria Ryan & Deci)
- omista kokemuksistamme keskitasoa paremmalla taidolla musiikinopetus tuntuu mieluisammalta - kuinka tästä päästäisiin hieman sallivampaan oppimisilmastoon?
--> eritasoisuus taidoissa ja lähtökohdat eivät haittaa!
--> selkeys siihen, mistä arvosana koostuu, systemaattinen muistuttaminen ja välivaiheiden hyödyntäminen
--> onnistumisten kokemusten takaaminen kaikille! Jotta kukaan ei jäisi paitsioon
Musikaalisuudesta...
Arkiajattelussa korostuu, että musikaalisuus on jotain, mitä joillakin on ja joillakin ei.
Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella soittamaan tai laulamaan!
Jokainen voi olla omalla tavallaan musikaalinen, mutta musikaalisuus yhdistetään usein myös musiikin harrastamiseen.
Musikaalisuus tuntuu useimmiten liittyvän vain musiikin tuottamiseen, ja siinä täytyy olla " paras" tai vähintäänkin todella hyvä.
Aina lähiympäristön (esim. perheen) musiikkiharrastuneisuus ei riitä oman innostuksen syttymiseen.
Miksi musiikin kuuntelu ei liity arkiajattelussa musikaalisuuteen? Musiikkiakin kuunnellaan hyvin eri tavoilla, ja siinä voi ilmetä erilaista osaamista (kuuleeko lyriikat, taustan melodiaa, tunnetiloja, soittimia...)
Tutkimuksen näkökulmasta musikaalisuus näyttäytyy laajempana kokonaisuutena sekä enemmän opeteltavana taitona ja vain hyvin pieni prosenttiosuus ihmisistä on musiikillisesti jostain syystä rajoittuneita/eivät tunnista musiikkia.
To 27.1. Chrome Lab
Oma tuotokseni Maijalla oli karitsa:sta:
Sivustolla ei vaadita kirjautumista ja siellä on erilaisia työkaluja, joilla voi tutkia mm. äänen korkeutta, sävyjä, erilaisia soittimia, luoda rytmiä ja omaa (yksinkertaista) musiikkia... Työkaluista Kandinsky jäi itselläni erityisesti mieleen sen luovuuden takia: työkalussa piirettiin omia kuvioita, jotka sivusto muutti musiikiksi. Spectrogram (äänien väriaaltoja) ja Soundwaves olivat mielenkiintoisia niiden visuaalisuuden vuoksi - musiikki ei ole vain ääniä. Helppokäyttöinen alusta tarjoaa varmasti pätevyyden kokemuksia monelle.
To 3.2.
Orff-pedagogiikka:
- videossa oli ihanasti yhdistelty eri soittimia ja rooleja (tanssia, nokkahuilu, laattasoittimia, huiveja, erilaisia rytmejä ja melodioita laattasoittimilla)
- "Orff-pedagogiikan lähtökohta on vuorovaikutteinen oppimisprosessi, ja sen elementit ovat kuuntelu, liike, puhe, laulu ja soitto. Lähestymistapa musisointiin on kokeilusta improvisointiin ja ilmaisuun sekä musiikillisen ilmaisun liittäminen muihin taideaineisiin" (https://jasesoi.com/jasesoi-ry/vapaa-musiikkikasvatus/, 5.2.2022)
- Ajatus villikukasta, sen kukoistuksesta omana persoonanaan on kaunis
- kokeileminen leikkimisen kautta ja liikkeen kautta musisointi on innostavaa ja motivoivaa
- yhteys omaan kulttuuriin on hieno osa pedagogiikkaa ja tarjoaa kosketuspintaa omaan "perintöön", ja ehkä tätä kautta tietynlaista samaistumispintaa sekä oppimismahdollisuuksia
- laattasoittimia voi soittaa saman biisin sisällä samalla tavalla tai jakaa eriytettyihin osioihin, joita eri oppilaat soittavat
- yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen heterogeenisessä ryhmässä on ydinajatus, jota olisi hieno itse osata opettajana toteuttaa
hyvin paljon erilaisia tapoja soittaa laattasoittimia, joilla saatiin alkuperäisen laulun tunnistettavia kohtia luotua
- rumpusetti tukena
Laattasoitinten monipuolisuus ehkä hieman yllätti. Videoista juurikin tuttujen laulujen ja hittienkin soittaminen voisi olla motivoivaa oppilaiden kanssa sekä erilaisten soittamismahdollisuuksien antaminen, joista oppilaat saavat valita eri vaikeusasteita.
Mallettien asettaminen eri asentoihin väleissä tekee tauon pitämisestä helpompaa ja voi olla ryhmän oma juttu (esim. tuntosarvet, kädet puuskassa, "henkselit"... voi ideoida yhdessä oppilaiden kanssa!)
To 10.2. demo
Kellopelisoittimet
- pedanetissä materiaalia näihin liittyen
- mieleen jäi
To 17.2.
Putkisoittimet
- värit
- eriyttäminen ylöspäin (kaksi putkea)
- erilaiset biisit youtubessa, joiden tahtiin soittaa (eri haastavuustasoja)
- mielenkiinnon ylläpitäminen myös tarjoamalla mahdollisuus soittimen vaihtamiseen
To 24.2. demo
Kehorytmit erilaisten laulujen tahtiin
- tahdin nopeutuminen tuo hauskuutta ja haastetta
- A- ja B-osio
- yhteisten toistojen palkitsevuus ja ryhmän tuki
- erilaiset soittimet ja rytmit ryhmässä/yhteissoitossa --> paikkojen ja soitinten vaihdot (säestyksellä Pikajuna Meksikon...)
- ranteen jämäkkyys rytmimunan (?) kanssa, ääni iskee silloin vain takaosaan, jolloin ääni tulee joka toiselle tahdille
To 10.3. KORVAUS
Laulamisen merkitys koulussa
- Länsimaisessa kulttuurissa on tyypillistä duuri-molli-tonaliteetin mukainen säveljärjestelmän käyttäminen, minkä vuoksi on tärkeää soittaa ja laulaa lauluja myös erilaisista kulttuureista lähtöisin (Villanen 2015)
- Erilaiset laulamisen vaiheet (spontaanin laulun vaihe, imitaatiovaihe ja tonaalisuuden omaksumisen vaihe; Villanen 2015 mukaan Ahonen 2014) eivät olleet itselleni ennestään tuttuja. Ylipäätään termi “tonus” on itselleni melko vieras, vaikka olen sen kyllä kuullut aiemminkin. Kuulostaa loogiselta, että ne sävelalueet, joita lapsi ei ole käyttänyt spontaanisesta vaiheesta siirtyessään tonaaliseen vaiheeseen, jää lapselle epävarmaksi ja mahdollisesti käyttämättä myös koulussa kognitiivisten esteiden vuoksi. Tämän lisäksi on tärkeää huomioida lapsen äänen tuotto, minkä vuoksi lapsen olisi tärkeää välttää matkimasta aikuisen ääntä pienempien resonanssionteloiden vuoksi. En olisi tätä osannut ajatella, että voisi olla hyvä tarjota mallia myös esimerkiksi videoiden avulla, joissa nimenomaan lapset laulavat?
- Koska äänialoja on erilaisia, ei ole mielekästä yrittää mahduttaa kaikkia väkisin samaan muottiin, kun se ei vain ole mahdollista! Yhteisissä lauluissa kannattaa siis huomioida laulun sävelkorkeutta ja tarjota mahdollisimman matalalla kynnyksellä joko eri osioita kappaleesta laulettavaksi (jos eri sävelkorkeuksia), kokeilla laulua yhdessä hieman eri korkeuksilla tai laulaa myös sellaisia “keskiäänillä” olevia lauluja, jolloin ei tarvitsisikaan pystyä järin radikaaleihin korkeuksiin tai mataliin ääniin.
- On hurjaa, miten nuorella iällä lapsilla tulee tietoisuus “oikein” laulamisesta, ja kuinka paljon se voi jarruttaa musiikista nauttimista. Ehdottomasti tästä näkökulmasta on siis helppo tukea opinnäytetyön ajatusta siitä, että laulamisen määrää on tärkeä tukea. Laulamisen merkityksellisyydessä näen sen monipuolisen tavan ilmaista omia tunteitaan sekä löytää yhteys muihin: oli se sitten sanat, melodia tai jokin tietty rytmi tai instrumentti laulamisen taustalla, laulaa voi kuka vaan ja missä vaan ja kenelle vain, eikä siinä pitäisi olla pakkoja tai muiden mielipiteitä rajoittamassa.
To 17.3.
Oma opetustuokio tunnin alkuun
- tältä demolta minulla jäi erityisesti mieleen se, kuinka opettajan rooli innostajana vaikuttaa! Kun lähdin leikillisesti ja suurin elein sekä ääntä hyödyntäen itse mukaan vetämäämme tuokioon ja kysyin:"Kuka haluaa lähteä matkaamaan maailman ympäri?" Kaikki vastasivat kuorossa niin innostuneesti, että itsekin innostui siitä lisää (vaikka olisi ollutkin alkuun opiskelijoilta "esittämistä", niin monelle jäi omien sanojen mukaan hauska fiilis tuokiosta, tarinasta ja yhdessä tekemisestä!).
To 24.3. demo
Nokkahuilulla soittaminen
- Nokkahuilun purkaminen osiin ja soittaminen eri paloissa
- Vasemman käden (kolme ylintä reikää ja takaosan G) äänten soittaminen - esim. Ostakaa makkaraa (A, G, H)
- Nokkahuilulla soitettavat sävelet alhaalta ylöspäin: C, D, E, F, G, A, H sekä seuraavan oktaavin C ja D
- Mikä tieto on oleellista ja mikä auttaa hahmottamaan uutta soitinta? (itseä helpotti, kun sai tietää, miten äänet sijoittuvat nokkahuilun "reikiin")
- Jo hyvin vähällä tiedolla sekä malliesimerkillä/näytöillä onnistuu kappaleiden soittaminen! (kaikille pätevyyden kokemusta)
To 31.3. demo
Vuosisuunnitelmamme esittäminen
- Tajusin, kuinka paljon opin vuosisuunnitelmaamme tehdessä. Ymmärrän musiikkia nyt taito- ja taideaineena, joka parhaimmillaan kehittää oppilaan itsetuntemusta, ilmaisutaitoa sekä yhteistyöskentelykykyä. Musiikki itsessään herättää meissä tunteita, joita ei aina sanoin pysty ilmaisemaan. Musiikki yhdistää, kuvailee ja auttaa ymmärtämään tätä maailmaa ja toisiamme, kuten myös itseämme
- Haluaisin olla opettaja, joka kykenee ohjenuoranaan toimimaan Orff-pedagogiikan ohjeiden mukaisesti - leikin ja yhdessä toimimisen kautta myönteisiä kokemuksia luoden ja erilaisuutta arvostaen
To 4.4.
Ryhmätöitä, ja tuokioita
- Tällä tunnilla saimme kuulla tarinan, jossa luotiin äänimaisemaa tarinan tueksi. Puolet ryhmästä lepäsi ja kuunteli, kun toinen puolikas soittimillaan loi äänimaisemaa opettajien lukiessa tarinaa ja lisätessä omia soittimaan tarinaan.
- Keskustelimme siitä, miten eri näkökulmista ja eri luokka-asteiden kanssa voitaisiin esimerkiksi Sibeliuksen musiikkiin tutustua. Ja kuinka muiden oppiaineiden integrointia musiikkiin on tärkeä tehdä myös muiden oppiaineiden tunneilla, jotta ne eivät aina ole musiikintunnista "pois".
- Erityisesti mieleeni jäi ajatus siitä, kuinka musiikista voidaan yrittää kuunnella erilaisia asioita ja tämän pohjalta piirtää/maalata
To 21.4.
Vuosisuunnitelmia ja toisen ryhmän (2.lk) vertaisarviointi.
- Monikulttuurisuuden arvostaminen jäi mieleeni toisen luokan vuosisuunnitelmasta. Se on tärkeä asia ja koen itselleni sydämen asiaksi. Haluaisin olla opettaja, joka osaa nostaa ja rohkaista arvostamaan sitä, mitä ympärillämme ja meissä itsessämme on. Musiikki on hyvin sidoksissa kulttuuriin, minkä vuoksi musiikissa väistämättäkin tapahtuu myös kulttuurikasvatusta.
To 28.4.
Vuosisuunnitelmia ja yksi tuokio.
- Kurssin viimeinen demo. On ollut hienoa huomata, kuinka jokaisella on herännyt ajatuksia siitä, kuinka haluaisi opettaa musiikkia ja mikä siitä tekisi kaikkia huomioivaa. Vuosisuunnitelmat ovat olleet iso osa musiikin opettajana kehittymisessä.
- Tämä demo sai itseni pohtimaan, kuinka musiikin opettamisen harjoittelu on nyt aloitettu, mutta siinä kehittyminen vaatii kyllä itseltäni vielä omatoimista työskentelyä. Pedagogiikan ja työskentelytapojen suhteen olen yllättynyt, kuinka paljon ajatus niistä vakiintui tämän kurssin aikana ja soittodemotkin innostivat ainakin itseäni harjoittelemaan vielä säestystaitojani.
Osallisuus-T1 rohkaista oppilasta osallistumaan yhteismusisointiin ja rakentamaan myönteistä yhteishenkeä yhteisössään (POPS 2014, 263)
Musiikin käyttäminen osallistavana työvälineenä tuntuu omaa osaamistani haastavalta ja täten innostavalta. Koska musiikin tuottaminen on jokseenkin vierasta itselleni, koen, että se voi olla sekä haaste, että vahvuus! On ehkä helpompi ymmärtää ja muistaa ne, jotka eivät harrasta musiikkia tai osaa niin paljon, mutta toisaalta oman välineosaamisen ollessa heikko voi olla vaikea alkuun pohtia opetuksen toteutusta ja eriyttämistä. Näen musiikin kuitenkin yhteisöllisenä oppiaineena, minkä vuoksi uskon, että innovatiivisuus on vahvuus tässäkin oppiaineessa. Musiikin teoria on itselleni todella vierasta, minkä vuoksi en ole ihan varma, millainen sen suhde tulisi olla käytännön musiikin tuottamiseen opetuksessa. "Suorituksesta yhteiseen tekemiseen".
Eri kulttuurien esiin tuominen ja tutustuminen musiikin tunnin puitteissa kuulosti hyvinkin loogiselta, innostavalta ja mitä itse haluaisin toteuttaa, jos joskus musiikkia opetan!
To 20.1.
Pienryhmäkeskusteluista virenneitä ajatuksia:
Musiikkirajoittuneisuudesta...
- Ikä - lapsi ei kykene ottamaan vastaan kritiikkiä esim. laulamisestaan itsestä irrallisena ominaisuutena, vaan kokee itseänsä loukattavan. Aikuisillekin kritiikin vastaanottaminen luovan tekemisen äärellä voi olla haastavaa tai traumaattista, koska toiminnan erottaminen minuudesta on haastavaa
- "Vahinko kiertämään" --> pohdimme, kun artikkelissa mainittiin traumaattisten kokemusten siirtyvän sukupolvelta toiselle, että opettajana ylipäätään oman toiminnan reflektoiminen on tärkeää, jotta ei päädy toistamaan opetustapoja, joilla itseä on opetettu
- Kuinka musiikkirajoitteisuutta ei pääsisi syntymään?
--> musiikkiharrastuneisuus
--> sisäsyntyinen motivaatio
--> ei liian haastavia tehtäviä tai vaatimuksia, vaan kaikilla mahdollisuus pätevyyden kokemuksiin, autonomiaan ja yhteisöllisyyden tunteeseen (itsemäärämisteoria Ryan & Deci)
- omista kokemuksistamme keskitasoa paremmalla taidolla musiikinopetus tuntuu mieluisammalta - kuinka tästä päästäisiin hieman sallivampaan oppimisilmastoon?
--> eritasoisuus taidoissa ja lähtökohdat eivät haittaa!
--> selkeys siihen, mistä arvosana koostuu, systemaattinen muistuttaminen ja välivaiheiden hyödyntäminen
--> onnistumisten kokemusten takaaminen kaikille! Jotta kukaan ei jäisi paitsioon
Musikaalisuudesta...
Arkiajattelussa korostuu, että musikaalisuus on jotain, mitä joillakin on ja joillakin ei.
Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella soittamaan tai laulamaan!
Jokainen voi olla omalla tavallaan musikaalinen, mutta musikaalisuus yhdistetään usein myös musiikin harrastamiseen.
Musikaalisuus tuntuu useimmiten liittyvän vain musiikin tuottamiseen, ja siinä täytyy olla " paras" tai vähintäänkin todella hyvä.
Aina lähiympäristön (esim. perheen) musiikkiharrastuneisuus ei riitä oman innostuksen syttymiseen.
Miksi musiikin kuuntelu ei liity arkiajattelussa musikaalisuuteen? Musiikkiakin kuunnellaan hyvin eri tavoilla, ja siinä voi ilmetä erilaista osaamista (kuuleeko lyriikat, taustan melodiaa, tunnetiloja, soittimia...)
Tutkimuksen näkökulmasta musikaalisuus näyttäytyy laajempana kokonaisuutena sekä enemmän opeteltavana taitona ja vain hyvin pieni prosenttiosuus ihmisistä on musiikillisesti jostain syystä rajoittuneita/eivät tunnista musiikkia.
To 27.1. Chrome Lab
Oma tuotokseni Maijalla oli karitsa:sta:
https://musiclab.chromeexperiments.com/Song-Maker/song/6537076022968320
Sivustolla ei vaadita kirjautumista ja siellä on erilaisia työkaluja, joilla voi tutkia mm. äänen korkeutta, sävyjä, erilaisia soittimia, luoda rytmiä ja omaa (yksinkertaista) musiikkia... Työkaluista Kandinsky jäi itselläni erityisesti mieleen sen luovuuden takia: työkalussa piirettiin omia kuvioita, jotka sivusto muutti musiikiksi. Spectrogram (äänien väriaaltoja) ja Soundwaves olivat mielenkiintoisia niiden visuaalisuuden vuoksi - musiikki ei ole vain ääniä. Helppokäyttöinen alusta tarjoaa varmasti pätevyyden kokemuksia monelle.
Miten voisit hyödyntää sivuston tehtäviä ja materiaalia koulussa?
- Oppilaat voisivat tutkia musiikkia moniulotteisena ilmiönä sen värien, muotojen ja äänen yhdistelmän kautta
- Erilaisia nuotteja sekä sävelkorkeuksia voisi myös harjoitella erilaisten visuaalisten työkalujen kautta
- Oppilaille voisi antaa oman biisin/äänituotoksen tekemistehtävän
Millaisia tehtäviä voisi rakentaa oppilaille harjoitusten ympärille?
- "Mistä tunnistaa saman nuotin eri sävelkorkeudessa?" (V: samanvärinen)
- "Miltä erilaiset geometriset muodot kuulostavat? Vastaavatko ne mielikuviasi?"
- Taukojen sekä äänen kesto tutkimista...
- Ryhmätyöskentelyä, parityökentelyä, yksilötyöskentelyä
To 3.2.
Orff-pedagogiikka:
- videossa oli ihanasti yhdistelty eri soittimia ja rooleja (tanssia, nokkahuilu, laattasoittimia, huiveja, erilaisia rytmejä ja melodioita laattasoittimilla)
- "Orff-pedagogiikan lähtökohta on vuorovaikutteinen oppimisprosessi, ja sen elementit ovat kuuntelu, liike, puhe, laulu ja soitto. Lähestymistapa musisointiin on kokeilusta improvisointiin ja ilmaisuun sekä musiikillisen ilmaisun liittäminen muihin taideaineisiin" (https://jasesoi.com/jasesoi-ry/vapaa-musiikkikasvatus/, 5.2.2022)
- Ajatus villikukasta, sen kukoistuksesta omana persoonanaan on kaunis
- kokeileminen leikkimisen kautta ja liikkeen kautta musisointi on innostavaa ja motivoivaa
- yhteys omaan kulttuuriin on hieno osa pedagogiikkaa ja tarjoaa kosketuspintaa omaan "perintöön", ja ehkä tätä kautta tietynlaista samaistumispintaa sekä oppimismahdollisuuksia
- laattasoittimia voi soittaa saman biisin sisällä samalla tavalla tai jakaa eriytettyihin osioihin, joita eri oppilaat soittavat
- yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen heterogeenisessä ryhmässä on ydinajatus, jota olisi hieno itse osata opettajana toteuttaa
hyvin paljon erilaisia tapoja soittaa laattasoittimia, joilla saatiin alkuperäisen laulun tunnistettavia kohtia luotua
- rumpusetti tukena
Laattasoitinten monipuolisuus ehkä hieman yllätti. Videoista juurikin tuttujen laulujen ja hittienkin soittaminen voisi olla motivoivaa oppilaiden kanssa sekä erilaisten soittamismahdollisuuksien antaminen, joista oppilaat saavat valita eri vaikeusasteita.
Mallettien asettaminen eri asentoihin väleissä tekee tauon pitämisestä helpompaa ja voi olla ryhmän oma juttu (esim. tuntosarvet, kädet puuskassa, "henkselit"... voi ideoida yhdessä oppilaiden kanssa!)
To 10.2. demo
Kellopelisoittimet
- pedanetissä materiaalia näihin liittyen
- mieleen jäi
To 17.2.
Putkisoittimet
- värit
- eriyttäminen ylöspäin (kaksi putkea)
- erilaiset biisit youtubessa, joiden tahtiin soittaa (eri haastavuustasoja)
- mielenkiinnon ylläpitäminen myös tarjoamalla mahdollisuus soittimen vaihtamiseen
To 24.2. demo
Kehorytmit erilaisten laulujen tahtiin
- tahdin nopeutuminen tuo hauskuutta ja haastetta
- A- ja B-osio
- yhteisten toistojen palkitsevuus ja ryhmän tuki
- erilaiset soittimet ja rytmit ryhmässä/yhteissoitossa --> paikkojen ja soitinten vaihdot (säestyksellä Pikajuna Meksikon...)
- ranteen jämäkkyys rytmimunan (?) kanssa, ääni iskee silloin vain takaosaan, jolloin ääni tulee joka toiselle tahdille
To 10.3. KORVAUS
Laulamisen merkitys koulussa
- Länsimaisessa kulttuurissa on tyypillistä duuri-molli-tonaliteetin mukainen säveljärjestelmän käyttäminen, minkä vuoksi on tärkeää soittaa ja laulaa lauluja myös erilaisista kulttuureista lähtöisin (Villanen 2015)
- Erilaiset laulamisen vaiheet (spontaanin laulun vaihe, imitaatiovaihe ja tonaalisuuden omaksumisen vaihe; Villanen 2015 mukaan Ahonen 2014) eivät olleet itselleni ennestään tuttuja. Ylipäätään termi “tonus” on itselleni melko vieras, vaikka olen sen kyllä kuullut aiemminkin. Kuulostaa loogiselta, että ne sävelalueet, joita lapsi ei ole käyttänyt spontaanisesta vaiheesta siirtyessään tonaaliseen vaiheeseen, jää lapselle epävarmaksi ja mahdollisesti käyttämättä myös koulussa kognitiivisten esteiden vuoksi. Tämän lisäksi on tärkeää huomioida lapsen äänen tuotto, minkä vuoksi lapsen olisi tärkeää välttää matkimasta aikuisen ääntä pienempien resonanssionteloiden vuoksi. En olisi tätä osannut ajatella, että voisi olla hyvä tarjota mallia myös esimerkiksi videoiden avulla, joissa nimenomaan lapset laulavat?
- Koska äänialoja on erilaisia, ei ole mielekästä yrittää mahduttaa kaikkia väkisin samaan muottiin, kun se ei vain ole mahdollista! Yhteisissä lauluissa kannattaa siis huomioida laulun sävelkorkeutta ja tarjota mahdollisimman matalalla kynnyksellä joko eri osioita kappaleesta laulettavaksi (jos eri sävelkorkeuksia), kokeilla laulua yhdessä hieman eri korkeuksilla tai laulaa myös sellaisia “keskiäänillä” olevia lauluja, jolloin ei tarvitsisikaan pystyä järin radikaaleihin korkeuksiin tai mataliin ääniin.
- On hurjaa, miten nuorella iällä lapsilla tulee tietoisuus “oikein” laulamisesta, ja kuinka paljon se voi jarruttaa musiikista nauttimista. Ehdottomasti tästä näkökulmasta on siis helppo tukea opinnäytetyön ajatusta siitä, että laulamisen määrää on tärkeä tukea. Laulamisen merkityksellisyydessä näen sen monipuolisen tavan ilmaista omia tunteitaan sekä löytää yhteys muihin: oli se sitten sanat, melodia tai jokin tietty rytmi tai instrumentti laulamisen taustalla, laulaa voi kuka vaan ja missä vaan ja kenelle vain, eikä siinä pitäisi olla pakkoja tai muiden mielipiteitä rajoittamassa.
To 17.3.
Oma opetustuokio tunnin alkuun
- tältä demolta minulla jäi erityisesti mieleen se, kuinka opettajan rooli innostajana vaikuttaa! Kun lähdin leikillisesti ja suurin elein sekä ääntä hyödyntäen itse mukaan vetämäämme tuokioon ja kysyin:"Kuka haluaa lähteä matkaamaan maailman ympäri?" Kaikki vastasivat kuorossa niin innostuneesti, että itsekin innostui siitä lisää (vaikka olisi ollutkin alkuun opiskelijoilta "esittämistä", niin monelle jäi omien sanojen mukaan hauska fiilis tuokiosta, tarinasta ja yhdessä tekemisestä!).
To 24.3. demo
Nokkahuilulla soittaminen
- Nokkahuilun purkaminen osiin ja soittaminen eri paloissa
- Vasemman käden (kolme ylintä reikää ja takaosan G) äänten soittaminen - esim. Ostakaa makkaraa (A, G, H)
- Nokkahuilulla soitettavat sävelet alhaalta ylöspäin: C, D, E, F, G, A, H sekä seuraavan oktaavin C ja D
- Mikä tieto on oleellista ja mikä auttaa hahmottamaan uutta soitinta? (itseä helpotti, kun sai tietää, miten äänet sijoittuvat nokkahuilun "reikiin")
- Jo hyvin vähällä tiedolla sekä malliesimerkillä/näytöillä onnistuu kappaleiden soittaminen! (kaikille pätevyyden kokemusta)
To 31.3. demo
Vuosisuunnitelmamme esittäminen
- Tajusin, kuinka paljon opin vuosisuunnitelmaamme tehdessä. Ymmärrän musiikkia nyt taito- ja taideaineena, joka parhaimmillaan kehittää oppilaan itsetuntemusta, ilmaisutaitoa sekä yhteistyöskentelykykyä. Musiikki itsessään herättää meissä tunteita, joita ei aina sanoin pysty ilmaisemaan. Musiikki yhdistää, kuvailee ja auttaa ymmärtämään tätä maailmaa ja toisiamme, kuten myös itseämme
- Haluaisin olla opettaja, joka kykenee ohjenuoranaan toimimaan Orff-pedagogiikan ohjeiden mukaisesti - leikin ja yhdessä toimimisen kautta myönteisiä kokemuksia luoden ja erilaisuutta arvostaen
To 4.4.
Ryhmätöitä, ja tuokioita
- Tällä tunnilla saimme kuulla tarinan, jossa luotiin äänimaisemaa tarinan tueksi. Puolet ryhmästä lepäsi ja kuunteli, kun toinen puolikas soittimillaan loi äänimaisemaa opettajien lukiessa tarinaa ja lisätessä omia soittimaan tarinaan.
- Keskustelimme siitä, miten eri näkökulmista ja eri luokka-asteiden kanssa voitaisiin esimerkiksi Sibeliuksen musiikkiin tutustua. Ja kuinka muiden oppiaineiden integrointia musiikkiin on tärkeä tehdä myös muiden oppiaineiden tunneilla, jotta ne eivät aina ole musiikintunnista "pois".
- Erityisesti mieleeni jäi ajatus siitä, kuinka musiikista voidaan yrittää kuunnella erilaisia asioita ja tämän pohjalta piirtää/maalata
To 21.4.
Vuosisuunnitelmia ja toisen ryhmän (2.lk) vertaisarviointi.
- Monikulttuurisuuden arvostaminen jäi mieleeni toisen luokan vuosisuunnitelmasta. Se on tärkeä asia ja koen itselleni sydämen asiaksi. Haluaisin olla opettaja, joka osaa nostaa ja rohkaista arvostamaan sitä, mitä ympärillämme ja meissä itsessämme on. Musiikki on hyvin sidoksissa kulttuuriin, minkä vuoksi musiikissa väistämättäkin tapahtuu myös kulttuurikasvatusta.
To 28.4.
Vuosisuunnitelmia ja yksi tuokio.
- Kurssin viimeinen demo. On ollut hienoa huomata, kuinka jokaisella on herännyt ajatuksia siitä, kuinka haluaisi opettaa musiikkia ja mikä siitä tekisi kaikkia huomioivaa. Vuosisuunnitelmat ovat olleet iso osa musiikin opettajana kehittymisessä.
- Tämä demo sai itseni pohtimaan, kuinka musiikin opettamisen harjoittelu on nyt aloitettu, mutta siinä kehittyminen vaatii kyllä itseltäni vielä omatoimista työskentelyä. Pedagogiikan ja työskentelytapojen suhteen olen yllättynyt, kuinka paljon ajatus niistä vakiintui tämän kurssin aikana ja soittodemotkin innostivat ainakin itseäni harjoittelemaan vielä säestystaitojani.