HI3
Tehtävä Eurooppa ja Suomi 1800-1900 luvulla
Tehtävien pisteyttäminen HI3-kurssi
Vastaus 1
a = 5p
Vastaus osuu asian ytimeen. Vastauksessa olisi voinut puhua suomettumisesta.
b =5p
Vastauksessa ei selitetä millaista demokratia vajetta Suomessa oli. Vastauksesta puuttuu suomettuminen, lehdistön vapauden rajoittaminen ja aikaperspektiivi. Vastauksessa olisi voinut avata millaisessa maailmantilanteissa Kekkonen oli presidenttinä ja millainen Suomen asema tuolloin oli.
Vastaus 2
a =1
Ei ole historian kokeen vastaus. Kaikki faktatieto puuttuu.
b = 2
Runsaat kirjoitusvirheet vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä. Missä faktatieto? Kyse on enemmänkin mielipidekirjoituksesta. Vastaus aivan liian pitkä. Ei punaista lankaa.
a = 5p
Vastaus osuu asian ytimeen. Vastauksessa olisi voinut puhua suomettumisesta.
b =5p
Vastauksessa ei selitetä millaista demokratia vajetta Suomessa oli. Vastauksesta puuttuu suomettuminen, lehdistön vapauden rajoittaminen ja aikaperspektiivi. Vastauksessa olisi voinut avata millaisessa maailmantilanteissa Kekkonen oli presidenttinä ja millainen Suomen asema tuolloin oli.
Vastaus 2
a =1
Ei ole historian kokeen vastaus. Kaikki faktatieto puuttuu.
b = 2
Runsaat kirjoitusvirheet vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä. Missä faktatieto? Kyse on enemmänkin mielipidekirjoituksesta. Vastaus aivan liian pitkä. Ei punaista lankaa.
Jokeri jatkosodasta
Alla on kolme näkemystä jatkosodan alkamisesta.
Saksalainen diplomaatti Wipert von Blücher muistelmissaan vuonna 1950
Missään muussa tilaisuudessa en ole tuntenut niin selvästi, että Aristoteleen toteamien pikkuvaltioiden etujen vastapainona on vaarallinen kielteinen tekijä: suurvaltojen valtataistelussa pikkuvaltioiden vapaalla päätösvallalla on kovin suppeat rajat. Suomi tempautui suurvaltojen pyörteisiin niin kuin vuolas Suomen joki tempaa mukaansa ajopuun.
Presidentti Urho Kekkonen Suomi-Neuvostoliitto-Seuran 30-vuotisjuhlissa vuonna 1974
Tapahtumien kulku lähti liikkeelle ensisijaisesti suomalaisten tietoisista päätöksistä. Käsittääkseni Suomen sotilasjohdon ja Rytin hallituksen päätös hakeutua yhteistyöhön Hitlerin Saksan kanssa voidaan nähdä johdonmukaisena seurauksena itsenäisyytemme ensimmäisten vuosikymmenten ulkopoliittisista pyrkimyksistä.
Professori Mauno Jokipii kirjassaan Jatkosodan synty vuonna 1986
Suomen sodanjohdon vaihtoehdot olivat vähissä. Sodan syttymishetkellä aloite oli sittenkin Neuvostoliiton - - Jo muutaman kuukauden, saati kahden edellisen vuoden näkökulmasta, joka Neuvostoliiton taholta sisältää yhden sodan ja kolmen sen jälkeisen sodanuhan hermopaineet, Suomen johdon toimet alkukesästä 1941 käyvät ymmärrettäviksi.
a) Miten lainauksissa selitetään jatkosodan syttymistä? (10p)von Blucher: Suomi joutui sotaan suurvaltojen pelinappulana tahtomattaan. Kekkonen: Suomi haki turvaa Saksasta Venäjää vastaan. Jokipii: Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa.
b) Jatkosodan syttymisestä on Suomessa keskusteltu ja kirjoitettu paljon. Miksi jatkosodan alkaminen on ollut suomalaisille arka aihe? (10p)
Suomi oli suurvaltojen puristuksessa, mutta teki itse tietoisia valintoja. Suomi käytti hyväkseen Saksan tukea ja pyrki revanssiin Neuvostoliiton suhteen. Suomi valloitti takaisin talvisodassa menetetyt alueet ja Itä-Karjalan. Hyökkäysvaiheessa kaatui enemmän suomalaisia kuin talvisodassa. Suomi hävisi jatkosodan. Tosiasiassa Suomi oli Saksan liittolainen ja Suomi osallistui Leningradin piiritykseen, mutta ei aktiivisesti hyökännyt kaupunkiin. Suomi luovutti n.3000 ihmistä, jotka olivat pääosin sotavankeja. Joukossa esim. kommunisteja, komissaareja ja juutalaisia. Suomalaiset keräsivät venäläisperäistä väestöä leireille ja tarkoituksena oli estää estää esim. siviilien tekemät tuhotyöt. Ihmisiä kuoli leireillä n. 4500 nälkään ja tauteihin. Sodan alussa leireillä kuoli paljon vankeja. Yhteensä kuolleita oli n. 18 000. Vankeja siirrettiin maatiloille töihin mikä vähensi kuolleisuutta. Sota aiheutti mm. mielenterveysongelmia ja päihdeongelmia.
Jokeri Suomen itsenäistymisestä
9. Suomen itsenäistyminen (30 p.) Tekstikatkelmissa (aineistot 9.A ja 9.B) esitetään kannanottoja, jotka liittyvät Suomen itsenäistymisen vaiheisiin.
Aineisto: 9.A Tekstikatkelma: V. I. Leninin puhe
”Me – käytän sopimatonta sanaa – ”valloitamme” nyt Suomea, mutta emme niin kuin maailman kapitalistirosvot sen tekevät. Me valloitamme siten, että annamme Suomelle täyden vapauden elää liitossa meidän tai muiden kanssa, ja samalla takaamme, että annamme kaikkien kansallisuuksien työtätekeville täydellisen tukemme porvaristoa vastaan kaikissa maissa.”
Lähde: Venäjän bolshevistihallituksen johtaja V. I. Lenin sotalaivaston ensimmäisessä yleisvenäläisessä edustajainkokouksessa 5.12.1917. Käännös: YTL.
9.B Tekstikatkelma: Paul von Hindenburgin puhe
”Suomi ja Ukraina ovat Saksan luonnollisia liittolaisia Venäjää vastaan, eivät vain sodan ajan, vaan myös rauhan aikana. Luja liitto näiden valtioiden kanssa varmistaa meille selustan ententeä [Ranskaa ja IsoBritanniaa] vastaan. Mutta pelkäämme, että hyvät suhteemme Suomeen katkeavat alusta pitäen, jos osoitamme horjumista politiikassamme ja sodankäynnissämme. Olemme luvanneet Suomelle sotilaallista apua. Suomi on ilmaissut meille tarvitsevansa tätä apua myös Saksan ja Venäjän välisen rauhan allekirjoittamisen jälkeen.”
Lähde: Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg Saksan keisarille Vilhelm II:lle 11.3.1918. Käännös: YTL.
9.1 Hyödynnä tekstikatkelmia (aineistot 9.A ja 9.B) ja pohdi, mitä pyrkimyksiä Venäjällä ja Saksalla oli Suomen suhteen loppuvuodesta 1917 ja alkuvuonna 1918. (10 p.)
Venäjä: Tarkoituksena liittää Suomi osaksi Venäjää ja istuttaa myös Suomeen kommunistinen yhteiskuntajärjestelmä.
Saksa: Suomi hyvä liittolainen ja portti Venäjälle.
9.2 Miten Venäjä ja Saksa vaikuttivat vuoden 1918 tapahtumiin Suomessa, ja mitä seurauksia sillä oli? (10 p.)
Punaiset saivat apua Venäjältä ja valkoiset Saksalta. Saksa voisi antaa Suomelle turvaa kommunistista Neuvosto-Venäjää vastaan. Tämä syvensi kansan kahtiajakoa.
9.3 Miten Suomen ja Venäjän välit kehittyivät Suomen itsenäistymisestä vuoteen 1920? (10 p.)
Tartonrauha 1920 vakiinnutti suhteet Neuvosto-Venäjään. Pelko ja epäluulo vallitsivat kuitenkin itäistä naapuria kohtaan. Suomen hapuilevan ulkopolitiikan päälinjaksi muodostui toisaalta puolueettomuus ja toisaalta turvan turvan hankkiminen Neuvostoliittoa vastaan. Suomi liittyi Kansainliittoon 1920 ja sieltäkin turvaa. Reunavaltiopolitiikkaa.
Aineisto: 9.A Tekstikatkelma: V. I. Leninin puhe
”Me – käytän sopimatonta sanaa – ”valloitamme” nyt Suomea, mutta emme niin kuin maailman kapitalistirosvot sen tekevät. Me valloitamme siten, että annamme Suomelle täyden vapauden elää liitossa meidän tai muiden kanssa, ja samalla takaamme, että annamme kaikkien kansallisuuksien työtätekeville täydellisen tukemme porvaristoa vastaan kaikissa maissa.”
Lähde: Venäjän bolshevistihallituksen johtaja V. I. Lenin sotalaivaston ensimmäisessä yleisvenäläisessä edustajainkokouksessa 5.12.1917. Käännös: YTL.
9.B Tekstikatkelma: Paul von Hindenburgin puhe
”Suomi ja Ukraina ovat Saksan luonnollisia liittolaisia Venäjää vastaan, eivät vain sodan ajan, vaan myös rauhan aikana. Luja liitto näiden valtioiden kanssa varmistaa meille selustan ententeä [Ranskaa ja IsoBritanniaa] vastaan. Mutta pelkäämme, että hyvät suhteemme Suomeen katkeavat alusta pitäen, jos osoitamme horjumista politiikassamme ja sodankäynnissämme. Olemme luvanneet Suomelle sotilaallista apua. Suomi on ilmaissut meille tarvitsevansa tätä apua myös Saksan ja Venäjän välisen rauhan allekirjoittamisen jälkeen.”
Lähde: Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg Saksan keisarille Vilhelm II:lle 11.3.1918. Käännös: YTL.
9.1 Hyödynnä tekstikatkelmia (aineistot 9.A ja 9.B) ja pohdi, mitä pyrkimyksiä Venäjällä ja Saksalla oli Suomen suhteen loppuvuodesta 1917 ja alkuvuonna 1918. (10 p.)
Venäjä: Tarkoituksena liittää Suomi osaksi Venäjää ja istuttaa myös Suomeen kommunistinen yhteiskuntajärjestelmä.
Saksa: Suomi hyvä liittolainen ja portti Venäjälle.
9.2 Miten Venäjä ja Saksa vaikuttivat vuoden 1918 tapahtumiin Suomessa, ja mitä seurauksia sillä oli? (10 p.)
Punaiset saivat apua Venäjältä ja valkoiset Saksalta. Saksa voisi antaa Suomelle turvaa kommunistista Neuvosto-Venäjää vastaan. Tämä syvensi kansan kahtiajakoa.
9.3 Miten Suomen ja Venäjän välit kehittyivät Suomen itsenäistymisestä vuoteen 1920? (10 p.)
Tartonrauha 1920 vakiinnutti suhteet Neuvosto-Venäjään. Pelko ja epäluulo vallitsivat kuitenkin itäistä naapuria kohtaan. Suomen hapuilevan ulkopolitiikan päälinjaksi muodostui toisaalta puolueettomuus ja toisaalta turvan turvan hankkiminen Neuvostoliittoa vastaan. Suomi liittyi Kansainliittoon 1920 ja sieltäkin turvaa. Reunavaltiopolitiikkaa.
Tehtävä vuodet 1917 ja 1918 Suomen historian käännekohtana
Millä perusteilla vuodet 1917-1918 olivat Suomen historian käännekohta?
Suomessa oli monia yhteiskunnallisia ongelmia. Maaseudun tilattomien määrä oli kasvanut. Köyhän kansan olot olivat huonot. Torppareita huoletti epävarmat vuokrasopimukset. Kaupunkien tehtaiden työläisten palkka oli huono ja työpäivät pitkiä. Lisäksi työttömyys oli yleistä. Luokkavastakohdat olivat suuret ja elintarviketilanne heikko. Osa kansasta näki nälkää. Työväen ja porvareiden välit olivat hyvin jännittyneet. Lisäksi keisarin kukistumisen jälkeen oli jäänyt valtatyhjiö, joka mahdollisti punakaartien ja valkokaartien synnyn. Tilanne oli tulenarka. Kansa oli kahtia jakautunut. Sekava tilanne Venäjällä oli mahdollistanut Suomen itsenäistymisen 1917, mutta yhteiskunnallisetolot olivat edelleen epävakaat (monarkia vs tasavalta). Merkittävää oli valkoisen Suomen eheyttämispolitiikka, jotta olot saatiin vakiinnutettua ja kansaa yhtenäistettyä.
Suomessa oli monia yhteiskunnallisia ongelmia. Maaseudun tilattomien määrä oli kasvanut. Köyhän kansan olot olivat huonot. Torppareita huoletti epävarmat vuokrasopimukset. Kaupunkien tehtaiden työläisten palkka oli huono ja työpäivät pitkiä. Lisäksi työttömyys oli yleistä. Luokkavastakohdat olivat suuret ja elintarviketilanne heikko. Osa kansasta näki nälkää. Työväen ja porvareiden välit olivat hyvin jännittyneet. Lisäksi keisarin kukistumisen jälkeen oli jäänyt valtatyhjiö, joka mahdollisti punakaartien ja valkokaartien synnyn. Tilanne oli tulenarka. Kansa oli kahtia jakautunut. Sekava tilanne Venäjällä oli mahdollistanut Suomen itsenäistymisen 1917, mutta yhteiskunnallisetolot olivat edelleen epävakaat (monarkia vs tasavalta). Merkittävää oli valkoisen Suomen eheyttämispolitiikka, jotta olot saatiin vakiinnutettua ja kansaa yhtenäistettyä.
Taidetehtävä
Lue taidetehtävän ohjeet Forum III -oppikirjan sivuilta 66-67.
s.66 a) Realismia, koska teoksessa on kuvattu työtä tekiviä ihmisiä todenmukaisesti. Maalauksessa on kylläkin nähtävissä romantiikan piirteitä värityksessä ja asetelmallisuudessa.
b) Kultakausi (1880-1910) tarkoittaa suomalaisen taiteen kansallista ilmettä sortokauden ja kansallisen heräämisen aikoihin. Kultakaudella suomalaiset taiteilijat nousivat kansainväliseen tietoisuuteen. Kultakausi näkyi suomalaisessa musiikissa, kirjallisuudessa ja kuvataiteessa. Taiteilijat kuvasivat teoksissaan suomalaisia ihmisiä, luontoa ja historiaa.
c) Kultakauden merkitys suomalaiselle identiteetille oli suuri. Se opetti suomalaiset huomaamaan oman maansa kauneuden ja ainutlaatuisuuden. Sillä oli kansaa yhdistävä voima. Taide nosti esille tavalliset ihmiset arkiaskareissaan.
s. 67
a) Runossa Suomen kansa on Luojan luoma ja luja. Kansa kestää "myrskyt" ja suomalaisilla on oma maa, lait, laulut ja muistot. Kansa on syntynyt vapaaksi ja vaikka se voitettaisiin väkivoimalla ei se kaadu.
Runossa nationalismi näkyy siis oman kansan erinomaisuuden korostamisena.
b) Runon tekohetkellä Suomi oli osa Venäjää ja täällä haaveiltiin itsenäisemmästä asemasta.
c) Runon ansio on silloisten kansallisten tunteiden vahvistaminen ja julkituominen. Vaikka on yhden ihmisen kirjoittama kuuluu siinä vuosisadan vaihteen sorretun kansan ääni. Se kertoo yleisemminkin tuon ajan ihmisten ajatuksista.
s.66 a) Realismia, koska teoksessa on kuvattu työtä tekiviä ihmisiä todenmukaisesti. Maalauksessa on kylläkin nähtävissä romantiikan piirteitä värityksessä ja asetelmallisuudessa.
b) Kultakausi (1880-1910) tarkoittaa suomalaisen taiteen kansallista ilmettä sortokauden ja kansallisen heräämisen aikoihin. Kultakaudella suomalaiset taiteilijat nousivat kansainväliseen tietoisuuteen. Kultakausi näkyi suomalaisessa musiikissa, kirjallisuudessa ja kuvataiteessa. Taiteilijat kuvasivat teoksissaan suomalaisia ihmisiä, luontoa ja historiaa.
c) Kultakauden merkitys suomalaiselle identiteetille oli suuri. Se opetti suomalaiset huomaamaan oman maansa kauneuden ja ainutlaatuisuuden. Sillä oli kansaa yhdistävä voima. Taide nosti esille tavalliset ihmiset arkiaskareissaan.
s. 67
a) Runossa Suomen kansa on Luojan luoma ja luja. Kansa kestää "myrskyt" ja suomalaisilla on oma maa, lait, laulut ja muistot. Kansa on syntynyt vapaaksi ja vaikka se voitettaisiin väkivoimalla ei se kaadu.
Runossa nationalismi näkyy siis oman kansan erinomaisuuden korostamisena.
b) Runon tekohetkellä Suomi oli osa Venäjää ja täällä haaveiltiin itsenäisemmästä asemasta.
c) Runon ansio on silloisten kansallisten tunteiden vahvistaminen ja julkituominen. Vaikka on yhden ihmisen kirjoittama kuuluu siinä vuosisadan vaihteen sorretun kansan ääni. Se kertoo yleisemminkin tuon ajan ihmisten ajatuksista.
Tehtävä 1860-luvusta
Millä perusteilla 1860-luku oli Suomen historian käännekohta?
- maaseudulla asui yli 90% suomalaisista
- elintaso alhainen
- ankarat talvet
- nälkävuodet ( peräkkäisten katovuosien seurauksena pulaa elintarvikkeista ja taudit lisääntyivät)
- ihmisiä kuoli vuosina 1866-68 270 000 mikä tarkoitti noin. kymmenen prosenttia väestöstä.
- Syitä: Suomen väkiluku oli lisääntynyt 1800-luvulla nopeasti, koska kuolleisuus väheni. Tilattomien määrä kasvoi. Ruokaa ei pystytty tuottamaan riittävästi. Varavarastoja ei ollut. Apua oli vaikea tuoda ulkomailta ankaran talven ja huonon kuljetusyhteyden takia.
- maataloudet uudistuminen nälkävuosien jälkeen. Siirryttiin karjatalouteen. Viljan hinta laski. Maatalouden tuottavuus kasvoi
koneellistumisen ansiosta.
- Kuljetus yhteydet paranivat ja viljaa saatettiin tuoda ulkomailta.
- Parempi hinta tuotteista paransi tuottavuutta entisestään.
- Puun kysyntä kasvoi mikä nosti elintasoa maaseudulla ja antoi pääomaa maatalouden uudistamiseen
- Elintasoerot kasvoivat maaseudulla
- taloudellisen liberalismin ajatukset levisivät Suomeen.
- Osakeyhtiölaki 1864 helpotti pääomien keräämistä yritystoimintaan ja merkittävä oli myös kaupankäynnin esteitä poistanut elinkeinovapaus.
- Markan käyttöön otto 1860 tasasi Suomen talouden kehittymistä.
- Suomen teollisuus alkoi.
- Suomen talousjärjestelmä läheni enemmän länttä kuin itää
Valtiopäivien kokoontuminen muuttui säännölliseksi.
-Kunnallishallinto uudistui.
-Kieliasetus v.1863
- Rakennettiin ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeeseen.
- maaseudulla asui yli 90% suomalaisista
- elintaso alhainen
- ankarat talvet
- nälkävuodet ( peräkkäisten katovuosien seurauksena pulaa elintarvikkeista ja taudit lisääntyivät)
- ihmisiä kuoli vuosina 1866-68 270 000 mikä tarkoitti noin. kymmenen prosenttia väestöstä.
- Syitä: Suomen väkiluku oli lisääntynyt 1800-luvulla nopeasti, koska kuolleisuus väheni. Tilattomien määrä kasvoi. Ruokaa ei pystytty tuottamaan riittävästi. Varavarastoja ei ollut. Apua oli vaikea tuoda ulkomailta ankaran talven ja huonon kuljetusyhteyden takia.
- maataloudet uudistuminen nälkävuosien jälkeen. Siirryttiin karjatalouteen. Viljan hinta laski. Maatalouden tuottavuus kasvoi
koneellistumisen ansiosta.
- Kuljetus yhteydet paranivat ja viljaa saatettiin tuoda ulkomailta.
- Parempi hinta tuotteista paransi tuottavuutta entisestään.
- Puun kysyntä kasvoi mikä nosti elintasoa maaseudulla ja antoi pääomaa maatalouden uudistamiseen
- Elintasoerot kasvoivat maaseudulla
- taloudellisen liberalismin ajatukset levisivät Suomeen.
- Osakeyhtiölaki 1864 helpotti pääomien keräämistä yritystoimintaan ja merkittävä oli myös kaupankäynnin esteitä poistanut elinkeinovapaus.
- Markan käyttöön otto 1860 tasasi Suomen talouden kehittymistä.
- Suomen teollisuus alkoi.
- Suomen talousjärjestelmä läheni enemmän länttä kuin itää
Valtiopäivien kokoontuminen muuttui säännölliseksi.
-Kunnallishallinto uudistui.
-Kieliasetus v.1863
- Rakennettiin ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeeseen.
Tehtävä autonomian synnystä
Millä perusteilla vuosi 1809 oli Suomen historian käännekohta? Mitkä tekijät puhuvat tätä käsitystä vastaan?
1809 Aleksanteri 1 kutsui säädyt koolle Porvooseen ja Suomi sai autonomian. Suomi sai päättää lähes kaikista itseään koskevista asioista. Ylinpäätösvalta oli kuitenkin keisarilla. Autonomia paransi Suomen autonomista asemaa. Suomessa kerätyt verot jäivät omaan käyttöön ja Suomen pankki perustettiin. Luterilainen uskonto säilytettiin ja samoin Ruotsin vallan aikaiset lait. Olot muuttuivat turvallisemmaksi ja vakaammaksi. Autonomia vahvisti suomalaisten kansallistunnetta.
1809 Aleksanteri 1 kutsui säädyt koolle Porvooseen ja Suomi sai autonomian. Suomi sai päättää lähes kaikista itseään koskevista asioista. Ylinpäätösvalta oli kuitenkin keisarilla. Autonomia paransi Suomen autonomista asemaa. Suomessa kerätyt verot jäivät omaan käyttöön ja Suomen pankki perustettiin. Luterilainen uskonto säilytettiin ja samoin Ruotsin vallan aikaiset lait. Olot muuttuivat turvallisemmaksi ja vakaammaksi. Autonomia vahvisti suomalaisten kansallistunnetta.
Työväenliike