2.3 Eksponentin ratkaiseminen
Eksponentti laskuissa tuntematon muuttuja x voi esiintyä myös eksponenttina. Tarkastellaan tätä esimerkkien kautta.
Esimerkki 1.
Esimerkki 2.
→ Kirjoitetaan lauseke uudestaan muodossa 2x+1 = 24
→ x + 1 = 4
→ x = 3
Esimerkki 3.
23,2 = 9,1895...
23,3 = 9,8491...
23,4 = 10,5560...
23,35 = 10,1961...
23,32 = 9,9866...
Jatkamalla kokeilua pääsemme tulokseen x ≈ 3,322.
Tällaiset tehtävät, missä tuntematon muuttuja on eksponenttina, on paljon helpompi ratkaista logaritmilaskennan avulla.
Esimerkki 1.
2x = 8
Tiedetään, että 23 = 8, joten vastaukseksi saadaan x = 3. Lasku oli helppo suorittaa, kun eksponenttina on kokonaisluku.Esimerkki 2.
2x+1 = 16
→ Kirjoitetaan lauseke uudestaan muodossa 2x+1 = 24
→ x + 1 = 4
→ x = 3
Esimerkki 3.
2x = 10
Tiedetään, että 23 = 8 ja että 24 = 16. Nyt muuttujan x arvo on siis luku arvojen 3 ja 4 väliltä - desimaaliluku. Haetaan vastaus kokeilemalla.23,2 = 9,1895...
23,3 = 9,8491...
23,4 = 10,5560...
23,35 = 10,1961...
23,32 = 9,9866...
Jatkamalla kokeilua pääsemme tulokseen x ≈ 3,322.
Tällaiset tehtävät, missä tuntematon muuttuja on eksponenttina, on paljon helpompi ratkaista logaritmilaskennan avulla.