Opintojaksossa tarkastellaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisinä näkökulmina ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kaikkia teemoja käsitellään alueellisesta näkökulmasta. Teemojen yhteydessä käsitellään myös niihin liittyviä riskejä ja ongelmia sekä myönteistä kehitystä.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ja paikannimistöä
• osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa geomedian avulla
• osaa selittää Maan planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitä ja perustella ilmiöiden vaikutuksia luonnon järjestelmiin
• osaa kuvata ja analysoida elottoman ja elollisen luonnon alueellisuutta maapallolla
• osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä sekä selittää perustellen, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat
• osaa analysoida luonnonriskien syitä ja arvioida luonnonriskien seurauksia eri alueilla
• osaa selittää ja vertailla esimerkkien avulla, miten luonnonriskien seurauksia voidaan ennakoida tai vaikutuksia lieventää eri alueilla
• ymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten arkielämässä.

Keskeiset sisällöt

Luonnonmaantieteellinen ajattelu

• luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
• luonnonmaantieteen tietolähteet ja tutkimusmenetelmät

Maan planetaariset liikkeet, niistä johtuvat ilmiöt sekä ilmakehä ja vesikehä

• ilmakehän rakenne ja tuulet, muutokset otsonikerroksessa
• veden kiertokulku, sateet ja meriveden liikkeet, ENSO ja NAO
• sää ja sen ennustaminen
• ilmastoalueet

Kivikehä

• maapallon rakenne ja kiviaineksen kierto
• endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
• endogeeniset ja eksogeeniset ilmiöt riskeinä, keskeiset riskialueet, ennakointi ja niihin varautuminen

Maannokset ja kasvillisuusalueet

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet

Hyvinvointiosaaminen: Opiskelija ymmärtää toimivan Maapallon merkityksen ihmisen hyvinvoinnille.

Vuorovaikutusosaaminen: Opiskelija saa kokea kuuluvansa lukioyhteisöön, jossa samasta aihepiiristä kiinnostuneiden opiskelijoiden kesken on syventyvää ja hedelmällistä vuorovaikutusta.

Monitieteinen ja luova osaaminen: Luonnonmaantieteen järjestelmien hahmottaminen kehittää opiskelijan ajattelua ymmärtämään laajemmin erilaisia malleja ja asioiden syy- ja seuraussuhteita.

Yhteiskunnallinen osaaminen: Täysipainoisen yhteiskunnallisen osaamisen yksi merkittävä osa-alue on tuntea miten oma planeettamme toimii ja miten luonnonmaantieteen järjestelmien häiriötön jatkuvuus on tärkeimpiä tavoitteitamme.

Eettisyys ja ympäristöosaaminen: Opiskelija ymmärtää, että Maapallon ilmastojärjestelmien vakaus, eroosion ja aavikoitumisen hillintä sekä globaalien kasvillisuusvyöhykkeiden ja valtamerien suojelu ovat eettisen toiminnan tärkeimpiä osa-alueita.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen: Opiskelija hahmottaa luonnonolojen erilaisuuden vaikutuksen ihmisen toiminnalle Maapallon eri osissa.

Esitietovaatimukset

Ei ole

Itsenäinen suoritus on mahdollinen

Arviointi

Numeroarviointi