• Millaisiin kasvatusteoreettisiin valintoihin (esim. oppimis-, tiedon- ja ihmiskäsitys) perustan toimintani?
• Kuinka yhdistän teoriaa käytäntöön? Miten se näkyy toiminnassani (esim. pystynkö yhdistämään äskeisen tunnin tapahtumia tieteellisiin teorioihin)?
• Miten omaksumani tieto keskustelee kokemuksieni ja ajatusteni kanssa? Millaisia ristiriitoja havaitsen lukemani, kokemani, havainnoimani kanssa?
• Millä tavalla tutkiva ote näkyy valinnoissani ja toiminnassani?
• Missä oppiaineessa/oppisisällöissä olen vahvimmillani? Mikä on auktoriteettini sillä alalla?

Olen hyvin monipuolinen tiedonkäyttäjä, enkä täysin allekirjoita nykyaikaista oppijan itseohjautuvaa ja oppijaan pohjautuvaa oppimista. Itse koen, että saan tietoa enemmän irti ammattilaiselta, mutta tiedon sisäistämiseen tarvitsen harjoituksia ja tehtäviä tehtäväksi yksin, jotta saan toistoja ja asian monipuolista havainnointia. Minulle on kuitenkin osittain haastavaa yhdistämään teoriaa käytäntöön, etenkin tällaisissa "ajatuksellisissa" teorioissa. Huomaan kuitenkin perusasioita teoriasta, mutta se ei ole välttämättä kovin syvällistä. Tilanne on kuitenkin toinen vähän käytännönläheisemmissä teorioissa, jotka eivät ole vain "mielentasolla". Esimerkkinä tulee mieleen rekkojen tai autojen joidenkin osien tai mekanismien toiminta selkenee hyvin äkkiä. Saman huomasin jo lukoiossa, kun minulle oli vaikea ymmärtää solun toimintaa, sillä sitä ei voi nähdä ja kaiken sen joutuu "ajattelemaan" (on toki jotain mallipiirroksia tms.). En osaa nimetä yhtä oppiainetta tai sisältöä jossa olisin vahvimmillani, mutta koen, että ruotsi, äidinkieli ja käsityö ovat olleet yksiä vahvimpia aineitani.
Välillä koen hyvin paljonkin ristiriitoja kuulemani välillä, mutta sitten pohdin jokaista vaihtoehtoa ja mietin, että mikä niistä olisi järkeenkäyvin.