C1.3 Ohjauksen asema ja asemointi

C1.3 Ohjauksen asema ja asemointi

Ohjaaja seuraa ajankohtaista tutkimusta ja ottaa osaa alaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Elinikäisen ohjauksen merkityksen ja lisäarvon osoittaminen keskeisten koulutus-, työ- ja elinkeino-, sekä hyvinvointi- ja kuntoutuspolitiikkojen tavoitteiden saavuttamisessa edellyttää ohjaajien ja päättäjien dialogia.

Ohjaaja tunnistaa ja ymmärtää

  • ohjauksen systeemisen merkityksen yksilön, ryhmien, yhteisön, palvelujen tuottajan ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti
  • ohjauksen merkityksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä kestävän elämäntavan edistämisessä
  • ohjauksen järjestämistä koskevan päätöksenteon prosessit
  • keskeiset ohjauksen järjestämisestä vastuussa olevat päättäjät ja heidän vastuualueensa
  • ohjausta ja sen tulosta sekä vaikuttavuutta koskevan arviointi- ja tutkimustiedon merkityksen ohjausta koskevan päätöksenteon pohjana

Ohjaaja osaa 

  • yksilöidä ohjausprosessin osatekijät ohjauksen aseman ja perustehtävän kuvaamiseksi asiakkaille, yhteistyötahoille, eri sidosryhmille ja päättäjille (katso myös kohta B1.1 Ohjausprosessin osatekijät)
  • seurata aktiivisesti yhteiskunnallista kehitystä ja ajankohtaista keskustelua sekä monitieteistä tutkimusta ohjauksen näkökulmasta (katso myös kohta A2.3 Ohjausalan tutkimus)
  • ottaa huomioon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja kestävän elämäntavan edistämisen ohjauksessa
  • ottaa huomioon yksilön elämälleen ja toiminnalleen asettamat tavoitteet sekä koulutusjärjestelmän ja työelämän toimivuuden tavoitteet
  • osoittaa päättäjille ja palvelujen rahoittajille ohjauksen lisäarvon ja palvelujen toteuttamiseen sijoitettujen resurssien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden
  • yksilöidä näyttöön perustuvat ohjauksen kehittämisen keskeisimmän kohteet
  • yksilöidä tarvittavat toimenpiteet ja ratkaisuvaihtoehdot ohjausta koskevan päätöksenteon pohjaksi
  • osallistua ohjauksen järjestämisen taustalla olevaan julkiseen keskusteluun
  • sisällyttää palveluja koskevaa tutkimustietoa ja arviointituloksia ohjauksen järjestämistä koskevan päätöksenteon perustaksi
  • osallistua alueellisen toimintamallin kehittämiseen ohjauksen aseman vakiinnuttamiseksi
  • työskennellä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa ohjauksen tavoitteiden ja toimintaedellytysten edistämiseksi