Kuva-aineiston luokittelu eli määrällinen sisällönanalyysi

Kuvantutkimukseen kehitettiin 1900-luvulla määrällisen eli kvantitatiivisen tieteen ihanteita noudattava teoria, sisällöntutkimus. Määrällinen sisällönanalyysi pyrkii tuottamaan tieteellisesti mitattavissa olevaa tietoa kohteesta. Sisällönanalyysissa luokitellaan kuva-aineistoja tietyn kysymyksen mukaisesti. Sen avulla on tutkittu esimerkiksi sitä, miten mainokset esittävät eri vähemmistöjen edustajia tai miten sukupuoli näyttäytyy tv-ohjelmissa.

Sisällönanalyysi tuo esiin laskennallisuuden avulla, kuinka monta kertaa jokin tietty asia esiintyy valitussa aineistossa. Tarkempana esimerkkinä voisi olla vaikka, kuinka monta kertaa Image-lehden kannessa esiintyy vuoden 2011 aikana nainen tai mies ja ovatko he esitettyinä vähäpukeisina. Tutkimustuloksista voidaan johtaa päätelmiä ja yleistyksiä.

Menetelmän avulla on myös kyetty osoittamaan, miten eri vähemmistöjen edustajat ovat saaneet toimia näissä representaatioissa usein negatiivisissa, epäilyttävissä, pelottavissa, rikollisissa tai paheellisissa rooleissa ja vain ani harvoin osana eettisesti ihanteellisten yksilöiden ryhmää.

– Anita Seppä 

 

Sisällönanalyysin tutkimusvaiheet:

1. Määrittele tutkimushypoteesi eli tutkimuksellinen väite tai olettamus. Esimerkkinä hypoteesista: "Naispoliitikot edustajat esitetään uutiskuvissa tavalla, joka on seksistinen". 
2. Määrittele tutkittava kuva-aineisto. Aineiston on edustettava sitä ilmiötä tai asiaa, jota on tarkoitus tutkia ja analysoida. Tarkoitus on valita kattava, mutta ei liian laaja aineisto. Systemaattisessa aineistonvalinnassa aineistosta valitaan esimerkiksi joka viides kuva tarjolla olevasta aineistosta, kun taas umpimähkäisessä aineistonvalinnassa tutkittavat kuvat valitaan satunnaisesti aineistosta. 
3. Listaa elementit, joita kuvissa tarkastelet. Tarkasteltava tekijä voi olla esimerkiksi vaatetuksen määrä tai sukupuoli: käsitteinä alaston, puolialaston ja vaatetettu tai mies ja nainen. 
4. Käy aineiston kuvat läpi ja kirjaa ylös eli koodaa tutkittavien elementtien ilmeneminen kuvissa. National Geographicin 1896 julkaisema kuva Zulu-heimon avioituvista nuorista. Vastaavaa kuvaa vähäpukeisesta länsimaisesta naisesta ei julkaistu lehdessä moneen vuosikymmeneen.
   Lähde: PD
5. Analysoi tulokset. Tässä vaiheessa mittaat tutkittujen kuvista kirjaamiesi elementtien esiintymistiheyttä. Voit rinnastaa niitä toisiinsa, esimerkiksi vertaamalla tv-sarjoissa tummaihoisten päähenkilöinä esiintyvien näyttelijöiden määrää valkoihoisten määrään. Tästä rinnastuksesta voit johtaa tutkimustuloksia, jotka liittyvät usein kulttuurisiin merkityksiin ja vaikutuksiin. Lutzin ja Collinsin aineistoanalyysi National Geographicin 1950–86 julkaistuista ei-länsimaalaista ihmistä käsittelevistä kuvista osoittaa esimerkiksi, että mitä tummaihoisempi kuvissa esiintyvä naishenkilö on, sitä useammin hänet kuvataan rinnat paljaina tai mitä tummaihoisempi henkilö on, sitä vihamielisempänä hänet esitetään. Näiden huomioiden voidaan katsoa vaikuttaneen siihen, miten länsimainen ihminen ajattelee muiden kulttuurien edustajista.