Kirjoituksia mediassa
Hankkeissa medianäkyminen oli ihan omaa luokkaansa - yhteensä 177 mediahuomiota
Hankkeen näkyminen julkisuudessa oli ihan omaa luokkaansa hankkeeksi. Strategisesti ja päämäärätietoisesti suunniteltu viestintä oli onnistunutta kaikilla mittareilla mitattuna. Tokkopa milloinkaan romaniasiat ovat saaneet yhtä paljon positiivista näkyvyyttä kuin hankkeen aikana kuin myös, että sen yksi ydintavoitteista työelämäosallisuus keskustelunaiheena saatiin lähes jokaisen suomalaisen huulille; työnantajat, suuri yleisö, romanit ja päättäjät.
Hankkeesta tiedotettiin ja toteutettiin viestintää erinomaisesti sekä romaniyhteisöön että yhteiskuntaan päin. Viestintää etenkin romaniyhteisölle selkeytettiin ja muokattiin kohdeystävälliseksi. Tiedottamissa löydettiin tällä hetkellä parhaaksi löydetty tapa viestiä romaniyhteisölle: some. tiedottaminen oli aktiivista ja monipuolista sekä dialogista.
Tilastotiedot koko hankkeen julkisuusnäkyvyydestä 1.8.2016–31.12.2018:
Vakituisia someseuraajia Romanien osallisuus -FB-sivuilla 1428 (Satunnaisia vierailijoita ei ole laskettu, joita parhaimmillaan yhden päivän aikana yli 10 000)
Romanien osallisuus -sivuja katsottu koko hankkeen aikana 2 871 912
Dialogisivusto kävijämäärä (DIAK) (31.10.–3.12.18) 27 847
Mediaosumia koko hankkeen aikana (ei some) 177
(Kattaa sisälleen kaikki mediat, jotkut niistä useampaan kertaan)
Mediakampanja I #Meidän tulevaisuus - Yhteistyössä Tšetanes naal -hankkeen kanssa
- Pääasiallinen some IG, jossa kohderyhmänä 15-25 –vuotiaat romanit
- Seuraajia IG:ssä 1239
- kampanja-aika 1.10.-31.10.2018, jossa julkaisuja 91
- Älä oleta, älä luule! Kysy -kampanja (Opettaja- ja Talenttialehti)
- Kokonaistavoitettavuus 365 000
- kampanja-aika 2.11.–7.12.2018
Mediakampanja II #Työnimi (ilmestyessään YLE, MTV, IS ja IL luetuin uutinen)
Pääasiallinen kohderyhmä työnantajat (videot). Kampanja nousi Suomen suosituimmaksi puheenaiheeksi Twitterissä 31.10.2018. kampanja-aika 31.10.- 25.11.2018
- Kokonaistavoitettavuus (ei somejakoja) 23 700 000
- Somemaininnat 719
- Ansaitut some ja mediaosumat 32 553
- Ansaitun median arvo € (ei somejakoja) 223 300€
- #Työnimen videoiden katselukerrat 520 539
- Vaikuttajien somenostot 161 000
Ansaittu media
- Mediaosumat (HS, MTV, YLE, IS, IL, TS, Huomenta Suomi, STT jne.) 75
- Somejaot (yksittäisenä lukuna merkittävä) 31 400
Ansaittu sosiaalinen media
- Ansaittu sosiaalinen media; maininnat eri päivityksissä 1021
- Tavoitettavuus sosiaalinen median kautta 10 000 000
Mediakampanja III Palkkaisitko?
- Yhteistyössä Taike ja Vantaan työllisyyspalvelut. Pääasiallinen kohderyhmä suuri yleisö (ulkomainonta+IL)
- kampanja-aika 26.11.-30.11.2018 (Still-kuvat Meeri Koutaniemi)
- Mediaosumat (HS, MTV, YLE, IS, IL, TS, Huomenta Suomi, STT jne.) 22
- Somemaininnat 195
- Ansaitun median arvo 87 400€
- Mediaosumien kautta saavutettu tavoitettavuus 14 300 000
- Vantaan työllisyyspalveluiden kanssa yhteistyössä toteutettu
yrittäjät.fi –uutiskirjeen luki 30 000 kohderyhmästä 8 524
- Ilta-sanomien neljä + 1 ilmainen viikonlopun nrossa printti tavoitti lukijoita 493 000
Huomioita mediassa
Millaisia esteitä romanien työllistymisessä on?
Millaisia esteitä romanien työllistymisessä ja koulutuspaikan saamisessa on tänä päivänä? Työnimi-kampanja ja Helsingin kaupungin esitys nimettömästä työnhausta ovat olleet syksyn valtakunnallisia puheenaiheita. Nyt Diakonia-ammattikorkeakoulussa on valmistunut tuore julkaisu, joka valottaa, kuinka romanien koulutuspolut ja työurat nykyisin rakentuvat. Radio Suomen reportterin Vesa Marttisen aamukahviseurana piipahtivat julkaisun toimittaja, projektipäällikkö Mertsi Ärling sekä Nevo tiija -hankkeessa mukana ollut Joni Auvinen.
IS - Tunnetut suomalaiset hakivat työtä romaninimillä ja omilla ansioluetteloilla laihoin tuloksin - poseeraavat nyt romaniasuissa
Neljä tunnettua suomalaista poseeraa romaniasuissa kampanjassa, jonka tarkoituksena on edistää romanien työllistymistä Suomessa.Kampanjasta ilmoitetaan, että puvustus ja maskeeraus toteutettiin läheisessä yhteistyössä romanien kanssa, ja asujen käytöllä tässä yhteydessä on romaniyhteisön kollektiivinen hyväksyntä. Työnimi-kampanja on osa valtakunnallista Nevo tiija – uusi aika -hanketta, jota koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hanke pyrkii tukemaan romanien työllistymistä Suomessa.
Työnimi-kampanja sai jatkoa – Meeri Koutaniemi kuvasi neljä suomalaisvaikuttajaa romaniasuissa
Romanien heikkoa asemaa työmarkkinoilla esiin tuonut Työnimi-kampanja saa jatkoa. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi kampanjan julkisuudesta tunnetut vaikuttajat romaniasuissa.
Tuomas Enbuske ja kolme muuta tunnettua suomalaista hakivat töitä omilla ansioluetteloillaan mutta romaninimellä – eikä kukaan päässyt edes haastatteluun
Työnimi-kampanja pyrkii tekemään työelämään piintynyttä syrjintää näkyväksi.
"Rainer Lindgren tässä terve. Lähdin soittelemaan siitä avoimesta työpaikasta.” ”Rainer Lindgrenin” sijasta soittaja on kuitenkin toimittaja Tuomas Enbuske, joka on tullut suurelle yleisölle tutuksi vaikkapa Iltalehden kolumnistina ja Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelman nimikkojäsenenä.
Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimus paljasti – jälleen – romanien aseman työmarkkinoilla. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys osoitti ilmiön historiallisuuden.
Media ihmettelee ja sosiaalinen media kuohuu. Diakonia-ammattikorkeakoulun #työnimi-kampanja on julkistanut sarjan videoita, joissa toimittaja/provokaattori Tuomas Enbuske, yrittäjä Anne Kukkohovi, yrittäjä/juontaja Meri-Tuuli Väntsi sekä erikoisguru Jari Sarasvuo ovat hakeneet töitä ja epäonnistuneet siinä.
Työnimi nousi Suomen suosituimmaksi puheenaiheeksi Twitterissä 31.10.2018
Meeri koutaniemi kuvasi Anne Kukkohovin ja kolme muuta suomalaisjulkkista romaniasuissa
Anne Kukkohovi, Tuomas Enbuske, Meri-Tuuli Väntsi ja Jari Sarasvuo ovat antaneet kasvonsa Työnimi-kampanjalle, jonka tarkoitus on edistää romaniväestön asemaa työmarkkinoilla. ”Syrjintä on yksi merkittävimmistä esteistä romanien työllistymisessä. Vähemmistövaltuutetun selvityksen mukaan yli puolet työtä hakeneista romaneista kertoi kohdanneensa syrjintää työelämässä”, kampanjasivulla kerrotaan.
TYÖNIMI – estääkö nimi työnsaannin?
#TYÖNIMI – estääkö nimi työnsaannin? Kutsuimme Suomen tunnetuimpia osaajia hakemaan töitä omalta alaltaan, omalla ansioluettelollaan, mutta väärällä nimellä. Tuomas Enbuske, Anne Kukkohovi, Meri-Tuuli Väntsi ja Jari Sarasvuo vastasivat avoimiin työpaikkailmoituksiin, mutta vaihtoivat nimekseen tyypillisen romaninimen kokeillakseen, miten nimi vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin. Tuhansien ammattitaitoisten romanien osaaminen valuu hukkaan ennakkoluulojen vuoksi. On aika aloittaa muutos. www.työnimi.fi
Katsottu You tubessa 20.12.2018 mennessä 92 270 kertaa
Työnimi-kampanja osui myös Paraisilla
Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoima Työnimi-kampanja osui (ja upposi?) myös Paraisilla. Kyseessä on kampanja, jonka tavoitteena on edistää maamme romaniväestön työllistymistä.
Neljä nimekästä yrittäjää haki työtä romaninimillä, yhtäkään ei kutsuttu työhaastatteluun – "Työelämä ei ole yhdenvertainen romaneille tai muille vähemmistöille"
Ovatko ihmiset todella yhdenvertaisia Suomen työmarkkinoilla? Syrjitäänkö romaneja? Jokainen voi vetää johtopäätöksen Diak:n Työnimi-kampanjan tuloksista ihan itse.
Jari Sarasvuo mukana Työnimi-kampanjassa
Jari Sarasvuo häkeltyi valtaväestön vihasta romaneja kohtaan: "minulta kuulusteltiin, olenko palkannut romaneja - nyt on aika päättää satojen vuosien pahan olon kierre"
Tältä näyttävät Tuomas Enbuske, Jari Sarasvuo, Meri-Tuuli Väntsi ja Anne Kukkohovi romaniasuissa
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi Jari Sarasvuon, Tuomas Enbusken, Meri-Tuuli Väntsin ja Anne Kukkohovin romaniasuissa.
Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Työnimi-kampanjansa neljä suomalaista julkisuuden henkilöä, Jari Sarasvuo, Tuomas Enbuske, Meri-Tuuli Väntsi ja Anne Kukkohovi hakivat tänä syksynä töitä romaninimillä.
Työnimi-kampanja nostaa esille romanien syrjinnän
Kysyttäessä kokemuksia romanien työllistymisestä esimerkiksi helluntaiseurakuntiin ei Ärlingillä ole tiedossa selviä syrjintätapauksia. Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtaja Rainer Frisk sen sijaan on kuullut tapauksista, joissa seurakunnassa vastuutehtävään hakenut henkilö on arvioitu seurakunnan sisäisessä keskustelussa muuten sopivaksi, mutta romanitaustaa on pidetty haittatekijänä.
Neljä tunnettua osaajaa haki töitä romaninimillä – yksikään ei päässyt haastatteluun
Tuomas Enbuske, Meri-Tuuli Väntsi, Anne Kukkohovi ja Jari Sarasvuo vastasivat avoimiin työpaikkailmoituksiin omilla ansioluetteloillaan mutta tyypillisillä romaninimillä. Työnimi-kampanja nostaa esille romanien kohtaaman syrjinnän rekrytointitilanteissa.
Lainaukset:
“Ehkä mä tajusin myös tässä sen, että kuinka etuoikeutettu mä olen. Mutta sen ei pitäisi olla niin, että mä olen etuoikeutettu sen takia, että mun nimi on Meri-Tuuli eikä Tamara” —Meri-Tuuli Väntsi
“Moni romanitaustainen on suoraan sanonut, että työhaastatteluihin pääsemiseksi on pakko vaihtaa nimi ja että sitä ovat jopa työvoimaviranomaiset ehdottaneet. Totta kai rekrytoija valitsee aina mielestään parhaan vaihtoehdon, mutta tärkeintä olisi päästä kisaamaan yhdenvertaista lähtökohdista” —Mikael Mertsi Ärling
“Jos maailma on sairas niin pitääkö siihen sopeutua? Nimi ja kulttuuri ovat tärkeä osa identiteettiämme. Nimeä ei pidä vaihtaa vaan maailman pitää muuttua terveemmäksi” —Tuomas Enbuske
Konferenssilla on tärkeä merkitys romaneille
Tšetanes naal - koulutuspoluilla
Suomen romaniväestö; nuoret sekä aikuiset, joilla on tarve ja /tai halu edistää koulutuspolkuaan - koulutuspolkuja, erityisesti nivelvaiheissa, edistäviä malleja ja käytäntöjä. Osallisuuden edistämisen käytäntöjä. Ohjausta antava henkilöstö - malleja ohjaustyötä tekevien käyttöön sekä tietoa romanikulttuurista ja sen vaikutuksista koulutukseen ja osallisuuteen. Viranomaiset ja päättäjät - tietoa romanikulttuurista ja sen vaikutuksista koulutukseen ja osallisuuteen. Muut toimijat sekä suuri yleisö - tietoa romanikulttuurista ja sen vaikutuksista koulutukseen ja osallisuuteen.
PUHE: Tsetanes naal -koulutushankkeen loppuseminaari
Arvoisat loppuseminaarin osallistujat, Sydämellisesti tervetuloa Tšetanes naal -koulutuspolulla romanihankkeen loppuseminaariin. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina.
Romani itse kertoo: näin romanien työllisyys saataisiin nousemaan – nyt työttömyysaste noin 80
Julkaistu: Aamulehti 10.1.2017/Tiina Ellilä
Hankkeen tavoite on auttaa romaneita kouluttautumaan enemmän ja päätymään sitä kautta yhä enemmän työelämään. Kysyimme Keijo Svartilta, millä keinoilla romanien työllisyysastetta voisi nostaa.
Nyt puhuu romanien tamperelainen puhemies: ”Me olemme muuttuneet”
YHTEISKUNTA Tamperelainen yhdistysaktiivi, puhemies ja kaupungilla työskentelevä erityisohjaaja Keijo Svart pyrkii auttamaan romaninuoria opiskelujen ja työelämän poluille.
Kun Henry Nyman oli nuori, poliisi kantoi romaninuoret niskasta pitäen ulos pakkaseen – nyt poika Rony Nyman työskentelee vartijana, mutta ennakkoluulot eivät ole juurikaan muuttuneet
Vastuulli
Romanien positiiviset uratarinat muuttavat asenteita. Romanien yhteiskunnallinen osallisuus, koulutustaso ja työllisyystilanne ovat kohentuneet huomattavasti vuosien varrella.
”Tavoitteena on parantaa syrjään ajautuneiden romaninuorten toimintaedellytyksiä” – Vamos romanihankkeet
Vamos on osatoteuttajana mukana kolmessa ESR-rahoitteisessa romanihankkeessa: Tsetanes Naal – koulutuspoluilla, Nevo tiija – uusi aika ja Vankeusaika mahdollisuutena.
Hankkeet edistämässä romanien osallisuutta
#työnimi-kampanja nousi viime viikolla puheenaiheeksi saatuaan paljon huomiota mediassa ja noustuaan puheenaiheeksi sosiaalisessa mediassa. Mutta millainen on hanke sen takana?
Romanit halutaan opin tielle – valtakunnalliselle koulutushankkeelle merkittävä EU-rahoitus
Diakonia-ammattikorkeakoulu aloittaa valtakunnalliset toimet romaniväestön koulutustason parantamiseksi. Samalla halutaan kohentaa romanien yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeelle on myönnetty merkittävä, yli 870 000 euron ESR-rahoitus. Hankeyhteistyössä on mukana kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja romanijärjestöjä eri puolilta Suomea.
Romanien kansallispäivän juhlakonsertti Kulttuuritalolla 8. huhtikuuta
Mustalaismusiikin kuninkaat ja kuningattaret -juhlakonsertti on musiikillinen elämysmatka Suomessa kautta aikojen esillä olleeseen romanimusiikkiin. Konsertti on osa romanien kansallispäivän juhlintaa. Ennen konsertin alkua (klo 18) Helsingin Kulttuuritalolla on kaikille avoimia romaninäyttelyitä ja puheenvuoroja (klo 15 alkaen). Tapahtumakokonaisuutta suojelee tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Toivotamme myös median edustajat lämpimästi tervetulleiksi tapahtumiin (median edustajille vapaa pääsy konserttiin).
Työllistyminen on ykkösongelma — romani törmää yhä ennakkoluuloihin
Suomalaisromanien ongelmana on työllistyminen. Nuorten romanien koulumenestys on viime vuosina parantunut huomattavasti ja ammatillinen koulutus lisääntynyt, mutta opintojen jälkeen tulee seinä usein vastaan.
— Mikkelissä romanien koulutustilanne on todella hyvä. Työpaikat saisivat avautua paremmin, sanoo Harriet Friman.
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys (video 4): Hyvä käytäntö - Nevo Tiija
Videolla esitetään yksi hyvä ratkaisuesimerkki yhdenvertaisuuden edistämiseen koulutus- ja työllisyyspalveluissa. Nevo Tiija on ratkaisukeskeinen malli vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymiseen. Videon on tuottanut oikeusministeriön Rainbow Rights –hanke, joka on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus –ohjelmasta. Lisätietoa www.oikeusministerio.fi/rainbow-rights
Romanien työkykyä on vahvistettu Nevo tiija -hankkeen avulla
Nevo tiija - uusi aika -hankkeen loppuseminaari oli tänään Oulussa. Pookin iltapäivässä vierailivat Mertsi Ärling, Toni Lehmuslähde, Mari Rask ja Tanja Yrttiaho-Lindgren.
Mahdollisuuksien päivä
Mahdollisuuksien päivä -messutapahtuma tuo yhteen alueen romaniväestön sekä koulutus- ja työelämäkentän edustajat. Lisäksi luodaan yhteyttä myös laajemmin palvelukenttään ja sen eri toimijoihin.
Romanimessuilla ravisteltiin ennakkoluuloja – "Yksi kysyi suoraan, että mites teillä noi verikostot?"
Ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen koulutus- ja työllisyystapahtuma järjestetään tänään Helsingissä.
Koulutukseen osallistuminen ei enää tänä päivänä ole romaninuorelle kynnyskysymys, mutta harjoittelupaikan saaminen on
Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimissa Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeissa tehtiin 12-osainen videosarja Unelmista totta. Videoilla esitellään koulutus- ja urapolullaan menestyneitä romanitaustaisia henkilöitä. Koulutus ei kuitenkaan ole suurin ongelma. Ongelma on työllistymisessä.
Romanit ovat Suomen syrjityin vähemmistö
Mertsi Ärling on Diakonia ammattikorkeakoulun Nevo Tiija (uusi aika) -hankkeen projektipäällikkö. Hän toteaa, että romanit ovat yhä maamme syrjityin vähemmistö. Nevo tiija -hanke on pureutunut romanien osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä työllisyyteen liittyviin kysymyksiin. Hankkeen tiimoilta on myös tarjottu koulutusta, tukea ja ohjausta romaneille. Ärling on saanut lukuisia yhteydenottoja nimenomaan työnsaantiin liittyvissä ongelmissa.
Julkkikset hakivat töitä romaninimillä, saivat vain yhden haastattelukutsun – Miksi ”Rainerin” ja ”Dimitrin” CV:itä ei julkisteta?
Ilta-Sanomat ja monet muut mediat uutisoivat vastikään Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) Nevo tiija – uusi aika -hankkeen Työnimi-kampanjasta, jonka tavoitteena oli kiinnittää huomiota romanien työmarkkinoilla kokemaan syrjintään.
Avin ylijohtaja hermostui romanien syrjintään työmarkkinoilla
Tunnetut suomalaiset hakivat töitä omalla cv:llä, mutta romaninimellä – näin heille kävi
Toimittaja ja media-alan moniosaaja Tuomas Enbuske, malliuransa jälkeen graafikkona ja yrittäjänä työskennellyt Anne Kukkohovi, catering-yrittäjä ja juontaja Meri-Tuuli Väntsi sekä yritysvalmentaja Jari Sarasvuo hakivat tänä syksynä töitä.
Järjestyksessään toiset romanien koulutus- ja työllisyysmessut järjestetään Jyväskylässä 8.3
Jyväskylässä järjestettävä Mahdollisuuksien päivä – koulutus- ja työllisyysmessut kokoaa keskiviikkona 8.3. kello 13–16 Veturitalleille romaniväestöä, oppilaitoksia, työnantajia, työllisyyspalveluita ja hyvinvointia tukevia järjestöjä. Messut tarjoavat kävijöilleen tietoa erilaisista koulutus- ja opiskelumahdollisuuksista, tilaisuuden verkostoitua, luoda työelämäkontakteja sekä pohtia erilaisia koulutuspolkuja.
– Messut ovat loistava tilaisuus aitoon kohtaamiseen ja kontaktien luomiseen. Mukaan on ilmoittautunut lähes 40 koulutukseen ja työllisyyteen liittyvää toimijaa, iloitsee Kirsi Florin tapahtuman järjestelytiimistä.
Päivän paneelikeskustelussa kysytään ”Mikä on romanin paikka koulutus- ja työmarkkinoilla?”. Messujen musiikillisesta annista vastaa Ruotsin True Talent -kisan voittaja Dimitri Keiski. Messut avaa Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Romanien urakehitystä tuetaan koulutus- ja työllisyysmessuilla ja erityishankkeilla
Suomen ensimmäiset valtakunnalliset romanien koulutus- ja työllisyysmessut järjestetään Helsingissä Diakonia-ammattikorkeakoulussa ensi viikon keskiviikkona.
Mahdollisuuksien päivä on ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen uratapahtuma Suomessa. Tilaisuuden järjestävät Diakin hallinnoimat romanihankkeet, jotka pyrkivät romaniväestön koulutus- ja työllisyystason parantamiseen.
"Monikulttuurisuus ja maahanmuutto ovat lisänneet Suomen romanien syrjintää" – Romaniasian neuvottelukunnan Tarja Filatovin mukaan syrjintä on tullut näkyvämmäksi ja sallitummaksi
Tarja Filatovin mukaan romanikerjäläisten ja maahanmuuton yleistyminen lisäsi myös Suomessa 500 vuotta asuneiden romaneiden syrjintää.Suomen romaanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg haluaa välttää vastakkainasettelua kantaväestön ja romanien välille. Hänen mukaansa romanien suora syrjintä on vähentynyt
Romanihankkeiden päättymistä ja kampanjoiden onnistumista ja suurta mediahuomiota juhlittiin näyttävästi
Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimien Nevo tiija- ja Tšetanes naal -hankkeiden päätösjuhlaa juhlittiin Savoy-teatterissa 5.marraskuuta. Romanijuhlat -tapahtumassa kerrattiin kaksivuotisen hanketyöskentelyn saavutettuja tavoitteita ja kuultiin sekä onnistumistarinoita että myös motivoivia puheenvuoroja. Työllisyysministeri Jari Lindströmin avaamassa juhlassa tarjoiltiin myös hyvää musiikkia ja esiteltiin hankkeiden loppujulkaisu. Päivä huipentui illalla järjestettyyn Mustalaismusiikin orkesterin ensikonserttiin. Monipuolisen päivän suurimmiksi puheenaiheiksi nousivat unelmien tavoittelu, Työnimi -kampanjan herättämä mediahuomio, hankkeiden loppujulkaisu sekä Mustalaismusiikin orkesterin debyyttikonsertti. Haastateltavina olivat Nevo tiija -hankkeen projektipäällikkö Mertsi Ärling, Diakona-ammattikorkeakoulun TKI-viestinnän asiantuntija Niina Mäenpää sekä läänintaiteilija Mertsi Lindgren. Toimittajana Miriam Schwartz.
Romanivaikuttaja HS:n mielipideosastolla: ”Syrjivätkö työnantajat jo hakemusvaiheessa Lindemaneja?”
Mertsi Ärling - työ, romani, uskoontulo
Kysymys ESR/Nevo Tiija- hankkeelle
"Olisit pukeutunut romaninaiseksi" – Näin romanit kommentoivat Turkulaisen kohuttua valeromanitestiä
Onnekas Toni sai työpaikan
Toni Lindeman, 31, ottaa kännykänsä esiin ja näyttää Työnimi-kampanjan videopätkiä surullinen ilme silmissään. Tässä diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa kampanjassa suomalaiset julkkikset Tuomas Embuske, Anne Kukkohovi, Meri-Tuuli Väntsi ja Jari Sarasvuo hakivat töitä omilla ansioluetteloillaan, mutta romaninimillä. Lopputuloksena oli nolla työhaastattelukutsua ja nolla työpaikkatarjousta. Tarkoitus oli herättää keskustelua siitä, miten kaikki eivät ole työnhakutilanteessa samalla viivalla.
Aito Dimitri Hagert soitti Jari Sarasvuolle ja kertoi, millaista on oikeasti kantaa romaninimeä: "Olen halunnut vaihtaa sukunimeni lukuisia kertoja"
Ministeriö teettää perusteellisen tutkimuksen romanien syrjinnästä työelämässä – ”Kohtuullisen paljon on työnantajilla vielä ennakkoluuloja”
Maaliskuussa alkavalle tutkimukselle kilpailutetaan paraikaa tekijää. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää romanien aseman muuttumista verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin asiaa selvitettiin edellisen kerran. Tarkoitus on myös miettiä romanien työllistymistä ja yrittämistä tukevia käytäntöjä.
Romanit ovat Suomen unohdettu, piilossa oleva työvoima
Romaniväestön syrjintää halutaan vähentää erilaisilla hankkeilla ja tiedotuksella, mutta edelleen, lainsäädännöstä huolimatta, romanit kohtaavat syrjintää työmarkkinoilla. Suomen tilanne on silti parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa, joiden tilanteesta kertoo uusi EU-raportti.
Vastikään Helsingissä järjestettiin ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen koulutus- ja työllisyystapahtuma.
- Suomen romanit eivät ehkä ole kirjaviisaita tai heillä ei ole koulutuksen tuomaa osaamista, mutta he ovat ahkeria, nopean hoksaamiskyvyn ja tunneälyn omaavia ihmisiä. Vetoankin työnantajiin - antakaa heille mahdollisuus. Hyödyntäkää tämä uinuva potentiaali, toivoo työllistymishanke Nevo tijan projektipäällikkö Mertsi Ärling. Hän oli Puheen Päivässä Silja Raunion ja Jarmo Laitanevan vieraana.