2.1 HAPETTUMIS-PELKISTYMISREAKTIOT

Metalliatomi hapettuu, kun se luovuttaa ulkoelektronit - muodostuu KATIOINI eli positiivinen ioni.
Metalliatomit (ulkokuorella 1, 2 tai 3 el.) saavat pysyvän elektronirakenteen hapettuesaan.

Atomi tai ioni pelkistyy, kun se ottaa vastaan elektroneja.
Epämetalliatomit (ulkokuorella 5, 6 tai 7) saavat pysyvän elektronirakenteen pelkistyessään.

HAPETUSLUKU ilmoittaa luovutettujen/vastaaotettujen elektronien määrän.s

Alkuaineen hapetusluku on nolla.

epäjalot metallit, vety, jalot metallit

Epäjalompi metalliatomi hapettuu ja samalla jalompi metalli-ioni pelkistyy alkauineeksi.
Metallit ovat jännitesarjassa jalousjärjestyksessä.

Hapettuva aine on pelkistin ja pelkistyvä aine on hapetin.

Reaktioissa jokainen luovutettu elektroni on vastaaotettava, tämä voidaan varmistaa osareaktioiden avulla. osareaktiot lasketaan yhteen, saadaan kokonaisreaktio, jolloin elektronin supistuvat.