viihdekin vaikuttaa
Tehtävä
4.6 Viihdekin vaikuttaa
Lähde: 1.-3. Pixabay.com (CC0), 4. Unsplash (Jens Kreuter), 5. Unsplash(Rathish Gandhi) 6. Unsplash (Jake Hills)Kuinka paljon käytit aikaa viime viikonloppuna viihteen parissa? Vastaa kyselyyn harjoituksessa 1.
Viihteestä, kuten muustakin mediasta, on tullut osa elämää. Median kuluttaja tarkkailee vaikuttamaan pyrkivää sisältöä ja huomaa esimerkiksi käsitellyt mainoskuvat. Tarkkakaan median kuluttaja ei välttämättä kiinnitä samalla lailla huomiota päivittäiseen viihteeseen. Koska viihde on tehty viihtymistä varten, sen analysointi ja kyseenalaistaminen eivät tunnu aina luontevilta. Siksi esimerkiksi viihteen tarjoama maailmankuva saattaa jäädä huomaamatta, ja sen tarjoamat roolimallit voivat vaikuttaa ajatteluumme.
Viihde on ajanvietettä
Viihde on hankalasti määriteltävä käsite. Sanakirjan mukaan viihde on "keveää ajanvietettä". Tässä määritelmässä näkyy ajatus, että viihde on painavan tai vakavan vastakohta. Viihde siis ymmärretään vaikkapa asian, taiteen tai työn vastakohdaksi.
Viihteeksi luetaan yleisesti tarinat ja juorut, pelit ja leikit sekä kilpailut ja visailut. Kirjallisuudessa tai näyttämö- ja elokuva-alalla viihdettä ovat esimerkiksi huumori, seikkailu, erotiikka sekä jännitys ja kauhu. Kaikkia edellä mainittuja sisältöjä voidaan käsitellä myös niin sanotussa vakavassa kaunokirjallisuudessa tai elokuvassa. Erona viihteen ja taiteen välillä voi pitää käsittelytapaa: Taiteessa aiheita käsitellään syvällisesti ja moniulotteisesti esimerkiksi kompleksisten henkilöhahmojen avulla. Sen sijaan viihteen tapa käsitellä aiheita olisi pinnallisempi ja henkilöhahmot yksiulotteisia tai stereotyyppisiä. Kuitenkin monessa viihteeksi luettavassa teoksessa voi olla hyvinkin syvällisiä ihmiskohtaloita tai tiukkaa yhteiskuntakritiikkiä.
Viihdeteollisuus valloittaa
Viihdeteollisuus pyrkii kustannustehokkuuteen siinä missä mikä tahansa teollisuus. Tavoitteena on saada omia tuotteita markkinoille ja omistajille tulosta. Viihdeteollisuudessa on nähtävissä samanlainen keskittyminen kuin muussa mediatuotannossa. Esimerkiksi vuonna 2016 maailman neljänneksi suurin mediayhtiö 21st Century Fox toimi laajasti muun muassa kaapeli-tv-, televisio- ja elokuvatuotannossa.
Oheistuotteiden markkinat ovat isot – ja tuotteita tarjotaan moneen tarpeeseen. Lähde: Flickr (FaceMePLS, CC BY 2.0)Viihdettä tuotetaan paljon sarjatuotantona. TV-sarjoista valmistetaan tuotantokausia, ja menestyneet elokuvat saavat jatko-osia. Sama pätee myös kirjallisuudessa, kun vaikkapa suosittu salapoliisi tai muu sankari seikkailee kirjassa toisensa jälkeen. Samoin esimerkiksi monissa tosi-tv-ohjelmissa ja kilpailuissa näkyy, miten formaatit mahdollistavat samojen tai samantapaisten tuotantojen toiston ja kopioinnin.
Oheistuotteiden myynti on olennainen osa viihdeteollisuutta. Suositut viihdetuotannot näkyvät näin myös jokapäiväisessä elämässämme: elokuvasankarin kuva koristaa paitaa, tv-sarjan logo löytyy kahvikupista ja lastenkirjan hahmo seikkailee pelissä.
Skam-sarjan viimeisen tuotantokauden päähenkilö Sana julkaisi kuvia Instagramissa kuin kuka tahansa teinityttö. Lähde: InstagramViihdetuottajat ovat ottaneet käyttöön myös sähköisen median eri mahdollisuudet tuotteidensa markkinoimiseksi. Esimerkiksi vuonna 2010 alkanut tv-elokuvasarja Uusi Sherlock julkaisi tohtori Watsonin kirjoittamaa blogia, johon muut sarjan hahmot kommentoivat. Vuonna 2015 norjalainen draamasarja Skam vei sähköisen median käytön uudelle tasolle julkaistessaan sarjan jaksot vain internetissä ja sekoittaessaan todellisuutta ja fiktiota: henkilöhahmot elävät paitsi sarjan jaksoissa myös sosiaalisen median alustoilla.
Viihde ja viihdeohjelmat ovat suosittuja, joten ei ole ihme, että myös muu media on alkanut hyödyntää viihteellisiä elementtejä. Viihteellistyminen näkyy esimerkiksi uutissisällöissä: monella lehdellä tai julkaisulla on oma viihde-osastonsa, Näin niin sanotut vakavat mediat saavat lukijoita sivuilleen ja osansa viihdeteollisuuden vetovoimasta. Poliitikot ja vaikuttajat voivat puolestaan osallistua yhteiskunnallisten keskusteluohjelmien lisäksi johonkin viihteelliseen visailuun tai kilpailuun ja saavat näin entistä laajemman yleisön.
Voit tutkia esimerkiksi Business Insider Nordic -julkaisun sivuilta, mitä mediayhtiöitä maailmalla on ja miten isoja ne ovat.
Viihde tarjoaa roolimalleja – mutta minkälaisia?
Viihdettä on kritisoitu sen tarjoamasta yksipuolisesta maailmasta. Tämä ei välttämättä pidä 2000-luvulla aivan paikkaansa, kun mediakenttä on laajentunut ja eri kohderyhmät ovat saaneet toiveensa kuuluviin. Voi kuitenkin sanoa, että mitä isommalle yleisölle jokin viihdetuotanto on suunnattu, sitä yksinkertaisempi sen maailmankuva vaikuttaa olevan. Kritiikki kohdistuu erityisesti elokuvaan ja varsin usein Hollywood-tuotantoihin, koska ne ovat suosittuja ympäri maailmaa.
Sofi Oksasen romaaniin perustuva elokuva Puhdistus läpäisee Bechdelin testin. Läpäiseekö viimeksi näkemäsi elokuva? Lähde: © Solar Films Inc. OyViihdetuotantoja on kritisoitu esimerkiksi stereotyyppisestä mies- ja naiskuvasta. On helppo löytää esimerkkejä teoksista, joissa mies kuvataan vahvaksi sankariksi ja pelastajaksi ja nainen häntä heikommaksi pelastettavaksi. Amerikkalainen sarjakuvapiirtäjä Alison Bechdel esitti vuonna 1985 testin, jonka avulla voi tutkia, miten elokuvassa esitetään naishahmoja. Testin läpäisee elokuva, jossa on vähintään kaksi naishahmoa, joilla on nimet ja jotka puhuvat keskenään muustakin kuin miehistä. Testi ei ota kantaa elokuvan laatuun, vaan on enemmänkin kannanotto asiaan.
Kritiikin kohteena on usein myös eri kansallisuuksien tai etnisten ryhmien kuvaaminen. Termiä whitewashing eli valkopesu käytetään silloin, kun elokuvan henkilöhahmoja esittämään valitaan valkoihoinen näyttelijä, vaikka elokuvan pohjana olevassa teoksessa, esimerkiksi sarjakuvassa, hahmolla olisi muu etninen tausta.
Sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden erilaisia ilmentymiä edustavia ihmisiä on kuvattu elokuvissa mykkäelokuvien ajoista alkaen, mutta suurelle yleisölle suunnatuista teoksista henkilöhahmot ovat joko puuttuneet tai hahmoja on käsitelty stereotyyppisesti. Nuoren miehen kehitystarina ja homoseksuaalisuuttakin käsittelevä elokuva Moonlight voitti vuonna 2017 parhaan elokuvan Oscarin. Sen voittoa on pidetty kunnianosoituksena ihmiskuvauksen moninaisuudelle.
Lue lisää viihteen maailmankuvan kritiikistä:
- Tytti Shemeikka: Miksi lihava nainen elokuvissa on aina sekopää, outo tai seksihullu? Yle, vaakakapina, 16.6.2017
- Saara Cantell: Viisi kysymystä tasa-arvoiseen elokuvaan, Yle, Kultakuume, 21.5.2014
- Elina Vaahensalo: Onko peleissä homoja? LGBT-hahmojen historia digitaalisissa peleissä, Widescreen, 19.11.2015
- Radio Nova: Seksuaalivähemmistöt eivät näy Hollywood-elokuvissa, 10.8.2015