Esimies ongelmien aiheuttaja ja ratkaisija

Esimies ongelmien aiheuttaja ja ratkaisija- ajattele mitä ajattelet Timo Kultanen, filosofian tohtori. Kirjoittanut tunneälystä, (Tunneäly esimiestyössä) ja tutkinut laajasti erilaisten johtajien toiminta- ja käyttäytymistyylejä, sekä erilaisten ihmisten johtamista. Kirja on jaettu kolmeen osaan, ensimmäisessä tarkastellaan johtajan temperamenttia, itsetuntoa ja esimiestyön haasteita sekä tunneälyä. Toisessa osassa puhutaan johtajan käyttäytymisestä ja johtamisen taidoista. Kolmas osa käsittelee työilmapiirin ongelmia, johtajan roolia ja muutostilanteita. Viimeisessä osassa käsitellään myös erilaisia ihmisten temperamenttityylejä ja luonteenpiirreteorioita. Ensimmäinen osa Johtajalla tulisi olla mahdollisimman suuri valta tehdä työtä omalla työpaikallaan. Vallan mukana tulee vastuu, ja ei voi olla vastuussa jos ei ole valtaa tehdä päätöksiä. Työpaikan valta kuuluu sille kuka on paikalla työyksikössä, jos päättäjä ei tunne työyksikköä, päätökset ovat huteria. Odotukset työn laatuun ja tulokseen kasvavat koko ajan ja samalla henkilöstöä vähennetään. Samat asiat täytyisi hoitaa pienemmällä henkilöstömäärällä. Ajatusmaailma on lyhytkantoista, päätöksiä tehdään lyhyellä tähtäimellä. Esimiehen rooli työhyvinvoinnin saralla korostuu. Esimiestyön rooli on merkittävä työssä jaksamiseen ja stressiin vaikuttaviin tekijöihin. Vaikka esimies ei olisikaan suoranainen syy poissaoloihin, esimiestyötä kehittämällä psykologisesti taitavampaan suuntaan voitaisiin sairauspoissaoloja vähentää merkittävästi. Esimieslaadun selvitys  henkilökohtainen kehittämisohjelma. Ajattelun laatu on keskeisin työkalu: ajatukset  tunteet  asenteet ja uskomukset  toiminta  seuraukset…. Johtajan terve itsetunto: 1. Olen hyvä, arvostettava ja hyväksyvä johtaja tässä hetkessä sellaisena kuin olen. 2. Jos muutoksesta on hyötyä, ryhdyn toteuttamaan sitä. 3. Elämä on vain tässä – ja tulevaisuudessa. 4. Opettelen arvioimaan, mitkä asiat elämässäni ovat hyvin (niitä on paljon) 5. Arvostan ja hyväksyn erilaiset alaiset ja ylipäätään muuta ihmiset. 6. Kykenen iloitsemaan muiden onnistumisista enkä kadehdi. 7. Kohtaan muut ihmiset itseni tasolla ihmisinä. 8. Päätän itse oman elämäni ratkaisuista. 9. Olen riippumaton muiden mielipiteistä. 10. Siedän ja jätän taakse epäonnistumiset ja pettymykset. 11. Olen riittävä tällaisena kuin olen. Esimiehen tulisi aika ajoin arvioida omaa työtään ja miettiä esimerkiksi seuraavan listan pohjalta. Miten minä täytän nämä yhdeksän kohtaa? Esimiehen on: 1. Johdettava, sillä se on hänen tehtävänsä 2. Tunnistettava omat sitkeät luonteenpiirteensä, vahvuutensa ja heikkoutensa sekä potentiaaliset vahvuutensa ja riskinsä 3. Tunnistettava organisaationsa taso ja toimintamallien puutteet 4. Varmistettava ja vaadittava, että sovitut asiat toteutetaan 5. Tartuttava oikea-aikaisesti organisaation sisäisiin häiriöihin 6. Luotava säännöt, joiden puitteissa pelataan 7. Oltava oikeassa hetkessä kova ja oikeassa rennon joustava 8. Rakennettava organisaation sisäistä iloa 9. Hyväksyttävä, että johtajan työ on ajoittain henkisesti vaativaa Ensimmäisen osan lopussa käsitellään esimiestyön henkisiä haasteita, stressiä, riittämättömyyden ja yksinäisyyden tunnetta ja tunneälyn osa-alueita. Johtajan sisäisen rauhan 10 porrasta: 1. Maailma muuttuu vain muuttamalla itseäsi 2. Mitä sinä oikeasti haluat? 3. Hyväksy asiat ja ihmiset sellaisina kuin ne ja he ovat, jos et niihin voi vaikuttaa – keskity siihen mikä on hyvin. 4. Tee työtä alaisten kanssa, älä heitä vastaan 5. Jokaiselta alaiselta voi oppia jotakin 6. Kun joku loukkaa sinua, anna anteeksi ja yritä ymmärtää 7. Anna myönteistä palautetta 8. Hymyile 9. Ole uskollinen itsellesi ja syvimmille totuuksillesi 10. Joskus on hyvä olla hiljaa ja yksinään. Toisessa osassa käsitellään johtajan käyttäytymistä, arvoja ja moraalia, sekä johtamisen taitoja. Johtajan moraali: 1. Tee, mitä olet luvannut. 2. Pidä kiinni, mistä on sovittu. 3. Älä syytä muita virheistäsi. 4. Älä juonittele selän takana. 5. Älä puhu pahaa poissaolevista. 6. Puolusta muita kohtuuttomalta arvostelulta. 7. Älä sano sellaista, minkä takana et voi seistä. 8. Älä siirrä epämiellyttäviä kohtaamisia ja päätöksiä. Kolmannessa osassa käydään läpi työilmapiirin ongelmia. Yksi pahantahtoinen ihminen pystyy pilaamaan koko työporukan ilmapiirin, siksi onkin tärkeää, että työyhteisön epäkohtiin puututaan heti kun asia tulee ilmi. Tekstissä käsitellään vaikeiden tapausten esille ottamista, käsittelemistä ja esimiehen roolia niissä. Seuraavaksi kirjassa kirjoitetaan henkilökemioista ja sosiaalisesta älystä. Jos työyhteisöissä puhuttaisiin enemmän ja avoimemmin, säästyttäisiin monilta ongelmilta. Alaiset kaipaavat esimiehiltä eniten pieniä asioita, myönteistä suhtautumista ja kunnioitusta. Kirjassa on hyvä kuva sosiaalisesta älystä ja siitä millainen jälki minusta jää työyhteisöön/tiimiin/ym. yhteisöön? Lopuksi kirjassa käsitellään työyhteisön kehitystä ja muutoksen johtamista. Organisaation sisäisen puheen merkitystä avataan myös. Sisäinen puhe tarkoittaa organisaation sisäistä keskustelukulttuuria ja sitä mitä ajatellaan. Organisaation sisäinen luottamus ratkaisee työn ilon, eli sisäisen luottamuksen puute aiheuttaa stressiä, koska se lietsoo pelkoja ja edesauttaa klikkien muodostumista. Iloinen ja avoin työyhteisö syntyy olosuhteissa, joissa ihmiset luottavat toisiinsa. Tavoitteisiin pääsemisen kyky ja itseensä uskominen muodostavat positiivista ajattelua, joka motivoi. Positiivisen puheen vallitessa myös stressiä ei koeta niin pahana. Hyvässä ilmapiirissä raskaskin työ muodostaa energiaa, kun taas huonossa ilmapiirissä kaikki työt koetaan raskaina, eikä työ ole mielekästä, vaikka se ei erityisen raskasta olisikaan. Myös luovuus tuhoutuu negatiivisessa ilmapiirissä. Koko työporukan kesken voisi vaikka yhdessä pohtia seuraavia asioita (niitä jotka koskevat omaa työyhteisöä), ja vastausten perusteella alkaa kehittää ja muuttaa niitä mitä pitää. 1. Ollaanko meillä ylpeitä siitä, että ollaan meillä? 2. Halutaanko meillä töihin? 3. Olemmeko menossa kohti hyvää tulevaisuutta vai ongelmia? 4. Millainen maine meillä on? 5. Onko meillä hyvä vai huono ilmapiiri? 6. Onko johtamisessa eroja kilpailijan ja meidän välillä? 7. Onko kilpailijamme meitä halutumpi työnantaja? Jos vastaat kyllä, jatka. Jonkin täytyy voida selittää, miksi kilpailija on meitä halutumpi työnantaja. Jos me emme tiedä syytä tai ymmärrä koko tilaa, olemme hävinneet pelin. 8. Pystymmekö me pitämään ne ihmiset, jotka haluamme? 9. Mitä meidän tulisi tehdä, että olisimme haluttu työpaikka? Kirjan lopussa on erilaisia kuvioita eri tyypittelyistä, temperamenttityypeistä, luonteenpiirteistä ym. joita voi omista lähtökohdistaan miettiä. Kirja on helppolukuinen ja siinä on paljon kaavioita, listoja ja kuvia, joiden avulla käsiteltävä asia on helppo hahmottaa. Kuvasta näkee kokonaisuuden ja teksti avaa teorian. Varmasti hyvä kirja esimiestyön tueksi. Vaikka kirja on esimiehille, ei olisi huono, jos kaikki perehtyisivät hieman esimiestyöhön ja sen osiin. Monta ajatusta herää kun kirjaa lukee, vaikka ei esimiestyössä olekaan. On jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla esimerkiksi pitää omalta osaltaan huolta hyvästä työilmapiiristä. Kirja jäsentää myös omaa ajattelua ja herättelee ajattelemaan omaa suhtautumista työhön ja työyhteisöön. Kuinka paljon minä teen ja voin tehdä työyhteisöni eteen, onko esteet ja rajoitukset oikeita vai onko helppo kaataa syy ulkopuolella, esimiehelle, puitteille ym…