Media ja mediat
Media ja mediat
Lähde: Wikimedia Commons (PD)
Siinä missä suomen kielessä käytetään yksittäisestä viestinnän välineestä sanaa media ja monikossa puhuttaessa sanaa mediat, englannin kielessä käytössä on sana medium (yks.) ja media (mon.). Media-käsitteellä viitataan usein joukkoviestintään, mutta huomioitavaa on, että esimerkiksi kännykkä on media, vaikka soittaminen tai tekstaaminen on yksittäisten henkilöiden välistä viestintää. Medialla pyritään siis viestimään, mutta riippuen viestimen ja viestijän ideologiasta se voi niin informoida, kouluttaa, välittää, viihdyttää, opettaa, valvoa kuin vaikuttaa. Media on jatkuvasti muutoksen alainen ilmiö, niin teknologisena viestinnän välineenä kuin kehittyvinä viestinnän muotoina.
Media historiallisena ilmiönä
Kirjoitustaidon voidaan katsoa olevan median synnyn alkulähtökohta. Vuosisatojen kuluessa erilaisia mediamuotoja kehittyi sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen kehityksen myötä. Merkityksellisimpiä vaiheita joukkoviestinnän kehittymisessä ovat kirjoittamisen mekanisoituminen painotekniikan kehittymisen myötä 1500-luvulla, audiovisuaalisen viestinnän yleistyminen sähkön myötä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja informaatioteknologioiden sekä televiestinnän teknologiset harppaukset 1900–2000-luvuilla. Nämä ovat edistäneet globalisaatiota eli maailmanlaajuistumista merkittävästi.
Median keskeinen yhteiskunnallinen rooli tarjoaa niin myönteisiä kuin kielteisiä näkökulmia.
Myönteistä: Isoja tietomääriä pystytään jakamaan ja välittämään silmänräpäyksessä ympäri maapalloa. Median välineet ja viestinnän keinot pitävät ihmisiä yhteydessä toisiinsa.
Kielteistä: Välitetty tieto saattaa olla sitä välittävän tahon intresseistä riippuvaista. Sillä pyritään sekä vaikuttamaan että muokkaamaan mielipiteitä ihmisten huomaamatta.