Perehdytään siihen, mitä filosofia on. Tutustutaan filosofiseen kysymyksenasetteluun ja ajatteluun perinteessä ja nykyajassa.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• muodostaa käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin
• oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille väitteille perusteluja, hahmottamaan perustelujen rakennetta sekä arvioimaan niiden pätevyyttä
• tuntee ja oppii erilaisten vuorovaikutteisten harjoitusten ja keskustelujen kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä
• perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin
• osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.

Keskeiset sisällöt

• mitä filosofia on, filosofinen kysymyksenasettelu sekä ajattelu filosofian perinteessä ja ajankohtaisissa aiheissa
• johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, muun muassa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sovellettuna
• keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen
• tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero
• tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

Laaja-alainen osaaminen

Vuorovaikutusosaaminen: Keskustelussa harjoitellaan toisten väitteiden tulkitsemista suopeasti. Opiskelija opettelee tarkastelemaan toisten väitteitä olettamalla, että niiden alkuperäinen käyttöyhteys oli sellainen, jonka valossa väitteet olisivat mahdollisimman järkeviä ja tosia.

Monitieteinen ja luova osaaminen: Monitieteisen lähestymistavan omaksumista voi tukea tarkastelemalla eri oppiaineissa esitettyjä väitteitä ja niiden perusteluja tutkimusmetodien näkökulmasta. Tavoitteena olisi löytää yhtäläisyyksiä ja eroja eri oppiaineiden välillä. On hyvä huomata, ettei luonnontieteitä ja humanistisia tieteitä voida välttämättä erottaa toisistaan metodisesti. On myös hyvä erottaa (tieteellinen) teoria ja tieto käsitteellisesti toisistaan.

Yhteiskunnallinen osaaminen: Johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet sekä niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, muun muassa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin sovellettuna. Näennäistieteellisten ja epätieteellisten väitteiden, näkemysten ja käsitysten ilmeneminen mediassa.

Esitietovaatimukset

Ei ole.

Arviointi

Numeroarviointi