Huomioita mediassa
Millaisia esteitä romanien työllistymisessä on?
Julkaistu: Radio Suomi 10.12.2018
Millaisia esteitä romanien työllistymisessä ja koulutuspaikan saamisessa on tänä päivänä? Työnimi-kampanja ja Helsingin kaupungin esitys nimettömästä työnhausta ovat olleet syksyn valtakunnallisia puheenaiheita. Nyt Diakonia-ammattikorkeakoulussa on valmistunut tuore julkaisu, joka valottaa, kuinka romanien koulutuspolut ja työurat nykyisin rakentuvat. Radio Suomen reportterin Vesa Marttisen aamukahviseurana piipahtivat julkaisun toimittaja, projektipäällikkö Mertsi Ärling sekä Nevo tiija -hankkeessa mukana ollut Joni Auvinen.
Millaisia esteitä romanien työllistymisessä ja koulutuspaikan saamisessa on tänä päivänä? Työnimi-kampanja ja Helsingin kaupungin esitys nimettömästä työnhausta ovat olleet syksyn valtakunnallisia puheenaiheita. Nyt Diakonia-ammattikorkeakoulussa on valmistunut tuore julkaisu, joka valottaa, kuinka romanien koulutuspolut ja työurat nykyisin rakentuvat. Radio Suomen reportterin Vesa Marttisen aamukahviseurana piipahtivat julkaisun toimittaja, projektipäällikkö Mertsi Ärling sekä Nevo tiija -hankkeessa mukana ollut Joni Auvinen.
IS - Tunnetut suomalaiset hakivat työtä romaninimillä ja omilla ansioluetteloilla laihoin tuloksin - poseeraavat nyt romaniasuissa
Julkaistu: 26.11.2018 klo 11:21
Neljä tunnettua suomalaista poseeraa romaniasuissa kampanjassa, jonka tarkoituksena on edistää romanien työllistymistä Suomessa.Kampanjasta ilmoitetaan, että puvustus ja maskeeraus toteutettiin läheisessä yhteistyössä romanien kanssa, ja asujen käytöllä tässä yhteydessä on romaniyhteisön kollektiivinen hyväksyntä. Työnimi-kampanja on osa valtakunnallista Nevo tiija – uusi aika -hanketta, jota koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hanke pyrkii tukemaan romanien työllistymistä Suomessa.
Neljä tunnettua suomalaista poseeraa romaniasuissa kampanjassa, jonka tarkoituksena on edistää romanien työllistymistä Suomessa.Kampanjasta ilmoitetaan, että puvustus ja maskeeraus toteutettiin läheisessä yhteistyössä romanien kanssa, ja asujen käytöllä tässä yhteydessä on romaniyhteisön kollektiivinen hyväksyntä. Työnimi-kampanja on osa valtakunnallista Nevo tiija – uusi aika -hanketta, jota koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hanke pyrkii tukemaan romanien työllistymistä Suomessa.
Työnimi-kampanja sai jatkoa – Meeri Koutaniemi kuvasi neljä suomalaisvaikuttajaa romaniasuissa
Julkaistu: MarMai/Yhteiskunta/ Maarit Alkula/26.11. 14:03
Romanien heikkoa asemaa työmarkkinoilla esiin tuonut Työnimi-kampanja saa jatkoa. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi kampanjan julkisuudesta tunnetut vaikuttajat romaniasuissa.
Romanien heikkoa asemaa työmarkkinoilla esiin tuonut Työnimi-kampanja saa jatkoa. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi kampanjan julkisuudesta tunnetut vaikuttajat romaniasuissa.
Tuomas Enbuske ja kolme muuta tunnettua suomalaista hakivat töitä omilla ansioluetteloillaan mutta romaninimellä – eikä kukaan päässyt edes haastatteluun
Julkaistu: HS-NYT/ Ossi Mansikka HS/ Julkaistu: 31.10. 13:45 , Päivitetty: 31.10. 14:10
Työnimi-kampanja pyrkii tekemään työelämään piintynyttä syrjintää näkyväksi.
"Rainer Lindgren tässä terve. Lähdin soittelemaan siitä avoimesta työpaikasta.” ”Rainer Lindgrenin” sijasta soittaja on kuitenkin toimittaja Tuomas Enbuske, joka on tullut suurelle yleisölle tutuksi vaikkapa Iltalehden kolumnistina ja Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelman nimikkojäsenenä.
Työnimi-kampanja pyrkii tekemään työelämään piintynyttä syrjintää näkyväksi.
"Rainer Lindgren tässä terve. Lähdin soittelemaan siitä avoimesta työpaikasta.” ”Rainer Lindgrenin” sijasta soittaja on kuitenkin toimittaja Tuomas Enbuske, joka on tullut suurelle yleisölle tutuksi vaikkapa Iltalehden kolumnistina ja Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelman nimikkojäsenenä.
Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimus paljasti – jälleen – romanien aseman työmarkkinoilla. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys osoitti ilmiön historiallisuuden.
Julkaistu: Häiriköt päämaja/ Blogi/ marraskuu 2, 2018 11:53 am/ Kirjoittanut Jari Tamminen
Media ihmettelee ja sosiaalinen media kuohuu. Diakonia-ammattikorkeakoulun #työnimi-kampanja on julkistanut sarjan videoita, joissa toimittaja/provokaattori Tuomas Enbuske, yrittäjä Anne Kukkohovi, yrittäjä/juontaja Meri-Tuuli Väntsi sekä erikoisguru Jari Sarasvuo ovat hakeneet töitä ja epäonnistuneet siinä.
Media ihmettelee ja sosiaalinen media kuohuu. Diakonia-ammattikorkeakoulun #työnimi-kampanja on julkistanut sarjan videoita, joissa toimittaja/provokaattori Tuomas Enbuske, yrittäjä Anne Kukkohovi, yrittäjä/juontaja Meri-Tuuli Väntsi sekä erikoisguru Jari Sarasvuo ovat hakeneet töitä ja epäonnistuneet siinä.
Työnimi nousi Suomen suosituimmaksi puheenaiheeksi Twitterissä 31.10.2018
#Työnimi kamppis on ollut huikea projekti...olen saanut (kuten varmaan jokainen osallistuneista) värikästä palautetta, mutta romaniyhteisön tuki, avoimuus ja sydämellisyys on jotain, mista voisi ihan jokainen meistä ottaa mallia. What goes around, comes around. - Anne Kukkohovi
Meeri koutaniemi kuvasi Anne Kukkohovin ja kolme muuta suomalaisjulkkista romaniasuissa
Julkaistu: Me-naiset -lehti/ Marjut Laukia 26.11.2018
Anne Kukkohovi, Tuomas Enbuske, Meri-Tuuli Väntsi ja Jari Sarasvuo ovat antaneet kasvonsa Työnimi-kampanjalle, jonka tarkoitus on edistää romaniväestön asemaa työmarkkinoilla. ”Syrjintä on yksi merkittävimmistä esteistä romanien työllistymisessä. Vähemmistövaltuutetun selvityksen mukaan yli puolet työtä hakeneista romaneista kertoi kohdanneensa syrjintää työelämässä”, kampanjasivulla kerrotaan.
Anne Kukkohovi, Tuomas Enbuske, Meri-Tuuli Väntsi ja Jari Sarasvuo ovat antaneet kasvonsa Työnimi-kampanjalle, jonka tarkoitus on edistää romaniväestön asemaa työmarkkinoilla. ”Syrjintä on yksi merkittävimmistä esteistä romanien työllistymisessä. Vähemmistövaltuutetun selvityksen mukaan yli puolet työtä hakeneista romaneista kertoi kohdanneensa syrjintää työelämässä”, kampanjasivulla kerrotaan.
TYÖNIMI – estääkö nimi työnsaannin?
Julkaistu 31.10.2018
#TYÖNIMI – estääkö nimi työnsaannin? Kutsuimme Suomen tunnetuimpia osaajia hakemaan töitä omalta alaltaan, omalla ansioluettelollaan, mutta väärällä nimellä. Tuomas Enbuske, Anne Kukkohovi, Meri-Tuuli Väntsi ja Jari Sarasvuo vastasivat avoimiin työpaikkailmoituksiin, mutta vaihtoivat nimekseen tyypillisen romaninimen kokeillakseen, miten nimi vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin. Tuhansien ammattitaitoisten romanien osaaminen valuu hukkaan ennakkoluulojen vuoksi. On aika aloittaa muutos. www.työnimi.fi
Katsottu You tubessa 20.12.2018 mennessä 92 270 kertaa
#TYÖNIMI – estääkö nimi työnsaannin? Kutsuimme Suomen tunnetuimpia osaajia hakemaan töitä omalta alaltaan, omalla ansioluettelollaan, mutta väärällä nimellä. Tuomas Enbuske, Anne Kukkohovi, Meri-Tuuli Väntsi ja Jari Sarasvuo vastasivat avoimiin työpaikkailmoituksiin, mutta vaihtoivat nimekseen tyypillisen romaninimen kokeillakseen, miten nimi vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin. Tuhansien ammattitaitoisten romanien osaaminen valuu hukkaan ennakkoluulojen vuoksi. On aika aloittaa muutos. www.työnimi.fi
Katsottu You tubessa 20.12.2018 mennessä 92 270 kertaa
Työnimi-kampanja osui myös Paraisilla
Julkaistu: 1.11.2018/Mikael Heinrichs/ Paraisten kuulutukset
Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoima Työnimi-kampanja osui (ja upposi?) myös Paraisilla. Kyseessä on kampanja, jonka tavoitteena on edistää maamme romaniväestön työllistymistä.
Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoima Työnimi-kampanja osui (ja upposi?) myös Paraisilla. Kyseessä on kampanja, jonka tavoitteena on edistää maamme romaniväestön työllistymistä.
Neljä nimekästä yrittäjää haki työtä romaninimillä, yhtäkään ei kutsuttu työhaastatteluun – "Työelämä ei ole yhdenvertainen romaneille tai muille vähemmistöille"
Julkaistu: YLE/ romanit/ 31.10.2018 klo 19:34 päivitetty 2.11.2018 klo 12:15
Ovatko ihmiset todella yhdenvertaisia Suomen työmarkkinoilla? Syrjitäänkö romaneja? Jokainen voi vetää johtopäätöksen Diak:n Työnimi-kampanjan tuloksista ihan itse.
Ovatko ihmiset todella yhdenvertaisia Suomen työmarkkinoilla? Syrjitäänkö romaneja? Jokainen voi vetää johtopäätöksen Diak:n Työnimi-kampanjan tuloksista ihan itse.
Jari Sarasvuo mukana Työnimi-kampanjassa
Julkaistu: Kaksplus/13.11.2018
Jari Sarasvuo häkeltyi valtaväestön vihasta romaneja kohtaan: "minulta kuulusteltiin, olenko palkannut romaneja - nyt on aika päättää satojen vuosien pahan olon kierre"
Jari Sarasvuo häkeltyi valtaväestön vihasta romaneja kohtaan: "minulta kuulusteltiin, olenko palkannut romaneja - nyt on aika päättää satojen vuosien pahan olon kierre"
Tältä näyttävät Tuomas Enbuske, Jari Sarasvuo, Meri-Tuuli Väntsi ja Anne Kukkohovi romaniasuissa
julkaistu: IS 26.11.2018/ Taiga Häkkilä
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi Jari Sarasvuon, Tuomas Enbusken, Meri-Tuuli Väntsin ja Anne Kukkohovin romaniasuissa.
Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Työnimi-kampanjansa neljä suomalaista julkisuuden henkilöä, Jari Sarasvuo, Tuomas Enbuske, Meri-Tuuli Väntsi ja Anne Kukkohovi hakivat tänä syksynä töitä romaninimillä.
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi Jari Sarasvuon, Tuomas Enbusken, Meri-Tuuli Väntsin ja Anne Kukkohovin romaniasuissa.
Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Työnimi-kampanjansa neljä suomalaista julkisuuden henkilöä, Jari Sarasvuo, Tuomas Enbuske, Meri-Tuuli Väntsi ja Anne Kukkohovi hakivat tänä syksynä töitä romaninimillä.
Työnimi-kampanja nostaa esille romanien syrjinnän
Julkaistu: RV 5.11.2018/ Petri mäkilä
Kysyttäessä kokemuksia romanien työllistymisestä esimerkiksi helluntaiseurakuntiin ei Ärlingillä ole tiedossa selviä syrjintätapauksia. Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtaja Rainer Frisk sen sijaan on kuullut tapauksista, joissa seurakunnassa vastuutehtävään hakenut henkilö on arvioitu seurakunnan sisäisessä keskustelussa muuten sopivaksi, mutta romanitaustaa on pidetty haittatekijänä.
Kysyttäessä kokemuksia romanien työllistymisestä esimerkiksi helluntaiseurakuntiin ei Ärlingillä ole tiedossa selviä syrjintätapauksia. Elämä ja Valo ry:n toiminnanjohtaja Rainer Frisk sen sijaan on kuullut tapauksista, joissa seurakunnassa vastuutehtävään hakenut henkilö on arvioitu seurakunnan sisäisessä keskustelussa muuten sopivaksi, mutta romanitaustaa on pidetty haittatekijänä.
Neljä tunnettua osaajaa haki töitä romaninimillä – yksikään ei päässyt haastatteluun
julkaistu: TBWA-Helsinki/ 31.10.2018
Tuomas Enbuske, Meri-Tuuli Väntsi, Anne Kukkohovi ja Jari Sarasvuo vastasivat avoimiin työpaikkailmoituksiin omilla ansioluetteloillaan mutta tyypillisillä romaninimillä. Työnimi-kampanja nostaa esille romanien kohtaaman syrjinnän rekrytointitilanteissa.
Lainaukset:
“Ehkä mä tajusin myös tässä sen, että kuinka etuoikeutettu mä olen. Mutta sen ei pitäisi olla niin, että mä olen etuoikeutettu sen takia, että mun nimi on Meri-Tuuli eikä Tamara” —Meri-Tuuli Väntsi
“Moni romanitaustainen on suoraan sanonut, että työhaastatteluihin pääsemiseksi on pakko vaihtaa nimi ja että sitä ovat jopa työvoimaviranomaiset ehdottaneet. Totta kai rekrytoija valitsee aina mielestään parhaan vaihtoehdon, mutta tärkeintä olisi päästä kisaamaan yhdenvertaista lähtökohdista” —Mikael Mertsi Ärling
“Jos maailma on sairas niin pitääkö siihen sopeutua? Nimi ja kulttuuri ovat tärkeä osa identiteettiämme. Nimeä ei pidä vaihtaa vaan maailman pitää muuttua terveemmäksi” —Tuomas Enbuske
Tuomas Enbuske, Meri-Tuuli Väntsi, Anne Kukkohovi ja Jari Sarasvuo vastasivat avoimiin työpaikkailmoituksiin omilla ansioluetteloillaan mutta tyypillisillä romaninimillä. Työnimi-kampanja nostaa esille romanien kohtaaman syrjinnän rekrytointitilanteissa.
Lainaukset:
“Ehkä mä tajusin myös tässä sen, että kuinka etuoikeutettu mä olen. Mutta sen ei pitäisi olla niin, että mä olen etuoikeutettu sen takia, että mun nimi on Meri-Tuuli eikä Tamara” —Meri-Tuuli Väntsi
“Moni romanitaustainen on suoraan sanonut, että työhaastatteluihin pääsemiseksi on pakko vaihtaa nimi ja että sitä ovat jopa työvoimaviranomaiset ehdottaneet. Totta kai rekrytoija valitsee aina mielestään parhaan vaihtoehdon, mutta tärkeintä olisi päästä kisaamaan yhdenvertaista lähtökohdista” —Mikael Mertsi Ärling
“Jos maailma on sairas niin pitääkö siihen sopeutua? Nimi ja kulttuuri ovat tärkeä osa identiteettiämme. Nimeä ei pidä vaihtaa vaan maailman pitää muuttua terveemmäksi” —Tuomas Enbuske
Konferenssilla on tärkeä merkitys romaneille
On hyvä, että romaneilla on juhannuskonferenssissa oma kokous, mutta olisi hyvä jos romanit näkyisivät muussakin ohjelmassa enemmän esimerkiksi puhujina, juontajina tai laulajina, Suomalainen usko ja romanit -tilaisuuden juontaja Mertsi Ärling kiteytti romanien toiveita Juhannuskonferenssin kehittämisen suhteen.
Tšetanes naal - koulutuspoluilla
julkaistu: Arjen Arkki
Suomen romaniväestö; nuoret sekä aikuiset, joilla on tarve ja /tai halu edistää koulutuspolkuaan - koulutuspolkuja, erityisesti nivelvaiheissa, edistäviä malleja ja käytäntöjä. Osallisuuden edistämisen käytäntöjä. Ohjausta antava henkilöstö - malleja ohjaustyötä tekevien käyttöön sekä tietoa romanikulttuurista ja sen vaikutuksista koulutukseen ja osallisuuteen. Viranomaiset ja päättäjät - tietoa romanikulttuurista ja sen vaikutuksista koulutukseen ja osallisuuteen. Muut toimijat sekä suuri yleisö - tietoa romanikulttuurista ja sen vaikutuksista koulutukseen ja osallisuuteen.
Suomen romaniväestö; nuoret sekä aikuiset, joilla on tarve ja /tai halu edistää koulutuspolkuaan - koulutuspolkuja, erityisesti nivelvaiheissa, edistäviä malleja ja käytäntöjä. Osallisuuden edistämisen käytäntöjä. Ohjausta antava henkilöstö - malleja ohjaustyötä tekevien käyttöön sekä tietoa romanikulttuurista ja sen vaikutuksista koulutukseen ja osallisuuteen. Viranomaiset ja päättäjät - tietoa romanikulttuurista ja sen vaikutuksista koulutukseen ja osallisuuteen. Muut toimijat sekä suuri yleisö - tietoa romanikulttuurista ja sen vaikutuksista koulutukseen ja osallisuuteen.
PUHE: Tsetanes naal -koulutushankkeen loppuseminaari
Julkaistu: 20.9.2018 Johanna Loukaskorpi/Blogi
Arvoisat loppuseminaarin osallistujat, Sydämellisesti tervetuloa Tšetanes naal -koulutuspolulla romanihankkeen loppuseminaariin. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina.
Arvoisat loppuseminaarin osallistujat, Sydämellisesti tervetuloa Tšetanes naal -koulutuspolulla romanihankkeen loppuseminaariin. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina.
Romani itse kertoo: näin romanien työllisyys saataisiin nousemaan – nyt työttömyysaste noin 80
Romani Keijo Svart on Tsetanes Naal -koulutuspoluilla -hankkeessa Tampereen kaupungin hanketyöntekijänä ja erityisohjaajana.
Julkaistu: Aamulehti 10.1.2017/Tiina Ellilä
Hankkeen tavoite on auttaa romaneita kouluttautumaan enemmän ja päätymään sitä kautta yhä enemmän työelämään. Kysyimme Keijo Svartilta, millä keinoilla romanien työllisyysastetta voisi nostaa.
Julkaistu: Aamulehti 10.1.2017/Tiina Ellilä
Hankkeen tavoite on auttaa romaneita kouluttautumaan enemmän ja päätymään sitä kautta yhä enemmän työelämään. Kysyimme Keijo Svartilta, millä keinoilla romanien työllisyysastetta voisi nostaa.
Nyt puhuu romanien tamperelainen puhemies: ”Me olemme muuttuneet”
julkaistu: Tamperelainen 21.2.2018/Pekka Ruissalo
YHTEISKUNTA Tamperelainen yhdistysaktiivi, puhemies ja kaupungilla työskentelevä erityisohjaaja Keijo Svart pyrkii auttamaan romaninuoria opiskelujen ja työelämän poluille.
YHTEISKUNTA Tamperelainen yhdistysaktiivi, puhemies ja kaupungilla työskentelevä erityisohjaaja Keijo Svart pyrkii auttamaan romaninuoria opiskelujen ja työelämän poluille.
Kun Henry Nyman oli nuori, poliisi kantoi romaninuoret niskasta pitäen ulos pakkaseen – nyt poika Rony Nyman työskentelee vartijana, mutta ennakkoluulot eivät ole juurikaan muuttuneet
Romanit kokevat edelleen enemmän syrjintää kuin muut etniset vähemmistöt Suomessa, kertoo THL. Kyse on vahvoista ennakkoluuloista ja välinpitämättömyydestä, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.
Vastuulli
Julkaistu;: Vastuullisuus uutiset/ 6.4.2018
Romanien positiiviset uratarinat muuttavat asenteita. Romanien yhteiskunnallinen osallisuus, koulutustaso ja työllisyystilanne ovat kohentuneet huomattavasti vuosien varrella.
Romanien positiiviset uratarinat muuttavat asenteita. Romanien yhteiskunnallinen osallisuus, koulutustaso ja työllisyystilanne ovat kohentuneet huomattavasti vuosien varrella.
”Tavoitteena on parantaa syrjään ajautuneiden romaninuorten toimintaedellytyksiä” – Vamos romanihankkeet
Julkaistu: Helsingin diakonissalaitos blogi
Vamos on osatoteuttajana mukana kolmessa ESR-rahoitteisessa romanihankkeessa: Tsetanes Naal – koulutuspoluilla, Nevo tiija – uusi aika ja Vankeusaika mahdollisuutena.
Vamos on osatoteuttajana mukana kolmessa ESR-rahoitteisessa romanihankkeessa: Tsetanes Naal – koulutuspoluilla, Nevo tiija – uusi aika ja Vankeusaika mahdollisuutena.
Hankkeet edistämässä romanien osallisuutta
Julkaistu: Rakennerahaston sivuilla 9.11.2018/ Kaisu Koivula
#työnimi-kampanja nousi viime viikolla puheenaiheeksi saatuaan paljon huomiota mediassa ja noustuaan puheenaiheeksi sosiaalisessa mediassa. Mutta millainen on hanke sen takana?
#työnimi-kampanja nousi viime viikolla puheenaiheeksi saatuaan paljon huomiota mediassa ja noustuaan puheenaiheeksi sosiaalisessa mediassa. Mutta millainen on hanke sen takana?
Romanit halutaan opin tielle – valtakunnalliselle koulutushankkeelle merkittävä EU-rahoitus
julkaistu: 22.3.2016 Cision
Diakonia-ammattikorkeakoulu aloittaa valtakunnalliset toimet romaniväestön koulutustason parantamiseksi. Samalla halutaan kohentaa romanien yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeelle on myönnetty merkittävä, yli 870 000 euron ESR-rahoitus. Hankeyhteistyössä on mukana kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja romanijärjestöjä eri puolilta Suomea.
Diakonia-ammattikorkeakoulu aloittaa valtakunnalliset toimet romaniväestön koulutustason parantamiseksi. Samalla halutaan kohentaa romanien yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeelle on myönnetty merkittävä, yli 870 000 euron ESR-rahoitus. Hankeyhteistyössä on mukana kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja romanijärjestöjä eri puolilta Suomea.
Romanien kansallispäivän juhlakonsertti Kulttuuritalolla 8. huhtikuuta
julkaistu: Taike 30.3.2017
Mustalaismusiikin kuninkaat ja kuningattaret -juhlakonsertti on musiikillinen elämysmatka Suomessa kautta aikojen esillä olleeseen romanimusiikkiin. Konsertti on osa romanien kansallispäivän juhlintaa. Ennen konsertin alkua (klo 18) Helsingin Kulttuuritalolla on kaikille avoimia romaninäyttelyitä ja puheenvuoroja (klo 15 alkaen). Tapahtumakokonaisuutta suojelee tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Toivotamme myös median edustajat lämpimästi tervetulleiksi tapahtumiin (median edustajille vapaa pääsy konserttiin).
Mustalaismusiikin kuninkaat ja kuningattaret -juhlakonsertti on musiikillinen elämysmatka Suomessa kautta aikojen esillä olleeseen romanimusiikkiin. Konsertti on osa romanien kansallispäivän juhlintaa. Ennen konsertin alkua (klo 18) Helsingin Kulttuuritalolla on kaikille avoimia romaninäyttelyitä ja puheenvuoroja (klo 15 alkaen). Tapahtumakokonaisuutta suojelee tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Toivotamme myös median edustajat lämpimästi tervetulleiksi tapahtumiin (median edustajille vapaa pääsy konserttiin).
Työllistyminen on ykkösongelma — romani törmää yhä ennakkoluuloihin
Julkaistu: länsi-Savo 8.4.2017
Suomalaisromanien ongelmana on työllistyminen. Nuorten romanien koulumenestys on viime vuosina parantunut huomattavasti ja ammatillinen koulutus lisääntynyt, mutta opintojen jälkeen tulee seinä usein vastaan.
— Mikkelissä romanien koulutustilanne on todella hyvä. Työpaikat saisivat avautua paremmin, sanoo Harriet Friman.
Suomalaisromanien ongelmana on työllistyminen. Nuorten romanien koulumenestys on viime vuosina parantunut huomattavasti ja ammatillinen koulutus lisääntynyt, mutta opintojen jälkeen tulee seinä usein vastaan.
— Mikkelissä romanien koulutustilanne on todella hyvä. Työpaikat saisivat avautua paremmin, sanoo Harriet Friman.
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys (video 4): Hyvä käytäntö - Nevo Tiija
Julkaistu: You tube 21.12.2017/ Videota katsottu 20.12.2018 mennessä 795 kertaa
Videolla esitetään yksi hyvä ratkaisuesimerkki yhdenvertaisuuden edistämiseen koulutus- ja työllisyyspalveluissa. Nevo Tiija on ratkaisukeskeinen malli vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymiseen. Videon on tuottanut oikeusministeriön Rainbow Rights –hanke, joka on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus –ohjelmasta. Lisätietoa www.oikeusministerio.fi/rainbow-rights
Videolla esitetään yksi hyvä ratkaisuesimerkki yhdenvertaisuuden edistämiseen koulutus- ja työllisyyspalveluissa. Nevo Tiija on ratkaisukeskeinen malli vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymiseen. Videon on tuottanut oikeusministeriön Rainbow Rights –hanke, joka on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus –ohjelmasta. Lisätietoa www.oikeusministerio.fi/rainbow-rights
Romanien työkykyä on vahvistettu Nevo tiija -hankkeen avulla
Julkaistu: Radio Pooki 13.9.2018
Nevo tiija - uusi aika -hankkeen loppuseminaari oli tänään Oulussa. Pookin iltapäivässä vierailivat Mertsi Ärling, Toni Lehmuslähde, Mari Rask ja Tanja Yrttiaho-Lindgren.
Nevo tiija - uusi aika -hankkeen loppuseminaari oli tänään Oulussa. Pookin iltapäivässä vierailivat Mertsi Ärling, Toni Lehmuslähde, Mari Rask ja Tanja Yrttiaho-Lindgren.
Mahdollisuuksien päivä
Julkaistu: innokylä
Mahdollisuuksien päivä -messutapahtuma tuo yhteen alueen romaniväestön sekä koulutus- ja työelämäkentän edustajat. Lisäksi luodaan yhteyttä myös laajemmin palvelukenttään ja sen eri toimijoihin.
Mahdollisuuksien päivä -messutapahtuma tuo yhteen alueen romaniväestön sekä koulutus- ja työelämäkentän edustajat. Lisäksi luodaan yhteyttä myös laajemmin palvelukenttään ja sen eri toimijoihin.
Romanimessuilla ravisteltiin ennakkoluuloja – "Yksi kysyi suoraan, että mites teillä noi verikostot?"
Julkaistu: YLE 23.11.20167Minna Karila
Ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen koulutus- ja työllisyystapahtuma järjestetään tänään Helsingissä.
Ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen koulutus- ja työllisyystapahtuma järjestetään tänään Helsingissä.
Koulutukseen osallistuminen ei enää tänä päivänä ole romaninuorelle kynnyskysymys, mutta harjoittelupaikan saaminen on
Julkaistu: TS 8.4.2018
Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimissa Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeissa tehtiin 12-osainen videosarja Unelmista totta. Videoilla esitellään koulutus- ja urapolullaan menestyneitä romanitaustaisia henkilöitä. Koulutus ei kuitenkaan ole suurin ongelma. Ongelma on työllistymisessä.
Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimissa Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeissa tehtiin 12-osainen videosarja Unelmista totta. Videoilla esitellään koulutus- ja urapolullaan menestyneitä romanitaustaisia henkilöitä. Koulutus ei kuitenkaan ole suurin ongelma. Ongelma on työllistymisessä.
Romanit ovat Suomen syrjityin vähemmistö
julkaistu: Kansan uutiset 11.11.2018
Mertsi Ärling on Diakonia ammattikorkeakoulun Nevo Tiija (uusi aika) -hankkeen projektipäällikkö. Hän toteaa, että romanit ovat yhä maamme syrjityin vähemmistö. Nevo tiija -hanke on pureutunut romanien osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä työllisyyteen liittyviin kysymyksiin. Hankkeen tiimoilta on myös tarjottu koulutusta, tukea ja ohjausta romaneille. Ärling on saanut lukuisia yhteydenottoja nimenomaan työnsaantiin liittyvissä ongelmissa.
Mertsi Ärling on Diakonia ammattikorkeakoulun Nevo Tiija (uusi aika) -hankkeen projektipäällikkö. Hän toteaa, että romanit ovat yhä maamme syrjityin vähemmistö. Nevo tiija -hanke on pureutunut romanien osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä työllisyyteen liittyviin kysymyksiin. Hankkeen tiimoilta on myös tarjottu koulutusta, tukea ja ohjausta romaneille. Ärling on saanut lukuisia yhteydenottoja nimenomaan työnsaantiin liittyvissä ongelmissa.
Julkkikset hakivat töitä romaninimillä, saivat vain yhden haastattelukutsun – Miksi ”Rainerin” ja ”Dimitrin” CV:itä ei julkisteta?
Julkaistu: IS17.11.2018
Ilta-Sanomat ja monet muut mediat uutisoivat vastikään Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) Nevo tiija – uusi aika -hankkeen Työnimi-kampanjasta, jonka tavoitteena oli kiinnittää huomiota romanien työmarkkinoilla kokemaan syrjintään.
Ilta-Sanomat ja monet muut mediat uutisoivat vastikään Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) Nevo tiija – uusi aika -hankkeen Työnimi-kampanjasta, jonka tavoitteena oli kiinnittää huomiota romanien työmarkkinoilla kokemaan syrjintään.
Avin ylijohtaja hermostui romanien syrjintään työmarkkinoilla
Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Minna Karhunen haastaa naisjohtajia ja esimiehiä mentoroimaan nuoria romaninaisia.
Tunnetut suomalaiset hakivat töitä omalla cv:llä, mutta romaninimellä – näin heille kävi
julkaistu: Turkulainen 31.10.2018
Toimittaja ja media-alan moniosaaja Tuomas Enbuske, malliuransa jälkeen graafikkona ja yrittäjänä työskennellyt Anne Kukkohovi, catering-yrittäjä ja juontaja Meri-Tuuli Väntsi sekä yritysvalmentaja Jari Sarasvuo hakivat tänä syksynä töitä.
Toimittaja ja media-alan moniosaaja Tuomas Enbuske, malliuransa jälkeen graafikkona ja yrittäjänä työskennellyt Anne Kukkohovi, catering-yrittäjä ja juontaja Meri-Tuuli Väntsi sekä yritysvalmentaja Jari Sarasvuo hakivat tänä syksynä töitä.
Järjestyksessään toiset romanien koulutus- ja työllisyysmessut järjestetään Jyväskylässä 8.3
Julkaistu: Jyväskylä kaupunki
Jyväskylässä järjestettävä Mahdollisuuksien päivä – koulutus- ja työllisyysmessut kokoaa keskiviikkona 8.3. kello 13–16 Veturitalleille romaniväestöä, oppilaitoksia, työnantajia, työllisyyspalveluita ja hyvinvointia tukevia järjestöjä. Messut tarjoavat kävijöilleen tietoa erilaisista koulutus- ja opiskelumahdollisuuksista, tilaisuuden verkostoitua, luoda työelämäkontakteja sekä pohtia erilaisia koulutuspolkuja.
– Messut ovat loistava tilaisuus aitoon kohtaamiseen ja kontaktien luomiseen. Mukaan on ilmoittautunut lähes 40 koulutukseen ja työllisyyteen liittyvää toimijaa, iloitsee Kirsi Florin tapahtuman järjestelytiimistä.
Päivän paneelikeskustelussa kysytään ”Mikä on romanin paikka koulutus- ja työmarkkinoilla?”. Messujen musiikillisesta annista vastaa Ruotsin True Talent -kisan voittaja Dimitri Keiski. Messut avaa Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Jyväskylässä järjestettävä Mahdollisuuksien päivä – koulutus- ja työllisyysmessut kokoaa keskiviikkona 8.3. kello 13–16 Veturitalleille romaniväestöä, oppilaitoksia, työnantajia, työllisyyspalveluita ja hyvinvointia tukevia järjestöjä. Messut tarjoavat kävijöilleen tietoa erilaisista koulutus- ja opiskelumahdollisuuksista, tilaisuuden verkostoitua, luoda työelämäkontakteja sekä pohtia erilaisia koulutuspolkuja.
– Messut ovat loistava tilaisuus aitoon kohtaamiseen ja kontaktien luomiseen. Mukaan on ilmoittautunut lähes 40 koulutukseen ja työllisyyteen liittyvää toimijaa, iloitsee Kirsi Florin tapahtuman järjestelytiimistä.
Päivän paneelikeskustelussa kysytään ”Mikä on romanin paikka koulutus- ja työmarkkinoilla?”. Messujen musiikillisesta annista vastaa Ruotsin True Talent -kisan voittaja Dimitri Keiski. Messut avaa Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Romanien urakehitystä tuetaan koulutus- ja työllisyysmessuilla ja erityishankkeilla
Julkaistu: kotimaa24 16.11.2016
Suomen ensimmäiset valtakunnalliset romanien koulutus- ja työllisyysmessut järjestetään Helsingissä Diakonia-ammattikorkeakoulussa ensi viikon keskiviikkona.
Mahdollisuuksien päivä on ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen uratapahtuma Suomessa. Tilaisuuden järjestävät Diakin hallinnoimat romanihankkeet, jotka pyrkivät romaniväestön koulutus- ja työllisyystason parantamiseen.
Suomen ensimmäiset valtakunnalliset romanien koulutus- ja työllisyysmessut järjestetään Helsingissä Diakonia-ammattikorkeakoulussa ensi viikon keskiviikkona.
Mahdollisuuksien päivä on ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen uratapahtuma Suomessa. Tilaisuuden järjestävät Diakin hallinnoimat romanihankkeet, jotka pyrkivät romaniväestön koulutus- ja työllisyystason parantamiseen.
"Monikulttuurisuus ja maahanmuutto ovat lisänneet Suomen romanien syrjintää" – Romaniasian neuvottelukunnan Tarja Filatovin mukaan syrjintä on tullut näkyvämmäksi ja sallitummaksi
Julkaistu: Satakunnan kansa 22.6.2018
Tarja Filatovin mukaan romanikerjäläisten ja maahanmuuton yleistyminen lisäsi myös Suomessa 500 vuotta asuneiden romaneiden syrjintää.Suomen romaanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg haluaa välttää vastakkainasettelua kantaväestön ja romanien välille. Hänen mukaansa romanien suora syrjintä on vähentynyt
Tarja Filatovin mukaan romanikerjäläisten ja maahanmuuton yleistyminen lisäsi myös Suomessa 500 vuotta asuneiden romaneiden syrjintää.Suomen romaanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg haluaa välttää vastakkainasettelua kantaväestön ja romanien välille. Hänen mukaansa romanien suora syrjintä on vähentynyt
Romanihankkeiden päättymistä ja kampanjoiden onnistumista ja suurta mediahuomiota juhlittiin näyttävästi
Julkaistu: Radio mirits 13.11.2018
Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimien Nevo tiija- ja Tšetanes naal -hankkeiden päätösjuhlaa juhlittiin Savoy-teatterissa 5.marraskuuta. Romanijuhlat -tapahtumassa kerrattiin kaksivuotisen hanketyöskentelyn saavutettuja tavoitteita ja kuultiin sekä onnistumistarinoita että myös motivoivia puheenvuoroja. Työllisyysministeri Jari Lindströmin avaamassa juhlassa tarjoiltiin myös hyvää musiikkia ja esiteltiin hankkeiden loppujulkaisu. Päivä huipentui illalla järjestettyyn Mustalaismusiikin orkesterin ensikonserttiin. Monipuolisen päivän suurimmiksi puheenaiheiksi nousivat unelmien tavoittelu, Työnimi -kampanjan herättämä mediahuomio, hankkeiden loppujulkaisu sekä Mustalaismusiikin orkesterin debyyttikonsertti. Haastateltavina olivat Nevo tiija -hankkeen projektipäällikkö Mertsi Ärling, Diakona-ammattikorkeakoulun TKI-viestinnän asiantuntija Niina Mäenpää sekä läänintaiteilija Mertsi Lindgren. Toimittajana Miriam Schwartz.
Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimien Nevo tiija- ja Tšetanes naal -hankkeiden päätösjuhlaa juhlittiin Savoy-teatterissa 5.marraskuuta. Romanijuhlat -tapahtumassa kerrattiin kaksivuotisen hanketyöskentelyn saavutettuja tavoitteita ja kuultiin sekä onnistumistarinoita että myös motivoivia puheenvuoroja. Työllisyysministeri Jari Lindströmin avaamassa juhlassa tarjoiltiin myös hyvää musiikkia ja esiteltiin hankkeiden loppujulkaisu. Päivä huipentui illalla järjestettyyn Mustalaismusiikin orkesterin ensikonserttiin. Monipuolisen päivän suurimmiksi puheenaiheiksi nousivat unelmien tavoittelu, Työnimi -kampanjan herättämä mediahuomio, hankkeiden loppujulkaisu sekä Mustalaismusiikin orkesterin debyyttikonsertti. Haastateltavina olivat Nevo tiija -hankkeen projektipäällikkö Mertsi Ärling, Diakona-ammattikorkeakoulun TKI-viestinnän asiantuntija Niina Mäenpää sekä läänintaiteilija Mertsi Lindgren. Toimittajana Miriam Schwartz.
Romanivaikuttaja HS:n mielipideosastolla: ”Syrjivätkö työnantajat jo hakemusvaiheessa Lindemaneja?”
Mertsi Ärling toimii Diakonia-ammattikorkeakoulun Nevo tiija -hankkeen projektipäällikkönä ja kirjoittaa nyt Helsingin Sanomien mielipideosastolla romanitaustaisiin sukunimiin kohdistuvista ennakkoluuloista. Ärling kertoo tekstissään, miten hänen ystävänsä perhe on joutunut vaihtamaan sukunimensä, jotta perheen poika saisi Suomesta töitä.
Mertsi Ärling - työ, romani, uskoontulo
Mertsi Ärling työskentelee Nevo tiija-hankkeessa, joka tähtää työttömien romanien työllistymiseen. Omassa elämässään Mertsi on kokenut Jumalan muuttaneen oman elämänsa ja saaneensa kutsun auttaa köyhiä ja heikommassa asemassa olevia.
Kysymys ESR/Nevo Tiija- hankkeelle
Kertokaapa tyhmemmälle paljonko tuli maksamaan tuo Nevo Tiija:n #työnimi- kampanja? Kertokaa ihan tarkka summa niin voin miettiä paljonko tuli maksamaan yksi sekunti filmin pätkää. Entä montako kaaloa hanke olisi sillä rahalla työllistänyt
"Olisit pukeutunut romaninaiseksi" – Näin romanit kommentoivat Turkulaisen kohuttua valeromanitestiä
Jutun toteutustapa nousi valtakunnalliseksi puheenaiheeksi, sillä toimittaja ei ole romani. Toteutustapaa on arvosteltu rasistiseksi ja ennakkoluuloja ylläpitäväksi.
Onnekas Toni sai työpaikan
Julkaistu: Satakunnan viikko
Toni Lindeman, 31, ottaa kännykänsä esiin ja näyttää Työnimi-kampanjan videopätkiä surullinen ilme silmissään. Tässä diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa kampanjassa suomalaiset julkkikset Tuomas Embuske, Anne Kukkohovi, Meri-Tuuli Väntsi ja Jari Sarasvuo hakivat töitä omilla ansioluetteloillaan, mutta romaninimillä. Lopputuloksena oli nolla työhaastattelukutsua ja nolla työpaikkatarjousta. Tarkoitus oli herättää keskustelua siitä, miten kaikki eivät ole työnhakutilanteessa samalla viivalla.
Toni Lindeman, 31, ottaa kännykänsä esiin ja näyttää Työnimi-kampanjan videopätkiä surullinen ilme silmissään. Tässä diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa kampanjassa suomalaiset julkkikset Tuomas Embuske, Anne Kukkohovi, Meri-Tuuli Väntsi ja Jari Sarasvuo hakivat töitä omilla ansioluetteloillaan, mutta romaninimillä. Lopputuloksena oli nolla työhaastattelukutsua ja nolla työpaikkatarjousta. Tarkoitus oli herättää keskustelua siitä, miten kaikki eivät ole työnhakutilanteessa samalla viivalla.
Aito Dimitri Hagert soitti Jari Sarasvuolle ja kertoi, millaista on oikeasti kantaa romaninimeä: "Olen halunnut vaihtaa sukunimeni lukuisia kertoja"
Jari Sarasvuo haki töitä romaninimellä Dimitri Hagert osana Diak-ammattikorkeakoulun hallinnoimaa kampanjaa. kampanjavideon julkaisun jälkeen Sarasvuo koki odottamattoman yllätyksen, kun hänen puhelimeensa soitti mies, jonka nimi on oikeasti Dimitri Hagert.
Ministeriö teettää perusteellisen tutkimuksen romanien syrjinnästä työelämässä – ”Kohtuullisen paljon on työnantajilla vielä ennakkoluuloja”
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) rahoittaa ensi vuonna tutkimuksen, jossa selvitetään romanien työllisyyttä, yrittäjyyttä ja työmarkkinoille pääsyä.
Maaliskuussa alkavalle tutkimukselle kilpailutetaan paraikaa tekijää. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää romanien aseman muuttumista verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin asiaa selvitettiin edellisen kerran. Tarkoitus on myös miettiä romanien työllistymistä ja yrittämistä tukevia käytäntöjä.
Maaliskuussa alkavalle tutkimukselle kilpailutetaan paraikaa tekijää. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää romanien aseman muuttumista verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin asiaa selvitettiin edellisen kerran. Tarkoitus on myös miettiä romanien työllistymistä ja yrittämistä tukevia käytäntöjä.
Romanit ovat Suomen unohdettu, piilossa oleva työvoima
Julkaistu: Radio Puhe 1.12.2016
Romaniväestön syrjintää halutaan vähentää erilaisilla hankkeilla ja tiedotuksella, mutta edelleen, lainsäädännöstä huolimatta, romanit kohtaavat syrjintää työmarkkinoilla. Suomen tilanne on silti parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa, joiden tilanteesta kertoo uusi EU-raportti.
Vastikään Helsingissä järjestettiin ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen koulutus- ja työllisyystapahtuma.
- Suomen romanit eivät ehkä ole kirjaviisaita tai heillä ei ole koulutuksen tuomaa osaamista, mutta he ovat ahkeria, nopean hoksaamiskyvyn ja tunneälyn omaavia ihmisiä. Vetoankin työnantajiin - antakaa heille mahdollisuus. Hyödyntäkää tämä uinuva potentiaali, toivoo työllistymishanke Nevo tijan projektipäällikkö Mertsi Ärling. Hän oli Puheen Päivässä Silja Raunion ja Jarmo Laitanevan vieraana.
Romaniväestön syrjintää halutaan vähentää erilaisilla hankkeilla ja tiedotuksella, mutta edelleen, lainsäädännöstä huolimatta, romanit kohtaavat syrjintää työmarkkinoilla. Suomen tilanne on silti parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa, joiden tilanteesta kertoo uusi EU-raportti.
Vastikään Helsingissä järjestettiin ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen koulutus- ja työllisyystapahtuma.
- Suomen romanit eivät ehkä ole kirjaviisaita tai heillä ei ole koulutuksen tuomaa osaamista, mutta he ovat ahkeria, nopean hoksaamiskyvyn ja tunneälyn omaavia ihmisiä. Vetoankin työnantajiin - antakaa heille mahdollisuus. Hyödyntäkää tämä uinuva potentiaali, toivoo työllistymishanke Nevo tijan projektipäällikkö Mertsi Ärling. Hän oli Puheen Päivässä Silja Raunion ja Jarmo Laitanevan vieraana.
Helsingissä järjestetyt romanien koulutus- ja työllisyysmessut olivat ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen uratapahtuma Suomessa.
Diakonia-ammattikorkeakoulun kolmannessa kerroksessa käy kuhina: käynnissä ovat romanien koulutus- ja työllistymismessut. Paikalla on kouluttaja- ja työnantajatahoja, jotka esittelevät omaa toimintaansa. Monen kävijän käteen onkin tarttunut useampi esite.