SAMMAKOT
Tarinoita järviltä - SAMMAKOT
1. Sammakot
Tavallisesti sammakoita näkee kosteissa metsissä.
Niiden kutua voi nähdä lammikoissa ja ojissa.
Onko sammakko maaeläin vai vesieläin? Mitkä tekijät puoltavat sitä, että pidät sammakkoa maaeläimenä ja mitkä sitä, että sammakko onkin vesieläin?
2. Ovatko sammakot tuttuja?
3. Kurnutusta lammikolla
Kun talvi taittuu kevääksi huhtikuussa ja rantavedet vapautuvat jääpeitteestä, kymmenet sammakot loikkivat kohti synnyinlampeaan. Kurnutuskuorot kohottavat ääntänsä, on sammakoiden lisääntymisaika.
Usein ihmiset huomaavat sammakoiden lisääntymisen vasta kudusta, joka on ilmaantunut yön aikana esimerkiksi ojaan. Sammakoiden lisääntymisjakso saattaa kestää vain muutaman päivän. Tämän jälkeen sammakot siirtyvät kohti metsiä ja aloittavat valmistautumisen seuraavaan talveen.
Sammakot lisääntyvät vedessä, ja poikaset kehittyvät vedessä aikuisiksi sammakoiksi. Mutta sammakot ovat sopeutuneet myös maaelämään. Niillä on jalat, joilla ne voivat kävellä, sekä keuhkot, joilla ne hengittävät maalla ollessaan.
Suomessa elää kolme sammakkolajia: sammakko, viitasammakko ja rupikonna. Näiden lisäksi Lounais-Suomessa tavataan ilmeisesti ihmisen siirtämiä vihersammakoita.
4. Sammakoiden elämä alkaa kudusta
Uuden sammakon sukupolven kehitys alkaa kudusta. Muutamassa viikossa hedelmöittyneistä munista kehittyy sammakon toukkia.
Sammakon toukat ovat sopeutuneet hyvin vesielämään. Niillä on kidukset, jotka mahdollistavat hapen ottamisen vedestä. Lisäksi toukilla on pitkä pyrstö, jolla ne uivat.
Toukilla on isokokoinen eturuumis. Tämän vuoksi toukkia kutsutaan nuijapäiksi.
Nuijapäät ovat kasvissyöjiä. Ne syövät muun muassa leviä. Toukkien kehitys jatkuu vedessä 2–3 kuukautta. Tänä aikana niille kehittyvät muun muassa silmät.
Kehityksen loppuvaiheessa nuijapäille muodostuvat raajat ja keuhkot. Pyrstö kutistuu pois. Lopulta sammakonpoikaset siirtyvät maalle ja alkavat syödä eläinravintoa.
Sammakon kehittymistä munasta välivaiheiden kautta aikuiseksi sammakoksi kutsutaan muodonvaihdokseksi.
Sukukypsäksi kasvaminen kestää vähintään kaksi vuotta. Silloin ne palaavat takaisin synnyinlammellensa kutemaan.