Lukion opetussuunnitelman perusteissa käytetään lukiolain (714/2018) mukaisen käsitteen opiskelijahuolto sijasta oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) käsitettä opiskeluhuolto. Oppilaitoksesta käytetään soveltuvissa kohdissa myös ilmaisua lukio. Mitä jäljempänä todetaan hyvinvointialueesta, koskee myös Helsingin kaupunkia (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 1 §, muutettu lailla 377/2022).

Tässä luvussa määrätään opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa määrätyn koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta (lukiolaki 714/2018 12 § ja 32 § sekä oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 13 §, muutettu lailla 377/2022).

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3 §). Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 9§). Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. (YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista ja lukiolaki 714/2018 2 §, muutettu lailla 165/2022).

Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 3 §, muutettu lailla 377/2022). Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, joita ovat opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 4 § ja 3 §.) Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna, jolle koulutuksen järjestäjän tulee tarjota asianmukaiset tilat. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan järjestää myös keskitetysti opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Tällöinkin palvelun on oltava helposti opiskelijoiden saavutettavissa. (Terveydenhuoltolaki 378/2022 15 a § ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 9 §, muutettu lailla 377/2022).

Rauman Lyseon lukiossa tavoitteenamme on ongelmien ehkäiseminen, niiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu meille kaikille. Pyrimme siihen, että luomme lukioomme mahdollisimman turvallisen oppimis- ja työskentelyilmapiirin. Hyväksymme sen, että opiskelijoidemme kehitykseen tai elämäntilanteeseen saattaa liittyä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikeuksia. Arvostamme yksilöllisyyttä ja otamme huomioon sen.

Arvostamme ja ylläpidämme avointa keskustelukulttuuriamme yhtenä opiskelijahuollon tärkeimmistä työvälineistä. Se antaa mahdollisuudet opiskelijan joko yksityiselämän tai opiskeluun liittyvien vaikeuksien esille ottamisen.

Myös oppilaskuntamme toimii aktiivisesti koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä toteutuu siten, että opiskelijoidemme edustajat osallistuvat opettajainkokouksiin, suunnittelevat ja järjestävät juhlia, erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä sekä toimivat aktiivisesti niin, että uudet opiskelijat mahdollisimman pian tuntevat kuuluvansa kouluyhteisöömme.

Opiskelijahuoltoon liittyvistä asioista vastaa myös koulussamme toimiva opiskelijahuoltoryhmä.